00:00:00 Jaana Savolainen
Huijaripodi on Kuluttajaliiton Huijausinfon podcast-sarja. Jokaisessa jaksossa on vieraana eri asiantuntija keskustelemassa verkkohuijauksiin liittyvistä aiheista. Minun nimeni on Jaana Savolainen, työskentelen Kuluttajaliitossa Huijausinfossa ja toimin tässä podcastissa haastattelijana. Tässä jaksossa aiheena on teknologia huijarin apuna. Tänään puhutaan siitä, että tekoäly, deepfaket, bottitilit ja automaattiset huijausjärjestelmät ovat tätä päivää. Miten teknologian kehitys muuttaa digihuijauksia ja niiden torjuntaa? Asiantuntijavieraana minulla on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen. Tervetuloa podcastiimme ja kerrotko hieman itsestäsi ja mistä tulet ja mitä teet työksesi?
00:00:55 Samuli Könönen
Moi, hienoa olla täällä vieraana. Mä tulen tosiaan tuolta Kyberturvallisuuskeskuksesta ja siellä mä työskentelen meidän poikkeamanhallintaosastossa, jossa me ennaltaehkäistään tietoturvaongelmia ja sitten autetaan niitä, jotka erilaisia poikkeamia kohtaa. Eli meillä on aika uniikki ja hyvä näkemys siitä, että mikä just nyt on ajankohtaista, millaisia uhkia suomalaisiin, kansalaisiin ja organisaatioihin kohdistuu ja millä toimenpiteillä niiltä voi suojautua, ja sitten jo tapahtuneista ongelmista ja poikkeamista palautua ja jatkaa eteenpäin.
00:01:34 Jaana Savolainen
Selvä. Hyvä, että tämäkin nyt avautuu, koska Kyberturvallisuuskeskus on ehkä niille kuulijoille, joita tapaan tuolla luennoilla, niin vieraampi.
00:01:48 Samuli Könönen
Joo, me ollaan aika nuori virasto, 2014 perustettu. Ja sitten ollaan siitä siitä paljon kasvettu. Nyt ehkä viimeisimpänä tää kyberturvallisuuslaki, joka viime vuonna astui voimaan, niin siinä sitten on myös meille niin kuin määrätty niitä tehtäviä, että mitä kaikkea tähän kyberturvallisuuteen liittyen meille kuuluu. Mutta näkisin, että siellä tärkeimpinä on juuri nää tietoturvapoikkeamien ennaltaehkäisy, varoittaminen ja sitten jo tapahtuneiden ongelmien selvittäminen. Meille tärkeä yhteistyökumppani on poliisi ja mä sen poliisin kanssa teen erottelua, että poliisi jahtaa rikollisia ja me autetaan sitä uhria.
00:02:30 Jaana Savolainen
Kyllä, toi on hienoa. Tekoäly, joka ei vaan analysoi dataa, vaan tuottaa uutta sisältöä sen perusteella, mitä se on oppinut, niin miten tällainen kehitys muuttaa syväväärennösten eli tällaisten deepfake-huijausten uskottavuutta, jos nyt ajatellaan vaikka seuraavaa kolmea viittä vuotta?
00:02:53 Samuli Könönen
Kehityshän on ollut ihan huimaa tässä viime vuosina, että tällainen erilainen kuva ja videomanipulaatiohan on ollut mahdollisesti jo pidemmän aikaa, että jokaisen tarvitsee vaan mennä elokuvateatteriin, niin siellä näkee manipuloitua videomateriaalia, mutta sitten nämä tekoälyteknologiat vaan tekee siitä tosi paljon helpompaa ja se on eri tavalla kenen tahansa ulottuvilla. Ja tässä kyllä korostuu nimenomaan nämä deepfake-videot ja kuvamateriaalit, millä pystyy niin kuin todella uskottavan näköistä materiaalia tuottaa, jos vaan kyseistä vaikka henkilöstä, jonka olemusta haluaa käyttää, on olemassa olevaa video- ja kuvamateriaalia, jonka kautta sitä tekoälyä pystytään opettaa. Ja tämä, että miten ne tulee muuttamaan huijausten uskottavuutta, niin kyllä mä sanoisin, että näiden deepfake-video- ja kuvamateriaalien osalta nyt jo ollaan saavutettu sellainen taso, että se on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta sen videokuvan perusteella tunnistaa, että tää ei nyt ole aito, mutta tietenkin sitten se, että jos siinä videolla niin kun tapahtuu jotain minkä mä tiedän että on mahdotonta niin siitä mä voin päätellä, että OK, tää nyt ei ollut varmaan aito. Jos mä vaikka näen videon itsestäni tekemässä jotain sellaista mitä mä en ole tehnyt, mutta sitten joku muu joka näkee mut siinä videolla tekemässä ja hän ei samalla tavalla tiedä sitä, että mä en ole näin tehnyt, niin sitten pelkästään sen videon tunnistamisesta, niin se on hyvin vaikeata. Ja siinä mielessä ehkä tulevaisuudenkin osalta näkisin, että oleellisessa osassa on sitten se, että missä mä sen videon kohtaan ja kuka sen mulle välittää. Ja sosiaalisessa mediassa myös sitten se videon niinku sisältö, että vaikka mä en voi tietää, mitä joku toinen on tehnyt tai ei tehnyt, niin jos nyt vaikka tulee somessa vastaan video, missä tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen jotain kryptovaluuttasijoituksia suosittelee, niin voin kaikille kuulijoille kertoa, että se on sitten deepfake-video, että mulla ei ole tapana sellaista tehdä.
00:05:05 Jaana Savolainen
Aivan, ja näihinhän on joutunutkin sitten tällaisiin syväväärennösten keppihevoseksi monenlaisia julkisuuden henkilöitä, uutistenlukijat on viimeksi tulleet esille tuolla Ylen ja MTV3-kanavilla, missä he nyt sitten myös kampanjoi vastaan näitä tällaisia deepfakeja, mitä heistä on tehty. Ja onhan ihan valtakunnan presidentti myös joutunut tällaiseen.
00:05:32 Samuli Könönen
Kyllä näin. Julkisuuden henkilöt, poliitikot presidenttiä myöten, niin ne on, varsinkin Suomessa näkisin, että me tosi paljon luotetaan auktoriteetteihin, instituutioihin, jopa semmoisella alitajuntaisella tasolla, että tämmöisessä, jos vaikka nyt videolla presidenttimme jotain sijoituskohdetta suosittelee, niin välttämättä se ei ole edes hirveän tietoinen ajatuskulku, että okei, jos presidentti tätä suosittelee, niin se on luotettavaa, vaan se kun näkee ja kuulee ne tutut kasvot ja tutut äänet, tutut maneerit, niin se herättää sellaista alitajuntaista luottamusta.
00:06:08 Jaana Savolainen
Kyllä. Näistä henkilöistä on paljon tietenkin internetissä sitä materiaalia. Miten ne käytännössä sitten huijarit pystyy siitä materiaalista tuottamaan tällaisia deepfakeja? Sitä kysytään usein nimittäin.
00:06:27 Samuli Könönen
No nämä tekoälyteknologiat, mistä nyt puhutaan, joilla siis puhutaan ehkä generatiivisesta tekoälystä, joka pystyy tuottamaan sisältöä, tekstiä, kuvia ja videoita. Niin käytännössä nää järjestelmät on koulutettu massiivisilla määrillä erilaisia tekstiaineistoa, kuva-aineistoja, videoaineistoa, ja sillä luodaan se niin sanottu pohjamalli, joka sitten pystyy hyvin monenlaisia eri sisältöjä tuottamaan. Mut sitten jos me halutaan tosi spesifiä sisältöä vaikkapa nyt sen deepfake-videon tietoturva-asiantuntija Samuli Könösestä, niin niitä videoita ei todennäköisesti ole siihen pohjamallin koulutusdataan kuulunut, vaan se on yleisemmin kaikenlaista videomateriaalia. Että sitten riippumatta siitä, sanonko mä sille mallille, että mä haluan videon jossa koira juoksee tai video jossa auto ajaa, niin siellä koulutusmateriaalissa on siihen liittyvää videota, jonka perusteella se pystyy vähän niinku matkimaan sitä. No sitten jos mä haluan nimenomaan Samulista sen videon, niin sitten mä kerään videomateriaalia hänestä ja annan sen sille tekoälylle, että hei tässä on tämmöisiä malleja tämmöisestä henkilöstä. Ja se niistä opettelee ja sen jälkeen osaa sitten matkia ja kopioida niitä, ei yksi yhteen kopiona, vaan vähän niin kuin soveltaen, että se tunnistaa sieltä videoista vaikkapa just niitä maneereita, että millä tavalla yleensä kulmakarvat tällä henkilöllä kohoilee puhuessa tai miten hän liikuttaa käsiään ja pystyy sitten niitä toistamaan siinä videomateriaalissa.
00:07:57 Jaana Savolainen
Kyllä, ja nämä on kyllä yllättävän aidon näköisiä, kun itsekin on niitä seurannut tuolla.
00:08:03 Samuli Könönen
Kyllä, just näin, että voi sille henkilölle, mistä se deepfake-video on tehty, niin se ainut tapa, millä hän tunnistaa on se, että tietää, että hei, mä en ole sanonut noin.
00:08:13 Jaana Savolainen
Kyllä, niinpä. Perinteiset tällaiset bottitilit sosiaalisessa mediassa levittää muun muassa huijauslinkkejä. Miten bottitilit kehittyvät itsenäisemmiksi ja paremmin tilanteisiin mukautuviksi järjestelmiksi?
00:08:32 Samuli Könönen
No nämä bottitilit on, ne on oikeastaan ollut internetissä riesa jo hyvin pitkään ihan näiden kaikenlaisten sosiaalisen median alustojen alusta saakka, niin eri tahot on sinne tehnyt tilejä, jotka sitten automaattisesti jonkinlaista sisältöä suoltaa sinne alustalle, ja nää voi olla niinku hyvinkin yksinkertaisia, että puolen tunnin välein postaa joku näistä 100 eri viestistä ja siihen perään linkki ja usein ne sisällötkin sitten on jotain mahdollisimman houkuttelevia, jolla sitten kenties muut ihmiset siellä sosiaalisessa mediassa, jotka näkee niitä postauksia, niin klikkaa linkkejä ja menee esimerkiksi sitten johonkin valeverkkokauppaan tai muuhun huijaukseen. Niin nyt sitten se kehitys mitä erityisesti nää niinku isot kielimallit jotka pystyy sitä tekstiä tuottaa sekä sitten nää kuvat ja videot niin niillä sitten saadaan entistä enemmän ja entistä monipuolisemmin sitä tekstiä. Eli tällaiset niin kun tönköt automaatiot jossa on vaikka joku valmis pankki niitä viestejä, että se sieltä vaan valitsee yhden, niin sen sijaan tekoälylle voi antaa ohjeeksi, että hei, kirjoita tosi houkutteleva viesti vaikka tällaisesta sijoitusteemasta ja sisällytä siihen vaikka mainintoja joistain suomalaisista julkkiksista ja sillä tuottaa sisältöä. Ja tähän sitten, niin kuin on monta kertaa todettu, että tämä teknologinen kehitys kiihtyy, niin tänä vuonna on tosi paljon puhetta ollut näistä tekoälyagenteista, mikä mahdollistaa sen, että ihminen otetaan siitä loopista kokonaan pois, että ei tarvitse välttämättä ihmisen olla aktiivisesti käyttämässä tekoälyä ja sen kanssa laatimassa viestejä, vaan sille tekoälyagentille pystytään antaa vähän niinku laajempi tehtävä, että vaikka perusta sosiaalisen median tili tai useita tilejä. Rakenna niillä tällainen verkosto, että ne lisää toisensa kontakteiksi ja sitten alat tällaisista teemoista tuottamaan sisältöä, josta nää tilit keskustelee keskenään. Ja siitä sitten voi käyttää muun muassa tällaisia huijauksia, että ne vaikka tuolla jossain somessa keskustelee, että miten huikeita nämä sijoituskohteet on ollut ja aivan satumaiset tuotot ollut, että nyt kaikki muutkin mukaan. Tai sitten myös poliittiseen vaikuttamiseen, eli ne voi levittää erilaista disinformaatiota, misinformaatiota, valheellisia väitteitä, ajankohtaisista ilmiöistä.
00:10:49 Jaana Savolainen
Joo, ja toi varmaan nimenomaan tämä tämmöinen disinformaatio on ennen vaaleja kyllä huomioitava.
00:11:01 Samuli Könönen
Kyllä ja se on huomattu, että on hyvin tyypillistä se, että kun jossain valtiossa on vaalit lähestymässä, niin kun vaaleja kohti mennään, niin tällaisen niin kuin pahatahtoiseen vaikuttamiseen pyrkivän materiaalin määrä myös siellä sosiaalisessa mediassa kasvaa koko ajan aika tasaisesti vaaleja kohti ja usein sitten ne sisällöt vaihtelee siten, että mitä kauempana vaalit on, niin sitä enemmän ehkä niillä tavallaan väärennetyillä sisällöillä pyritään vaikuttaa siihen vaaleja edeltävään poliittiseen keskusteluun, mitkä aiheet nousee pinnalle ja mitä tuodaan. Ja iso osa tästä vaikuttamisesta sitten lähempänä vaaleja usein kohdistuu itse niihin vaaleihin. Niiden vaalien luottamusta ja uskottavuutta pyritään tosi usein murentamaan.
00:11:51 Jaana Savolainen
Ja tässä tarvitaan sitä kriittistä medialukutaitoa.
00:11:54 Samuli Könönen
Kyllä. Todella, sitä meiltä jokaiselta tänä päivänä vaaditaan.
00:11:57 Jaana Savolainen
Kyllä, ja sen ylläpitämistä tietenkin myöskin. Tietovuotoja tapahtuu, jolloin ihmisten henkilötietoja päätyy sitten rikollisten käsiin. Kuinka rikolliset hyödyntää dataa ja personointia uhrien profilointiin esimerkiksi?
00:12:18 Samuli Könönen
Nämä tietovuodot on todella harmillisia siinäkin mielessä, että kun ihminen on luovuttanut tietonsa jollekin yritykselle asiointia varten ja sitten rikollinen siltä yritykseltä ne tiedot varastaa, niin siinähän sitten se uhri kenen tiedot on mennyt, niin hän ei ole tehnyt mitään virhettä, vaan on toiminut ihan oikein. Ja sitten tässä on se, että kun kerran joku tämmöinen tietopaketti vaikkapa nyt jonkun yrityksen asiakkaista ja heidän tiedoistaan päätyy rikollisten käsiin, niin sitten se on rikollisten käsissä siitä eteenpäin. Rikolliset näitä paketteja ja tietoja kauppaa toisilleen, niitä hyödyntää ja sitten myy eteenpäin ja niistä ehkä kerää jotain vielä laajempia paketteja vaikka 10:n eri tietovuodon tiedot yhdistämällä. Mulla onkin niinku vielä isompi paketti, mistä mä voin sitten vaikka niitä huijausviestejä lähettää koko koko sille vastaanottajakunnalle. Näitä myös tosiaan käytetään siihen kohdistamiseen ihan jo vaikka sen perusteella, että jos on tiedot tietyltä yritykseltä varastettu. Niin niille ihmisille ehkä sen yrityksen toimintaan liittyvä kalastelu voisi olla kohdillaan. Nyt on uutisissakin ollut, että tämmöiseen hotellivarausjärjestelmistä kun tietoja saadaan, niin sieltä voi vaikka ne varausnumerot päätyä rikollisten tietoon ja silloin kun oikealla varausnumerolla oikeaan yhteystietoon lähetetään tämmöinen hotellivaraukseen liittyvä huijausviesti, niin se, että siellä on niitä ihan oikeita tietoja, mitä on se asiakas saanut myös niissä oikeissa luotettavissa viesteissä, niin se lisää sen huijauksen uskottavuutta. Toinen tosi ikävä tapa on tämä Vastaamon tapaus, joka Suomessa tapahtui, jossa monien näiden ihmisten tiedot pääty rikollisten käsiin ja siellä kiertää. Niin ollaan useampikin kerta sen itse tietomurron jälkeen huomattu, että tähän uhrijoukkoon on kohdistettu siinä tietovuodossa vuotaneilla tiedoilla huijauskampanjoita ja monet näistä on niin kuin teemaltaankin liittynyt siihen Vastaamo-tapaukseen. Eli esimerkiksi on lähetetty massoittain tekstiviestejä, jossa kerrotaan jotain siihen oikeudenkäyntiin liittyen ja pyydetään sitten linkin kautta tunnistautumaan. Eli rikolliset niin kuin lyö lyötyä.
00:14:36 Jaana Savolainen
Äärettömän ikävää tollainen, kyllä. Ja sit se, että ne on niin massiivisia ne tietovuodot, että sieltä voidaan saada kymmenien tuhansien, jopa satojen tuhansien ihmisten tietoja sitten näissä tietovuodoissa, niin kyllä.
00:14:53 Samuli Könönen
Tässä massiivisuudessa tulee mun mielestä hyvin esille se, että verkkorikoksissa sille uhrille, joka vaikka säästönsä menettää, niin se on hyvin henkilökohtainen rikos ja todella intiimi. Mutta sille kyberrikolliselle uhri on vain yksi sadoista, yksi tuhansista, ja sille se on vaan sieltä tietokoneella verkon yli tehtävää, jossa sen uhrin inhimillisyys oikeastaan sitten rikolliselta todennäköisesti katoaa ihan kokonaan, jos verrataan vaikka johonkin kasvokkain tapahtuvaan petokseen.
00:15:24 Jaana Savolainen
Joo, kyllä. Jos vielä ajatellaan noita tietovuodon uhreja tai ylipäänsä ihmisiä, jotka menettää tietoja, oli nyt tapa sitten mikä tahansa, tietovuoto tai huijaus, niin mistä tällainen ihminen sitten voi saada tietoa, kuinka toimia?
00:15:42 Samuli Könönen
No tähän oikeastaan Vastaamon tapauskin oli Suomessa meille viranomaisille tosi opettavainen. Vastaavaa ei ollut Suomessa tapahtunut kertaakaan aiemmin, ja muun muassa tämä neuvonta-apu, niin siihen on sen jälkeen panostettu. Ja tuolta Suomi.fi-portaalista niin sieltä löytyy todella kattavat ohjeet tämmöisen kyselylomakkeen kautta, jossa ensin kysytään, että mitä tietoja on mennyt, millaisessa tilanteessa ja sitten neuvotaan, että mitä pitäisi tehdä. Mutta yleisimpiä näissä on esimerkiksi se, että kun henkilötunnus ja muut tiedot menee, niin sitten luottokielto on usein se, mikä kannattaa ensimmäisenä käydä itselleen ottamassa, ettei niitä tietoja pystyttäisi väärinkäyttää sitten vaikka puhelinliittymän, puhelinnumeron vaihtaminen voi olla yksi keino, jos haluaa välttää sen, että niitä vuotaneita yhteystietoja käytettäisiin näihin huijauksiin. Mutta ne tarkat toimet tosiaan aina riippuu siitä, että mitä tietoja ne on, jotka on päätynyt rikollisten hyödynnettäviksi, ja se ohjaa niitä toimenpiteitä.
00:16:47 Jaana Savolainen
Joo, hyvä, että sieltä löytyy sitten tarkat listat, miten toimia. Hieman huijauksiin liittyen tämä seuraava kysymys, onko siirtymä tällä hetkellä tapahtuvista tämmöisistä massahuijauksista kohti korkean tarkkuuden hyökkäyksiä jo ihan tätä päivää, eli sellaista tarkkaan profiloitunutta, niin onko se tätä päivää?
00:17:13 Samuli Könönen
No nämä niin kuin kohdennetut hyökkäykset ja sitten massahyökkäykset, ne on jo pitkään ollut rinta rinnan. Eli on näitä, että lähetetään se huijaustekstari tuhansille vastaanottajille ja luotetaan siihen massaan. Ja sitten pitkään tämmöiset kohdennetummat tietojenkalastelut, niin ne on sitten ehkä kohdistunut aika valikoituihin henkilöihin, vaikka yritysjohtoon, valtionhallinnon virkamiesjohtoon, poliittisiin päättäjiin, joilla sitten on enemmän vaikutusvaltaa päättää vaikkapa yrityksen rahaliikenteestä, jolloin heidän tietoon on niinku hyödyllisempi rikollisille. Mut näiden lisäksi sitten ehkä se, mitä tänä päivänä nähdään on tällaista niinku kevyttä kohdentamista eli ei välttämättä kohdisteta huijausta johonkin tiettyyn henkilöön, mutta ehkä johonkin henkilöjoukkoon tai sitten massamaisesti, että kun rikollisilla on joku tämmöinen paketti, jossa on vaikka se muutaman tuhannen tai kymmenentuhannen henkilön tiedot, niin sitten niistä henkilöistä erilaisia. Tekoälyäkin hyödyntämällä etsitään verkosta tietoa vaikka sosiaalisen median profiileista. Jos sieltä löytyy ihmisten lisäyhteystietoja tai muuta henkilökohtaista ja sitten sitä voidaan käyttää näissä petoksissa. Tästä on tosi hyvä esimerkki nää romanssipetokset, missä pidemmän aikaa keskustellaan uhrin kanssa ja luodaan luottamusta, niin niissä on hyvin tyypillistä, että sitten siitä kohdehenkilöstä haetaan kaikkea mahdollista tietoa netissä ja kun löytyy, että hei täällä vaikka jonkun harrastusseuran sivuilla on tämän henkilön tietoja, niin varmaan sitten nämä harrastusaiheet häntä kiinnostaa ja niistä kannattaa viritellä keskustelua. Lisäksi on nähty tällaisissa aika yksinkertaisissakin kiristyshuijauksissa, missä lähetetään massoittain viestejä, joissa vaikka kerrotaan, että hei, mä olen nyt hakkeroinut sun tietokoneen ja jos et maksa lunnaita, niin käy huonosti. Todellisuudessa mitään hakkerointia ei ole tapahtunut, siinä vaan väitetään niin. Näihinkin sitten on nähty se, että rikolliset voi esimerkiksi niiden, jos on tiedossa henkilöiden ne yhteystiedot, sähköposti ja vaikka osoite, niin sitten sen osoitteen avulla voi vaikka Google Mapsista käydä hakea kuvankaappauksen sieltä kadulta ja laittaa sen kuvan henkilön kotirakennuksesta siihen viestin liitteeksi, mikä niin kuin se ei todellisuudessa osoita mitään, että tällaista jotain hakkerointia olisi tapahtunut. Kuka tahansa meistä voidaan mennä Google Mapsiin ja hakea sieltä jonkun osoitteen kuva, mutta se taas vaikuttaa sen uhriin sinne alitajuntaan ja helposti säikäyttää, kun tällaisessa kiristysviestissä onkin kuva mun kodista.
00:19:52 Jaana Savolainen
Kyllä, ihan varmasti. Hei, mitkä on tällä hetkellä sellaiset tehokkaimmat tekniset keinot tunnistaa ja torjua tekoälypohjaisia huijauksia, kun tästä usein kanssa kysytään multa ja mikä tämä tilanne on tällä hetkellä? Onko sellaisia mahdollisuuksia tavalliselle ihmiselle?
00:20:17 Samuli Könönen
No ehkä palaten siihen, mitä mä sanoin tämän deepfake-väärennösten kehittymisestä, ne on todella laadukkaita. No sitten on olemassa just tekoälypohjaisia järjestelmiä, jotka sitten näitä pystyy tunnistamaan ja ehkä tänä päivänä useassa tapauksessa pystyvät siihen paremmin kuin ihmiset. Mutta sitten se on ihan eri kysymys, että kuinka mahdollista tällaisten käyttäminen on meille ihan tavallisille kansalaisille ja oikeastaan mä näkisin, että että tässä ne tekniset keinot ei välttämättä ole se ihan ratkaisu, vaan tässä on avainasemassa ne viestintäkanavat, minkä kautta se deepfake-sisältö tai muu pahantahtoinen sisältö tulee meidän meidän silmille ja korville, koska siellä voisi olla se mahdollisuus käyttää näitä. Eli mä en niinku yksityishenkilönä välttämättä pysty hankkii jotain tällaista tekoälyä, joka mun puolesta tunnistaa ne huijaukset. Mutta jos vaikka se sosiaalisen median alusta mitä mä käytän, niin siellä olisi tosi hienoa, että otettaisiin käyttöön ne, jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään se, että se pahantahtoinen väärennetty sisältö ei koskaan päätyisikään niiden potentiaalisten uhrien nähtäväksi. Mutta tässä sitten tulee todella valitettavasti vastaan näiden jättisosiaalisen median alustojen vastuu ja se selkeä ristiriita heidän taloudellisten intressien ja sitten tällaisten huijausten torjunnan välillä.
00:21:45 Jaana Savolainen
Niin, kyllä, nimenomaan. Siitähän keskustellaan, mutta vielä ei ole mitään kättä pidempää siihen vastuukysymykseen.
00:21:54 Samuli Könönen
Kyllä. Ja sitten meille jokaiselle se, mitä me voidaan tehdä, niin vaikka sitä deepfake-videota on itsessään vaikea tunnistaa, että sieltä joku ylimääräisten sormien etsiminen tai katsoo, että näyttääkö hiukset vähän hassuilta, niin se ei ehkä ole niin oleellista sen tunnistamisessa, vaan se kokonaiskonteksti, että mitä tässä nyt väitetään, mikä tämä, kuka tämä henkilö on? Onko tämä ihan normaali juttu sille, vaikka suositellaan jotain kryptovaluuttasijoituksia? Mikä sosiaalisen median tili tämän on tänne laittanut? Onko tämä ostettu mainos vai ihan oikea postaus? Löydänkö mä vaikka tässä videossa näkyvän henkilön henkilökohtaisilta tileiltä jotain tähän viittaavaa sisältöä? Eli voi tarkastella sen videon ympäröivää aluetta, että missä yhteydessä tää nyt mulle tuli näkyviin ja vaikuttaako se luotettavalta ja ja sitten se, että jos yhtään epäilyttää niin pyytää jotain läheistä katsomaan, että hei miltä tää sun mielestä näyttää, että musta vähän tuntuu, että ehkä tässä on mahdollisuus rikastua, mutta voisiko tässä kuitenkin olla joku huijaus kyseessä? Että sitten kahdet silmät on tosi paljon paremmat tunnistaa niitä epäilyksen merkkejä kuin yhdet.
00:23:10 Jaana Savolainen
Kyllä, joo, tota mäkin aina sanon kyllä, että aina kannattaa ottaa puheeksi ja näyttää asioita sitten vähän muillekin niin toisin silmin näkee. Mutta hei, miten sääntely, alustojen vastuu ja kansalaisten mediataidot voi yhdessä vastata tähän nopeasti kehittyvään huijausteknologioihin? Ja onko olemassa joku riski, että torjunta jää nyt pysyvästi askeleen kaksi jälkeen ja mitä pitäisi tehdä tämän tällaisen kuilun kaventamiseksi?
00:23:43 Samuli Könönen
No mä kyllä ajattelen juuri niin, että yhdessä on se, millä tavalla tähän uhkaan pystytään vastaamaan. No teknologinen kehitys, se ei ole hidastumassa, vaan päinvastoin tuntuu, että se kiihtyy ja kyllä se osaltaan tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sääntely meillä kyllä jo nytkin, laahaa jäljessä ihan jo sen luonteensa vuoksi, että sitä ei pystytä ihan yhtä nopeasti tekemään kuin miten rikolliset vaikka voi näitä uusia teknologioita ottaa käyttöön. Ja sitten tästä todella haastavan tekee sen, minkä mainitsinkin, eli näiden kaupallisten jättialustojen taloudelliset tavoitteet ja sitten tämä vastuunkantaminen, ne usein on ihan suorassa ristiriidassa keskenään. Ja tässä ehkä mä näkisin, että on sitten se sääntelyn mahdollisuus puuttua siihen, mutta tässä maailmassa me nyt ollaan. Ja sitten ihan jokainen meistä astuu kuvaan siinä, että mitä jo heti tänään voi tehdä, ja se on vaikka se, että kun sosiaalisessa mediassa tulee jotain sisältöä vastaan, mikä huomaa, että herättää vähän ehkä voimakkaampia tunteita kuin tyypillisesti, niin se on aika painaa jarrua ja tarkastella ottaa askel taaksepäin tarkastella sitä kokonaisuutta, että olisiko tässä nyt olla kyseessä se, että joku haluaa muhun vaikuttaa, joku haluaa herättää musta tällaisia tunteita. Ja jos tuntuu, että nyt mun pitää ryhtyä johonkin toimenpiteeseen, niin kuka ehkä haluaisi, että mä ryhdyn tähän vaikkapa niiden verkkopankkitunnusten syöttämiseen johonkin vähänkään epäilyttävälle sivustolle?
00:25:17 Jaana Savolainen
Kyllä. Mitä haluaisit sanoa ihan vielä tähän lopuksi?
00:25:24 Samuli Könönen
No, näissä tietoturva-aiheissa ja kansalaisten digitaidoissa niin mä näen, että tää on niinku todella iso muutos tapahtunut tosi lyhyessä ajassa, että vielä 20 vuotta sitten internet oli ihan vauvan kengissä tai vauvan jumppapuvussa, ja nyt me puhutaan tekoälystä joka juttelee meidän kanssa kuin ihminen konsanaan, eli tää muutos on ollut niinku aivan valtava ja se tarkoittaa myös sitä, että se muutos niissä taidoissa jota jokaiselta meiltä nykytilanne vaatii, niin sekin on ollut aivan valtava, ja se on suoraan sanottuna kohtuuton. Eli ehkä tässä jollain tavalla meidän systeemi on epäonnistunut, että meillä on muodostunut tämä tilanne, missä näillä somealustoilla on niin paljon valtaa ja näitä erilaisia verkossa tapahtuvia petoksia ja uhkia kohdistuu meihin tosi paljon, ja se vaatii meiltä jokaiselta paljon valppautta, kykyä navigoida internetissä ja tunnistaa niitä huijauksia ja muita uhkia. Ja se mitä mä haluan sanoa on se, että tää on aika kohtuuton tilanne, missä me eletään, mutta silti tää on se tilanne, missä me eletään. Ja sen takia ne yksilön taidot nyt tänään ja tulevaisuudessa on kuitenkin todella tärkeitä siinä kokonaiskuvassa, että me pystytään yhdessä näitä uhkia torjumaan ja sitä kautta tuottamaan turvallisempia digitaalisia ympäristöjä.
00:26:57 Jaana Savolainen
Kiitos, Samuli Könönen, että tulit meidän podcastiin.
00:27:00 Samuli Könönen
Kiitos, oli mukava olla.
