00:00:01 Jaana Savolainen
Huijaripodi on Kuluttajaliiton Huijausinfon podcast-sarja. Jokaisessa jaksossa on vieraana eri asiantuntija keskustelemassa verkkohuijauksiin liittyvistä aiheista. Minun nimeni on Jaana Savolainen. Työskentelen Kuluttajaliitossa Huijausinfossa ja toimin tässä podcastissa haastattelijana. Tänään puhutaan sijoitus- ja kryptohuijauksista. Tässä jaksossa asiantuntijana on petostorjunnan asiantuntija Lasse Riihimäki Nordeasta. Tervetuloa! Kerrotko lyhyesti, mitä teet työksesi?
00:00:37 Lasse Riihimäki
Kiitoksia kutsusta. Ja tosiaan Nordeassa on tämmöinen petostorjuntayksikkö, missä muiden yksiköiden ohella sitten yritetään estää sitä, että rikollisille ei päätyisi rahoja. Elikkä ihan operatiivista toimintaa. Se sisältää maksujen monitorointia ja asiakkaalle tiedottamista ja myöskin kun tulee tapauksia, epäilyjä jostain, niin tutkitaan niitä ja sitten kontaktoidaan asiakkaita ja kysytään, että mikä juttu tää nyt on menossa sitten. Että hyvin tämmöistä vuorovaikutteista ja aktiivista toimintaa. Päivittäin meillä pysähtyy lukuisia maksuja ja niitä sitten tutkitaan.
00:01:19 Jaana Savolainen
Kiitos, aivan. Verkossa tapahtuvia erilaisia huijauksia on paljon ja sijoitushuijaukset tuntuvat olevan huijareiden suuressa suosiossa. Itse olen huomannut tuolla varsinkin sosiaalisessa mediassa erilaisia niin sanottuja ”uutisia” , jotka kertoo jostain epämääräisestä sijoitusmahdollisuus eri medioiden ulkonäöllä vielä höystettynä sekä sitten suomalaisella julkisuuden henkilöllä mainostettuna.
00:01:51 Jaana Savolainen
Miten tällainen sijoitushuijaus yleensä saa alkunsa ja miten se sitten etenee?
00:01:55 Lasse Riihimäki
Tää on oikeastaan siinä vaiheessa, kun sosiaalinen media rupesi olemaan niin kuin arkipäivää, että sitä niin kuin vauvasta vaariin on käytetty, niin tietysti ne rikolliset hakeutuu niille samoille apajille. Tää mainostaminen mistä just mainitsit, niin sitä tapahtuu todella paljon, ja sitten valitettavasti nuo sosiaalisen median algoritmit on vielä semmoisia, että kun sä klikkaat jotain, niin sitten se seuraavaksi rupeaa tarjoamaan siihen aihepiiriin liittyen sitten lisää näitä. Ja valitettavasti nuo suuret some-yhtiöt, Metat ja muut, niin ne ei ole hirveän tarkasti siihen puuttuneet, eikä poista niitä mainoksia, koska he saavat rikolliset mainostamaan siellä ja maksavat siitä, niin se on heille valtava tulonlähde, jolloin sitten tulee niitä mainoksia paljon. Ihmiset klikkailee niitä uteliaisuuttaan, että siinä vaiheessa ei tietenkään rahaa mene, mutta siinä aina sitten niin kuin annetaan. Sitten jos olet kiinnostunut, niin anna yhteystietosi, jolloin sitten alkaa sitten se yhteydenotto puhelimitse, WhatsAppilla pyydetään Telegram-viestiketjuihin. Siellä ollaan hyvin intensiivisesti yhteydessä sitten ja kerrotaan, että mistä tässä on kyse. Tätä tapahtuu sekä suomen kielellä että englannin kielellä. Puhelimitse pääsääntöisesti englannin kielellä, mutta se on helppo vaihtaa sitten esimerkiksi WhatsApp-keskustelussa sujuvasti suomeksi. Konekielellä käännetään suoraan ja käydään täysin suomen kielellä, että se kieli ei ole mikään rajoitin enää nykyään, että siellä on erittäin hyvää suomen kieltä ja kaikki termit on oikein. Ja nyt kun on ollut kryptovaluutat ja bitcoinit ja tämmöiset, arvonnousuista ollaan paljon puhuttu viime vuosina, niin se houkuttelee sitten tosi paljon. Kun ihmiset ei oikein tiedä sitten, että miten tää toimii, niin jos joku tarjoaa sitten sitä että hei mä tiedän miten tää tehdään, että riittää kun lähetät rahaa, niin me autetaan sua kyllä. Ja siellä itse asiassa he auttavat perustamaan esimerkiksi tämmöisille suurelle kryptovälittäjille tilin ja muuta. Mutta valitettavasti siinä tapahtuu sitten se, että annetaan niitä tietoja myöskin näille rikollisille ja tosiasiassa tili on sitten siellä. Esimerkiksi Krypto.comilla tai jossain Binancella tai muuta mitkä sinänsä on täysin luotettavia niin kuin kryptovaluutan osto- ja myyntipaikkoja. Mutta jos ne tunnukset on siellä sitten niinku ulkopuolisen hallussa, niin siinä ei sitten hyvin käy.
00:04:24 Jaana Savolainen
Aivan, kyllä. Mitkä on tällaisia tyypillisiä varoitusmerkkejä, joista asiakas voi sitten tunnistaa sijoitus- tai kryptovaluuttahuijauksen?
00:04:33 Lasse Riihimäki
No ensinnäkin, jos sä nyt Facebookin tai Instagramin tai jonkun muun kautta sitten klikkailet tommoisia, ja sieltä sitten ollaan sinun välittömästi yhteydessä – että tommoista kryptovälittäjät eivät lähtökohtaisesti suoraan henkilökohtaista asiakaspalvelua tee, että sun täytyy itse löytää se ja tehdä ne toimenpiteet siellä. Siinä vaiheessa, jos suhun ottaa välittömästi yhteyttä joku, joka sitten pyytää WhatsApp-keskustelua esimerkiksi, voisi sanoa, että se on sataprosenttisesti huijausta. Tai jos sua pyydetään Telegramiin – siellä on erilaisia sijoittajaryhmiä tai muuta missä on niin sanottuja botteja elikkä keksittyjä henkilöitä siinä mukana, jotka sanoo että ”hei me sijoitettiin näin paljon ja näin paljon tuli voittoa” ja muuta. Että ennen kuin sä oot pistänyt euroakaan, niin sä oot jo siinä ryhmässä mukana. Että ”no nyt nää muut tienaa paljon, mä haluan lähteä tähän kanssa mukaan”. Aikaisemmin otettiin semmoinen 250 € aloitusmaksu millä sai kokeilla, että miten tää lähtee. Kun sä olit sijoittanut sen 250 €, niin sitten viikon päästä sai semmoisen sovelluksen, mikä on tietysti rikollisten tekemä ja täysin kuvitteellinen, mutta näyttää erittäin aidolta. Siellä on itse asiassa aitoja bitcoinin kurssinousuja ja muiden kryptovaluuttojen kurssimuutoksia, ja sitten siellä näkyy se sun oma tili, että se on noussut vaikka 400 € eli näyttää tosi hyvältä, että viikossa on noussut 150 €. On jopa semmoista, että kun asiakkaat on sitten kokeillut testimielessä kotiuttaa parisataa euroa sieltä, niin se on jopa onnistunut. Mutta sen jälkeen se lähtee sitten, että OK, jotta sä teet isompaa rahaa, niin nyt pitää sitten laittaa enemmän rahaa ja sitten puhutaan niinku kymmenistä tuhansista euroista hyvin nopeasti sitten. Yleensä ihmiset sijoittaa osakkeisiin esimerkiksi palkasta pienen osan, ainakin muutamalla satasella kuukaudessa, johonkin rahastoon tai yksittäisiin osakkeisiin. Mutta näissä mennään niinku ”all in” sitten, että puhutaan tosiaan 5 000–10 000 € kertamaksuista, mitä nähdään. Ja ongelma on siinä, että näähän on hyvin pitkäkestoisia. Asiakashan ei lähtökohtaisesti halua heti kotiuttaa, vaan se voi elää siinä illuusiossa kuukausikaupalla ja mahdollisesti sijoittaa lisää ja lisää. Ja sitten näyttää, että siellä satojen prosenttien voittoja voi tulla, että usein kun soitellaan ja kysytään että miten nää sijoitukset on mennyt, niin saattaa olla että 2 kuukaudessa on tullut 150 % voittoa, mikä sinänsä kuulostaa hurjalta. Sehän ei sitten oikein selviä muulla kuin että se täytyisi sitten asiakkaan kokeilla sitä kotiutusta, jota me suositeltaisiin. Kokeile kotiuttaa: jos sulla on 50 000 € siellä niin pistä vaikka 20 000 € kotiutuen, niin tiedät että onnistuuko se näppärästi. Tässä vaiheessa huomataan sitten, että siellä tulee ongelmia, että pitäisi maksaa jotain veroja tai käsittelymaksuja, jotta voi vapauttaa rahaa. Aina pitää pistää joku panttimaksu tai joku tämmöinen, että ne on hyvin erilaisia selityksiä sitten, mutta siinä vaiheessa sitten voi olla kyllä jo varma, että nyt kävi huonosti sitten.
00:07:39 Jaana Savolainen
Elikkä huijarit on kyllä selityksen mestareita ja keksii aina jotakin verukkeita sille, että aina lisää pitää laittaa.
00:07:46 Lasse Riihimäki
Varmaan heillä aina löytyy selitystä, minkä takia se ei se kotiutus onnistu tai minkä takia sä et saa niitä rahoja pois sieltä. Niitä variaatioitahan löytyy paljon, ja me ei edes kaikkea tiedetä, että mitä siinä tapahtuu, koska mehän nähdään vaan se, mitä lähtee pankista ulos, että mitä siellä sitten seuraavassa paikassa tapahtuu. Mutta siellä monesti puhutaan sitten kylmälompakoista, että se ollaan siirretty kryptotililtä tämmöisen kylmälompakkoon, jonka pitäisi olla sen asiakkaan omassa hallussa, mutta valitettavasti niin se ei sitten olekaan ja sieltä ei kotiutukset onnistu edes sinne kryptotilille.
00:08:25 Jaana Savolainen
Kyllä, niin kun yleisestikin huijauksissa, joistain asioissa tehdään aina liian vaikeita, niin näköjään näissäkin kotiutusasioissakin kun rahoista puhutaan. Miksi sitten erityisesti kryptovaluutat on sellainen houkutteleva kohde huijareille ja mitä kryptovaluutta-verkkohuijarit eniten pyrkii hyödyntämään?
00:08:46 Lasse Riihimäki
No, se perinteinen ihmisen ahneus ja halu saada nopeita tuottoja ei ole kadonnut mihinkään, että niitä on ollut aikojen alusta. Kun raha keksittiin, niin joku on tarjonnut jotain sijoitusvaihtoehtoja. Faktahan on se, että 15 vuotta sitten bitcoinin arvo oli ihan senttejä, josta se on sitten kasvanut ja kävi välillä pitkälti yli 100 000 eurossa, ja nyt mä en tiedä onko se jossain 60 000 eurossa tai muuta, että sehän on hyvin volatiliteettinen valuutta sinänsä, että siinä moni on tehnyt sillä rahaa, mutta se on tehty kauan sitten – ne, jotka on ollut kauemmin tässä skenessä mukana. Se, että nyt lähtee mukaan ja yhtäkkiä pitäisi tulla satumaisia voittoja… Mutta kyllä ne vaan houkuttelee ne tarinat. Mikä siinä on, että on se vaurastumisen halu, ja että joku kone hoitaa sun puolesta sen vaurastumisen ilman että itse tarvii mitään tehdä. Tätä osakkeet on; kuitenkin se on aika tylsää sitten seurata osakkeiden tai jos on jossain korkotilillä 3 % maksimissaan tai muuta, niin sehän on aika tylsää hommaa odotella sitä. Että tuossa on semmoista säpinää kuitenkin koko ajan, että haluaa kokeilla.
00:10:01 Jaana Savolainen
Tuolla kun mä kierrän luennoilla, nii tavatessani ihmisiä mulle on kerrottu, kuinka ihmiset on joutunut turvatili- tai lainahuijausten kohteeksi. Mitä nää tällaiset turvatili- ja lainahuijaukset sitten oikein on?
00:10:22 Lasse Riihimäki
Nää lainahuijaukset linkittyy aika paljon muihin huijauksiin ja kryptohuijauksiin. Eli ihminen jos tarvitsee rahaa ja on joku käyttötarve, se voi olla rakkaushuijauksen uhri tai se voi olla sijoitushuijauksen uhri tai jonkun muun huijauksen uhri. Tai sitten sillä voi olla vaan tarvetta saada rahaa päivittäiseen elämään. Sitten se menee nettiin ja katsoo että mistä saa lainaa. Siellä on sitten tämmöisiä valesivustoja, mitkä näyttää täysin oikealta lainanantajan tiedoilta. Paitsi jos katsoo vähän tarkemmin, niin siellä sitten on vähän aika vaillinaisia se sivustot sitten. Siellä tarjotaan nyt esimerkiksi 20 000 € lainaa vakuudettomasti 3 % korolla, mikä verrattuna perinteisiin pankkeihin on huomattavan edullista. Ja sitten kun sä annat sinne yhteystiedot, niin sieltä sitten sanotaan, että olemme käsitelleet lainasi ja lainahakemuksesi ja se on myönnetty, mut nyt täytyy maksaa sitten tää lainan avausmaksu, vaikka 500 €, ja sitten kun sä oot sen maksanut, niin sen jälkeen pitää maksaa käsittelymaksuja. Sitten täytyy maksaa transaktiomaksuja. Se vaan jatkuu ja jatkuu, ja siellä on sitten tapauksia missä on maksettu tuhansia euroja siitä, että saataisiin se olematon laina. Ja nää turvatilihuijaukset on taas sitten oikeastaan viimeisen vuoden aikana ollut Suomessa erityisesti semmoinen vitsaus. Elikkä siinä sitten taas esiinnytään pankin toimihenkilönä tai poliisina tai voi olla joku kodinkoneliike tai muuta, että sun nimissä on ostettu tavaraa tai sun nimissä on yritetty ottaa lainaa ja että me nyt turvataan tämä tilanne, että ei mitään hätää. Me tarvitaan sun verkkopankkitunnukset ja meillä on tämmöinen oma turvatili, jonne voit sitten siirtää sitten nämä rahat ihan itse. Siinä vähän vaihtelee sitten se, että siirtääkö asiakas itse ja vahvistaa ne vai onko se sitten antanut ne sille ns. pankin turvayksikön työntekijälle sitten nää tunnukset, joka siirtää ja sitten asiakas vahvistaa sen maksun. Vaikka lokakuun alussa tuli tämä maksun saajan tarkistus, elikkä siinä kun maksua tekee ja vahvistaa niin siinähän järjestelmä ilmoittaa sitten, että täsmääkö se nimi sitten saajan kanssa, niin sitten siihen ei sinänsä kiinnitä huomiota, koska se ilmoitetaan, että opetetaan tämmöiselle henkilölle tämä tili. Ja sitten se vaan niin kuin vahvistetaan siinä kiireessä ja paniikissa, että ei kiinnitetä valitettavasti huomiota siihen, mutta tää on niinku se ero. Finanssialan tilastojen mukaan näihin meni 14 miljoonaa euroa rikollisille. Pankit sai kyllä estettyä 24 miljoonaa euroa, mutta isoja summia meni. Tälläkin hetkellä soittavat erittäin aktiivisesti, että siellä on ihan soittokeskuksia sitten Suomessa ja ulkomailla, missä suomenkieliset huijarit sitten skriptin mukaisesti soittelevat asiakkaille.
00:13:38 Jaana Savolainen
Joo kyllä, näin mä olen ymmärtänyt, kun mä tuolla luennoilla kierrän niin ihmiset jotka on näitä puheluita saaneet, on sanoneet että ihan selkeää suomen kieltä on puhuttu ja hyvin ymmärrettävästi. Eikä minkäänlaisia aksentteja tai korostuksia ole ollut ja hyvin vakuuttavasti ollaan osattu esiintyä.
00:13:56 Lasse Riihimäki
Kyllä, ja tuntevat, miten se verkkopankki toimii, että mitä siellä pitää klikata ja mitä pitää tehdä, että ovat kyllä erittäin perehtyneitä asiaansa.
00:14:06 Jaana Savolainen
Ammattilaisia rikollisessa toiminnassa. Tuossa sanoit jo aikaisemmin, että ihmiset menee näihin huijauksiin, jos ajatellaan sijoitushuijauksia, niin siksi että toivotaan sitä äkkirikastumista ja helppoa rahaa. Onko jotain muita syitä siihen, miksi ihmiset niin helposti lankeaa näihin, kun nää on vaan tämmöinen kasvava ongelma?
00:14:32 Lasse Riihimäki
Siinä varmaan on myöskin semmoista sosiaalisen median samaistumista, että kun siellä julkisuuden henkilöt ilmoitetaan, että nehän on valeprofiileja. Mutta myöskintunnetut somepersoonat ja muuta, että jos heitä seuraa ja he kertovat, että tää on hieno homma ja muuta, niin siihen lähdetään helposti mukaan sitten. Että jos tuo onnistuu, niin miksen minäkin sitten, että ehkä siinä on jonkinlaista semmoista. Sitä vaan lähtee siihen mukaan kokeilemaan, että jos mä nyt vähän kokeilen, niin eihän se nyt vaarallista ole. Ja sitten sä oot jo tavallaan niin syvällä siinä, että ei enää mitkään varoitusmerkit auta. Kyllä näissä kannattaisi olla yhteydessä tuttaviin tai sitten pankkiin kannattaa olla yhteydessä ennen kuin sitä maksua alkaa tekemään. Voi vaikka verkkopankin kautta laittaa viestiä, että hei mulla on tarjottu tämmöistä näin, että miltä tää pankista kuulostaa, että onko tää hyvä ja luotettava toimija. Mehän nyt ei sinänsä eri toimijoista oteta kantaa, mutta se ilmiö millä tavalla se tapahtuu, niin me pystytään hyvin nopeasti tunnistamaan, että onko tää OK vai ei. Jos se pankki kysyy että te olet tehnyt tämmöisen maksun, niin siinä vaiheessa kannattaa kyllä kertoa se oma tarina eikä sitä, että mitä joku muu on sanonut, että ”jos pankki kysyy niin vastaa tällä tavalla”. Me yritetään suojata niitä asiakkaita huijauksilta, että me emme tee sitä ilkeyttämme tai kateellisuuden tunteesta.
00:15:57 Jaana Savolainen
Juuri näin. Elikkä pankkiin voi olla yhteydessä vaikka vähän niin kun etupainotteisesti, että ei tarvitse olla vahinkoa tapahtunut.
00:16:05 Lasse Riihimäki
Juuri näin, ja muutenkin kannattaa miettiä pari päivää, että onko tää nyt ihan totta. Harva sijoitus tai vastaava rikastuminen on yhdestä päivästä kiinni. Onko toi nyt totta, mitä toi myyntimies tuolla nyt puhuu? Että voiko nyt pitää paikkaansa, ja kysyy pankilta tai sukulaisilta tai muilta, että miltä tää niinku teidän mielestä kuulostaa ennen kun sitten lähtee. Näissä on pahimmillaan ollut sitten sitä, että otetaan kulutusluottoja ja muuta sitten ja lähdetään sitten ”all in” siihen mukaan. Siinä on tosi pitkäaikaiset vaikutukset siihen taloudelliseen tilanteeseen. Paitsi että ne omat rahat on mennyt, niin sen jälkeen on vielä kalliita kulutusluottoja, mitä pitää sitten maksella vuosikausia takaisin. Siinä helposti menee sitten talous tosi sekaisin.
00:16:55 Jaana Savolainen
Joo kyllä, eli ollaan varovaisia.
00:16:57 Lasse Riihimäki
Ja tuossa vielä se, että nykyään se on niin hirveän hektistä. Nämä kaikki monesti tapahtuu ihan viikon tai kahden aikana, että se ei ole mikään vuosikausia kestävä. Kun on 2 viikkoa mennyt, niin sitten saattaa asiakas havahtua että herranen aika, mitä hän oikein on tehnyt.
00:17:15 Jaana Savolainen
Onko siinä huijarilla tavallaan sellainen ajatuskin, että kun kaikki pitää tapahtua nopeasti, niin siinä ei sitten uhri kerkeä reagoimaan.
00:17:23 Lasse Riihimäki
Joo, ja sitten siinä on se sosiaalinen painostus tosi vahva, että siitä tulee koko ajan WhatsApp-viestiä ja soittoa ja muuta. Sitä painostetaan, että tätä pankkia nyt voi kerran soittaa ja sanoa että nyt näyttää pahalta, mutta sen jälkeen se rikollinen jatkaa sitä pommittamista. Siellä saattaa olla kymmeniä puheluita vuorokaudessa. Se on hyvin intensiivistä siinä vaiheessa, kun se on koukkuun saatu.
00:17:50 Jaana Savolainen
Aivan. Huijaukset on muuttunut tässä ihan muutaman vuoden sisällä tosi paljon, ja jos ajatellaan näitä sijoitushuijauksia ennen kaikkea, niin miten ne on muuttuneet tässä sun mielestä nyt vaikka 5 vuoden sisällä?
00:18:06 Lasse Riihimäki
No ehkä siinä on varmaan sosiaalisen median kautta tapahtunut niin, että kun aikaisemmin 90 % näistä sijoitushujausten uhreista oli miehiä ja yleensä iäkkäämpiä, niin nyt se sukupuoliero on tasoittunut. Niihin menee yhtä lailla miehiä ja naisia. Tietysti mitä vanhempi on, niin siellä monesti on enemmän sitten sitä varallisuutta tilillä. Nuoret menee näihin lähes yhtä lailla näihin huijauksiin, mutta heillä harvoin on semmoisia varoja käytettävissä, elinikäisiä säästöjä tai muuta. Tavallaan potentiaalinen, ”hyvä” uhri on iäkkäämpi, työelämästä juuri jättäytynyt ihminen, jolla on paljon säästöjä. Ne on vähän helpommin sitten manipuloitavissa, koska eivät ole aina niin digikyvykkäitä, eivätkä kyseenalaista ihan samalla tavalla, mitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai mainoksissa on niinku se sisältö, että voiko tää oikeasti pitää paikkaansa. Tai tehdä sitä omaa tutkimusta sitten, että mitä tämmöisestä sivustosta sanotaan tai tämmöisestä firmoista, että onko tää niinku luotettava toimija. Ja sitten se hektisyys, että se nopeus mikä on niin ihmisillä on koko ajan, puhelimet kädessä ja mukana, niin sitä viestiä ja niihin ryhmiin kutsujia ja pommitusta tulee sitten koko ajan, niin se on hyvin nopeatahtista.
00:19:35 Jaana Savolainen
Kyllä, elikkä periaatteessa tästä nyt mitä sä sanoit, niin tämmöinen terve kriittisyys, niin sitä pitäisi vähän kasvattaa. Se, että epäilee lähtökohtaisesti.
00:19:44 Lasse Riihimäki
Lähtökohtaisesti kaikki, mitä internetissä on, se on jollakin tavalla manipuloitua. Näin voisi melkein sanoa.
00:19:50 Jaana Savolainen
Siitä lähtee, niin sitten säästyy jo monelta pahalta.
00:19:53 Lasse Riihimäki
Kyllä, ja nämähän rikolliset on hyvin lahjakkaita. Sanotaan, että vaikka seurahakupalvelut, vaikka nyt Tinder tai joku muu, missä on nykyään kuitenkin ikähaarukka täysin ääripäästä ääripäähän, 18-vuotiaasta 75-vuotiaaseen varmasti siellä. Siellähän lähtökohtaisesti jo hakevat seuraa, että se on niinku erittäin hyvä pohja olla yhteydessä huijarille. Tää ihminen, joka kaipaa seuraa niin OK, tässä on sulle seuraaja. Sen jälkeen sitten ehdotetaan sitten että oisitko sä muuten kiinnostunut sijoittamisesta, että mä oon pörssialalla töissä tai jotain muuta. Paitsi että tässä saa rakkautta niin myöskin rahaa, niin sehän tuntuu siltä uhrista sitten niinku että ”jackpot, täähän on mahtavaa”.
00:20:42 Jaana Savolainen
Kyllä, kyllä. Minulta kysytään myös aika usein, että miten voi erottaa pankin aidon puhelun huijarin puhelusta. Ja nyt kysynkin, että miten pankki ilmoittaa sellaisessa tapauksessa asiakkaalle, jos on havaittu teidän taholta, että asiakas on joutunut huijauksen uhriksi? Että miten se asia siinä etenee? Itse aina muistutan siitä, että pankkitunnuksia ei kysele viranomaiset eikä pankki. Niin mites tää on?
00:21:11 Lasse Riihimäki
Se on just nimenomaan näin, että jos tämän muistaa, että älä anna mitään tietoja. Jos se pankki osaa soittaa sulle, niin silloin tiedossa on sun verkkopankkitunnukset ja sillä on tiedossa kaikki. Silloin pääset sinun tileihin, ja se pystyy ihan itse estämään ne. Se on yksi napin painallus ja me pystytään estämään se. Me ei tarvita siihen asiakkaan tunnuksia millään tavalla. Samoin poliisi tai mikä tahansa muu – siinä vaiheessa, jos joku kysyy mitä tahansa tunnuksia, niin voi pistää luurin kiinni ja todeta että huijaus, ja sen jälkeen ilmoittaa pankille, että tämmöinen kävi. Että vaikka ei olisi antanutkaan tunnuksia, niin se on hyvä ilmoittaa pankille. Pankki voi sitten tarkastaa, että sieltä ei ole mitään oikeudettomia siirtoja tapahtunut. Pankki soittelee asiakkaille kyllä ja tarvittaessa, jos nyt on semmoinen epäilys, että onkohan tää pankista niin aina voi sitten asiakaspalvelun kautta kysyä. Ja sitten myöskin on käytettävissä se, että tarvittaessa tätä voidaan sitten tehdä vahva tunnistautuminen puhelimitsekin. Jos nyt on hirmu epäilys siitä, että onko tämä pankista, niin voi sanoa, että minä olen yhteydessä pankkiin, tai voitteko laittaa verkkopankkiviestiä. Pankki varmasti voi laittaa siihen, että hei, yritimme juuri hetki sitten soittaa, että voit soittaa tähän numeroon tai soitamme hetken päästä uudelleen.
00:22:37 Jaana Savolainen
Tämä olikin oikein hyvä vinkki, että voi pyytää nimenomaan sinne verkkopankkiin sitä viestiä ja sen voi sitten käydä itse saman tien katsomassa.
00:22:44 Lasse Riihimäki
Joo.
00:22:45 Jaana Savolainen
Hyvä.
00:22:45 Lasse Riihimäki
Mutta lähtökohtaisesti pankkihan tietää, että olet yrittänyt tehdä tällaista ja tällaista maksua, mutta emme tarvitse tosiaan mitään tunnuksia siihen, että kyllä me nähdään se meidän järjestelmistä, mitä maksuja siellä on yritetty tehdä tai on tehty.
00:22:59 Jaana Savolainen
Yritetään pitää sitten mielessä ihan lyhyesti sellainen, että pankit pystyy palauttamaan ja estämään just tällaisten huijaustapausten kohdalla asiakkaiden rahojen siirtymistä. Mutta mitä sitten kun on käynyt jo se vahinko, niin mitkä mahdollisuudet on saada sitten rahoja takaisin tai osaa siitä? Minkälaista osaa vaikka näyttelee se nopea yhteydenotto sinne pankkiin?
00:23:28 Lasse Riihimäki
Kun se raha on lähtenyt tililtä ja pankin järjestelmistä sinne seuraavaan pankkiin, niin nää rikolliset on kyllä miettinyt sen asian yleensä sillä tavalla, että siellä on niin sanottuja muulitilejä eli tämmöisiä rahanpesijöiden tilejä. Elikkä sieltä se sitten nostetaan automaatilla tai tehdään tilisiirto eteenpäin tai korttimaksu eteenpäin, ja pyritään häivyttämään mahdollisimman nopeasti ne varat. Siinä on aina kuitenkin inhimillisiä tekijöitä: oli eräskin tapaus, missä oli huijauksen uhrilta tehty varsin iso, tuhansien eurojen siirto kotimaiselle tilille, mutta sattui vaan käymään sillä tavalla, että tämä ns. muuli oli nukkunut aamupäivällä, ja häntä ei saanut oikein millään hereille. Sitten kun asiakas oli yhteydessä pankkiin ja me sitten tehtiin siitä omat toimenpiteet ja me saatiin pelastettua rahat. Huomattiin vaan sitten, että nyt oli nukkunut pommiin, vaikka piti olla valmiina automaatilla odottamassa. Että kyllä saadaan takaisin niitä varoja, mutta tietysti se että välittömästi asiakaspalveluun yhteydessä sitten niin.
00:24:36 Jaana Savolainen
Hyvä, eli nopeutta. Minkälaista osaa näyttelee tänä päivänä tekoäly näissä sijoitus- ja kryptohuijauksissa?
00:24:46 Lasse Riihimäki
Tekoäly näkyy lähinnä siinä, minkälaisia mainoksia tuolla näytetään. Pari vuotta sitten oli vielä yksittäisiä kuvia jostain julkisuuden henkilöstä, mutta nykyään ne on aika hienosti tehty. Siellä on oikeita juttuja tai näyttää niinku oikealta julkisuuden henkilöltä, ja hän puhuu hyvin luontevasti kryptosijoittamisesta tai mistä nyt puhuukaan sitten. Se ehkä rajoittuu enemmän siihen, että mehän ei tiedetä, mitä kaikkea näillä rikollisilla on tekoälyn suhteen. Myöskin huijauspuheluissa käytetään jonkun verran tekoälyä siinä, että he esimerkiksi automaattisesti tekee soittoja ja tavallaan kartoittaa sitä, onko toimiva puhelinnumero. Mutta sitä ei ihmisen tarvitse tehdä. Ja jos se on toimiva, niin sitten oikea ihminen soittaa sinne. Kyllä siellä tekoälyä on käytettävissä varmasti. Mutta ei se nyt vielä niin suuressa osassa ole tätä toimintaa, koska tää kuitenkin perustuu siihen henkilön sosiaaliseen manipulointiin ja painostukseen. Ihminen on edelleen siinä kaikkein paras tekemään, mutta koko ajan näiden huijausten ja videoiden laatu paranee ja vähän jännittää, että mitä on tulossa tulevina vuosina.
00:26:01 Jaana Savolainen
Kyllä. Eli periaatteessa tekoälyä hyödynnetään siinä alkuvaiheessa niissä vaikka some-mainoksissa mitkä pyörii.
00:26:09 Lasse Riihimäki
Juuri näin on taidokkaasti tehty. Varsinkin kun kännykältä katsoo, niin ei sitä ihmissilmä pysty erottamaan, että onko tämä oikein, että kyllä pitää ymmärtää se konteksti. Että tämä henkilö, että Petteri Orpo nyt ei lähtisi mainostamaan kryptovaluuttoja, että ehkä siinä se terve epäilys pitää olla mukana.
00:26:30 Jaana Savolainen
Taas se kriittisyys siinä.
00:26:31 Lasse Riihimäki
Kyllä.
00:26:33 Jaana Savolainen
Mitä neuvoja sä antaisit pankin edustajana henkilölle, joka harkitsee sijoittamista verkossa näihin kryptoihin esimerkiksi?
00:26:44 Lasse Riihimäki
Niitä on luotettavia kryptovälittäjätoimijoita, mutta heti kun sulla on joku ulkopuolinen taho jossain viestiryhmässä tai joku mainoksen perusteella, mitä oot antanut yhteystiedot niin siinä vaiheessa kriittistä. Jos sä itse löydät sen sivuston tai palveluntarjoajan ja siellä kyllä on sitten ohjeet, että millä tavalla se tehdään, mutta että jos sun täytyy kenelle tahansa antaa kuvaa sun passista tai ajokortista muille kun että se firma kyllä joutuu tunnistamaan sut ja on tavallaan niinku selkeä. Mutta heti jos siinä on joku muu välissä tai auttamassa tai muuta niin siinä vaiheessa on kyllä riskit ilmassa. Mä oon sitä monesti sanonutkin, että kun sanotaan että noin 300 000–400 000 ihmistä Suomessa omistaa kryptoja, niin mä kyllä korjaisin siinä mielessä että 300 000–400 000 ihmistä kuvittelee omistavansa kryptoja. On valitettavasti pitkäaikaisia tapauksia, missä asiakkaat ei oikeasti niitä omista, vaan se on mennyt jonnekin bittiavaruuteen. Mutta ei se sinänsä ole kiellettyä, eikä siinä ole sinänsä mitään mystistä. Mutta kuten missä tahansa muualla, te tiedätte missä asioita ja mitä siellä teet, niin se on ehkä ohje sitten, että onhan sitten olemassa sitten jotain rahastoja ja muuta minkä kautta voi sitten sijoittaa ihan niinku pankkienkin kautta sitten, mutta se on ehkä sitten kokonaan toinen aihe sitten.
00:28:25 Jaana Savolainen
Vielä viimeinen kysymys: jos saisit antaa suomalaisille yksi tärkeimmän neuvon huijausten välttämiseksi, niin mikä se olisi?
00:28:34 Lasse Riihimäki
Pelkästään yksi, tää onkin paha. Aina tietysti sitä kriittisyyttä sanotaan ja varoitellaan, mutta kyllä mä sanoisin, että suhtaudu mainoksiin varauksella mitä tulee kryptosijoittamiseen. Siellä on tosi paljon semmoisia sivustoja mitkä on täyttä huijausta. Ota selvää ja kokeile et miten se kotiutus sujuu, ja jos laitat sinne niin aloita pienellä ja katso miten se toimii ja älä käytä ketään muita apureina siinä. Tässä tuli monta, mutta tiivistettynä nyt näin.
00:29:14 Jaana Savolainen
Ne oli hyviä ja tärkeitä. Erittäin tärkeitä. Hei kiitos, kun osallistuit tähän meidän podcastiin ja jaoit asiantuntijuuttasi ja tietoa.
00:29:24 Lasse Riihimäki
Kiitoksia. Ollaan varovaisia siellä netin ihmeellisessä maailmassa.
00:29:28 Jaana Savolainen
Näin tehdään. Hyvä, kiitos.
