Hallitusohjelman sote-kirjauksissa varovaisesti hyvää ja varsin huonoa 

Tuore hallitus on julkaissut hallitusohjelmansa ja Kuluttajaliiton sote-edunvalvonnan tavoitteiden kannalta ohjelma sisältää sekä varovaisen hyviä että varsin huonoja uutisia. Monet kirjauksista ovat myös keskenään ristiriitaisia. Hallitus kaavailee hillitsevänsä sote-palveluiden kustannusten kasvua jopa 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja palvelujen tarpeet kasvavat. Miten yhtälössä turvataan potilaiden oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin? Toimivat sote-palvelut ovat edellytys potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumiselle.

Kuluttajaliiton tärkeä tavoite on ollut jo pitkään turvata potilaiden ja asiakkaiden oikea-aikainen pääsy hoitoon. Palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja hoitojonojen purkamiseksi hallitus kaavailee yksityisen hoidon Kela-korvausten lisäämistä, sekä hyvinvointialueiden vahvempaa ohjaamista palveluseteleiden ja ostopalvelun käyttöön. Potilaan näkökulmasta olennaisinta on mahdollisimman nopea avunsaanti. Useat asiantuntijatahot ovat kuitenkin tuoneet esiin huoltaan Kela-korvausten mahdollisista vaikutuksista mm. julkisen sektorin työvoimapulaan, ja nämä huolet tulisi ottaa huomioon toimia toteutettaessa.

Potilaiden oikeuksien näkökulmasta tervetullutta on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite lisätä potilaiden valinnanvapautta. Konkreettinen esimerkki tästä on suunnitelma mahdollistaa terveydenhuoltolain mukaisen kiireettömän hoidon hoitopaikan uusi valinta kolmen kuukauden välein. Tällä hetkellä hoitopaikan voi vaihtaa aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta.

Kuluttajaliiton toinen tärkeä tavoite on sairastamisesta potilaalle aiheutuvien kustannusten kohtuullistaminen. Hallitusohjelmakirjausten perusteella suurta helpotusta korkeiden kustannusten kanssa kamppaileville potilaille ei ole luvassa. Terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen alentamisvelvoitteen kirjaamista asiakasmaksulakiin ei ohjelmasta löydy. Sitä vastoin hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma asiakasmaksujen korottamisesta erikoissairaanhoitoon painottuen, ja lisäksi lääkkeiden arvonlisäveroa nostetaan. Lääkkeiden osalta suunnitelmana on kuitenkin mahdollistaa vuosiomavastuun jakaminen osiin ”julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraalilla uudistuksella”. Tämä tarkoittaisi sitä, että useampi ihminen pystyisi ostamaan lääkkeensä, kun kaikki lääkekustannukset eivät osuisi alkuvuoteen vaan jakautuisivat pitkin vuotta. Samaan aikaan huolta herättävät lääkeostojen kokonaiskustannukset vuositasolla.

Sosioekonomisen aseman ja terveyden tiedetään linkittyvän vahvasti toisiinsa ja tiedossa on myös se, että jo nyt liian suuret asiakasmaksut vievät hoidon useilta potilailta saavuttamattomiin ja moni joutuu säästämään myös lääkekuluista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelmia myös merkittävistä etuuksiin, kuten asumistukeen ja työttömyysturvaan, kohdistuvista leikkauksista ja tiukennuksista. Sosioekonomisen aseman ja terveyden tiedetään linkittyvän vahvasti toisiinsa ja tiedossa on myös se, että jo nyt liian suuret asiakasmaksut vievät hoidon useilta potilailta saavuttamattomiin ja moni joutuu säästämään myös lääkekuluista. Tulevat leikkaukset tulevat eittämättä vaikeuttamaan monen pienituloisen potilaan tilannetta entisestään ja lisäämään eriarvoistumista.

Yksi räikeimmistä hallitusohjelmakirjauksista koskee toimeentulotuen varassa eläviä: hallitus haluaa selvittää mahdollisuutta evätä toimeentulotuki hakijalta, joka kieltäytyy tarjotusta työstä tai muusta velvoitteesta. Kirjaus toteutuessaan tarkoittaisi, että jo valmiiksi haastavassa tilanteessa olevia ihmisiä jätettäisiin vaille viimesijaista etuutta. Samaan aikaan kuitenkin Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Nuorten tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tarpeellisuudesta lienee vahva konsensus: kovin moni ei varmastikaan ajattele, ettei syrjäytymistä kannattaisi ehkäistä. Tästä näkökulmasta hallitusohjelman ammatillista kuntoutusta koskeva kirjaus ihmetyttää kovasti. Sen sijaan, että mietittäisiin keinoja yhä useamman työn tai koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren tavoittamiseen ja saamiseen kuntouttavien toimien piiriin, hallitus haluaa tiukentaa kriteerejä Kelan 16–29-vuotiaiden ammatilliseen kuntoutukseen pääsyyn. Kyseenalaistan vahvasti tällaisen säästötoimenpiteen kustannuksia laskevat vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Yhteiskunnasta kertoo eniten se, miten se pitää huolta kaikkein heikoimmista jäsenistään. Hoitoonpääsyn turvaaminen ja hoitojonojen purkaminen ovat tärkeitä tavoitteita, mutta ihmisillä pitää olla myös varaa hakeutua hoitoon ja hankkia heille määrätyt lääkkeet. Monet hallitusohjelmaan kirjatut suunnitelmat osuvat kipeästi juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Ennen kuin hallituksen kaavailemia toimia lähdetään toteuttamaan, on syytä suorittaa kattavat vaikutusarvioinnit, erityisesti lapsivaikutusten osalta, ja selvittää toimien inhimilliset ja taloudelliset seuraukset, sillä muutoin säästötoimista koituva hinta voi tulla hyvin kalliiksi maksaa.

Edunvalvontatyö ei lopu vaaleihin ja hallitusohjelmaan, vaan jatkamme työtä potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman edistämiseksi.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.