Valtakunnallisesti edustavan ja laajan ruokakorien hintavertailun toteuttaminen kysyy resursseja. Koska viranomaiset, kuten aikoinaan Kuluttajavirasto ja lääninhallitukset, eivät ruokakorivertailuja enää tee, on pelikenttä jäänyt muille tahoille, kuten erilaisille järjestöille, verkkosivustoille ja kaupan omille toimijoille.
Vertailussa on olennaista kiinnittää huomiota kuluttajahintaindeksistä löytyviin hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaisiin painoihin ja hakea korille edustavuutta nämä huomioiden. Kukaan tuskin kuluttaa päivittäin kilokaupalla suklaata tai täytä ostoskärryään mehukeitoilla. Koska indeksissä pyritään seuraamaan mahdollisimman edustavien hyödykkeiden hintakehitystä, takaa painojen huomiointi vertailulle uskottavuutta. Korin rakenne ja siitä johdetut hintatiedot eivät vinoudu harhaanjohtavasti.
Myös pakkauskoko ja sisältö ovat keskeisiä kriteerejä, joiden taivuttaminen oman mielen mukaisesti aiheuttaa saman tien informaation vääristymistä. Pakkauskoko kun on suuressa roolissa myös tuotteen hinnoittelussa ja sen tietää jokainen, joka hyllyjen välissä on ottanut aikaa tutustuakseen siihen ”pienellä painettuun”, eli kilo- tai litrahintaan.
Tuotteen täytyy myös olla sisällöltään tismalleen sama, jotta se voi eri kaupparyhmien kesken olla vertailukelpoinen. Samanpainoiset 10% ja 17% rasvaa sisältävät jauhelihapaketit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, eivätkä myöskään ruokakermat, vaikka rasvan osuus heittäisikin vain muutaman kymmenyksen. Kun vaikkapa erilaisia maitoja löytyy kauppojen hyllyitä jo yli viisikymmentä, lienee selvää, että täysin vertailukelpoisten tuotteiden löytäminen eri kaupparyhmien tuotevalikoimasta ei ole aivan yksinkertaista. Järkevää ei ole myöskään verrata merkkituotteita ja kauppojen omia tuotemerkkejä keskenään niiden hankintakanavien ja hintarakenteiden erilaisuuden vuoksi.
Erilaiset ruokakorivertailut tuottavat mielenkiintoista, ajassa tuotettua informaatiota, mutta lukijan vastuulle jää paljon. On perusteltua sanoa, että vertailun toteuttajan tulisi mielellään olla puolueeton taho, jolla ei ole omia taustaintressejä. Jos ostoskoriin valikoituu jo ennalta määriteltyjä ja tarkoitushakuisia tuotteita, otantateorian ensimmäisetkin lähtökohdat on silloin ohitettu.
Kuluttajaliitto on toteuttanut vuosina 2015 ja 2016 ostoskorivertailun, Kuluttajan Kauppakassin. Kauppakassiin valittiin yhdeksän tuotetta, joiden katsottiin edustavan suomalaiseen perusruokavalioon kuuluvia elintarvikkeita. Vertailun valitut tuotteet edustivat kuitenkin vain suppeaa osaa kauppojen valikoimista, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Liitto aikoo jatkossakin toteuttaa omien resurssiensa puitteissa sisällöltään vaihtelevia hintavertailuja eri muodoissa ja ehdottoman puolueettomista lähtökohdista. Liitto toivoo, että jatkossa jokin puolueeton taho pystyisi toteuttamaan valtakunnallisesti edustavan ja laajan elintarvikkeiden hintavertailun kuluttajien hintatietoisuuden parantamiseksi.
Kuluttajaliitto kannustaa kuluttajia seuraamaan ja vertailemaan omaan ostoskoriinsa kuuluvien tuotteiden hintoja, silloin ruokakoriin valikoituu niitä tuotteita, joita kotitalous oikeasti käyttää. Kyse on myös volyymista, suuret ja usein toistuvat ostokset kannattaa keskittää hinnaltaan edullisempiin liikkeisiin.
Paula Pessi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, VARAPÄÄSIHTEERI
