00:00:02 Jaana Savolainen
Tänään meillä on podcastissa aiheena huijausten ennaltaehkäisy tänään ja mitä se on. Verkkohuijaukset on kasvaneet viime vuosina melko jyrkästi siitä huolimatta, että moni taho tekee paljon ennalta estävää työtä, ja tällaisessa ennaltaehkäisevissä verkostoissa on niin viranomaisia kuin pankkeja ja kolmannen sektorin toimijoita, kuten muun muassa Kuluttajaliitto on vuosia ollut tällaisessa verkostotoiminnassa. Ja verkkohuijauksista muun muassa tiedotetaan eri medioissa säännöllisesti ja hyvin niin kun ”iloisilla” otsikoilla, että varo tätä ja varo tätä. Viranomaiset ja pankit tekee myös paljon yhteistyötä sen eteen, että ihmiset ei menettäisi tärkeitä tietoja ja rahoja rikollisille. Tässä jaksossa puhutaan muun muassa huijausten ennaltaehkäisystä ja poliisin näkökulmasta, ennaltaehkäisevästä toiminnasta sekä tietenkin myös hieman tilastoista. Asiantuntijana tässä jaksossa on keskusrikospoliisista ennaltaestävästä toiminnasta ylitarkastaja Nora Siera, tervetuloa. Kerrotko lyhyesti, mistä tulet ja mitä teet?
00:01:23 Nora Siera
Kiitos paljon kutsusta, on tosi kiva olla täällä. Mun nimi on tosiaan Nora Siera ja mä tulen keskusrikospoliisista, sieltä ennaltaestävästä toiminnasta ja nimenomaan näitä tietoverkkoavusteisia petoksia ennalta estävästä toiminnasta. Meidän päivittäinen työ, leipätyö on nimenomaan tää sidosryhmäyhteistyö ja siihen yhteistyöhön ja vuoropuheluun eri verkostojen eri sidosryhmien kanssa me tähdätään niin, että me lopulta saataisiin mahdollisimman paljon estettyä näitä petoksia.
00:02:02 Jaana Savolainen
On kyllä hienoa, että myös tällainen muoto poliisilta löytyy. Millainen verkkorikollisuuden tilanne Suomessa on tällä hetkellä? Onko suunta kasvava vai onko joissain huijausmuodoissa nähtävissä jonkinlaista vähenemistä? Mitä sanot?
00:02:23 Nora Siera
No mehän nähdään siis ihan mediasta, otsikoista, kaikkialta. Joka päivähän näistä puhutaan. Eli onhan se viime vuosina kasvanut ihan räjähdysmäisesti. Europolin mukaan tämmöiset verkkopetokset on kaikkein kasvavin järjestäytyneen rikollisuuden muoto, ja se näkyy tietysti siellä meidän suomalaistenkin pankkitileillä sitten. Eli Suomessa näitä tietoverkkoavusteisia petoksia, me saatiin kymmeniä tuhansia rikosilmoituksia viime vuonna ja näistä yli 10 000 oli tämmöisiä meidän poliisin seuraamia, niin sanottuja kaikkein vahingollisimpia petoslajeja, ja näiden rikoshyöty oli yhteensä 88 miljoonaa viime vuonna. Tähän lukeutuu tietojenkalastelu, sijoituspetokset, rakkaus- ja dokumenttipetokset sekä toimitusjohtajapetokset. Näiden lisäksi vielä on kymmeniä tuhansia ilmoituksia esimerkiksi kauppapaikkapetoksista ja maksukorttipetoksista, eli tämmöisistä vaikka valeverkkokauppa – kun olet vahingossa syöttänyt sitten oman korttisi sinne ja se sieltä sitten kopioidaan. Ja tuo 88 miljoonaa euroa, niin se on tilanne siltä rikosilmoituksen teon hetkeltä näistä 4 vahingollisimmasta. Siitä sitten tietysti pankit onnistuu vielä monesti palauttamaan osan. Mutta sitten meillä on monesti myös silleen, että kaikkea ei sitten ilmoiteta. Eli me mä tykkään siis vertailla tätä meidän 88 miljoonaa sitten Finanssialan vastaavaan lukuun, ja Finanssialan luvun mukaan suomalaisilta viime vuonna yritettiin huijata 148 miljoonaa euroa, joista yli puolet onnistuttiin palauttamaan. Se oli noin 75,5 miljoonaa euroa, jota pankit onnistui palauttamaan omien monitorointikeinojensa avulla, jolloin sitten pankkien mukaan verkkorikollisille päätyi 72,5 miljoonaa euroa. Ja nyt kun verrataan tätä, mikä päätyisi verkkorikollisille Finanssialan mukaan ja sitten 88 miljoonaa, joka se poliisin luku, niin ne alkaa ollakin jo aika lähellä toisiaan. Mut sitten tosiaan kun huomioidaan se, että poliisin ilmoituksen se on se rikosilmoituksen teon hetki nimenomaan, eli sen jälkeen on saatettu saada vielä varoja takaisin, jota ei sitten enää sinne niinku rikosilmoitukseen korjata, niin se selittää tätä eroa osittain. Sitten on myös tosi tärkeä muistaa se sosiaalinen syy, että niitä ilmoituksia ei välttämättä tehdä poliisille. Ja se sitten saattaa johtua monista asioista. Se saattaa johtua just siitä, että pankki on vaikka saanut palautettua ne varat tai sitten siitä, että ei kehtaa tehdä sitä ilmoitusta.
00:05:43 Jaana Savolainen
Häpeä on niin kahlitseva tunne, että sitten ei kehdata ilmoittaa eikä kehdata hakea apua. Varmaankin on myös teillä tämä havainto.
00:05:54 Nora Siera
Joo, sitä on tosi hankala arvioida, että kuinka paljon ihmiset jättää ilmoittamatta, mutta kyllä me se tunnistetaan, että koetaan että poliisi ei vaikka pysty tekemään mitään sille asialle. Tai sitten ylipäätään, että se syyllisyys ja häpeä on niin musertava tunne, että mieluummin jäädään yksin sen asian kanssa. Mieluummin annetaan olla kuin tunnustetaan muille varsinaisesti, että nyt on käynyt tälleen köpelösti. Se on tosi harmi, koska ei sen uhrin kuulu olla se syyllisyyttä tunteva ja häpeää kokeva, ei missään nimessä. Että sen pitäisi olla sillä rikollisella yksin sen häpeän.
00:06:41 Jaana Savolainen
Niinpä, uhri ei ole syyllinen siihen.
00:06:45 Nora Siera
Juuri näin.
00:06:47 Jaana Savolainen
Vaan se rikollinen, joka kavalilla keinoilla on pyrkinyt sitten saamaan niitä tietoja.
00:06:57 Nora Siera
Just näin. Tuossa sä kysyit vielä siitä, että onko jossain rikos- tai petosmuodossa jotain muutoksia, niin mä voisin vähän puhua siitä sosiaalisen manipulaation kasvusta. Nythän meillä poliisin yksittäisistä tekotavoista, näiden poliisin tilastojen mukaan kaikkein haitallisin oli turvatilipetos, jonka poliisi luokittelee sinne tietojenkalastelupetosten alaiseksi. Siihen yksin, kun se kokonaissumma oli 88 miljoonaa rikoshyötyä, niin turvatilipetoksiin meni 18,2 miljoonaa tästä. Se on ihan merkittävä osa näistä kaikista kaikista petoksista ja se johtuu nimenomaan siitä, että koska pankkien kyvykkyys monitoroida ja muutkin tämmöiset esto- ja suodatusratkaisut meillä on nykyään jo niin hyvät niin kuin noistakin ilmeni noista FA:n luvuista. Niin huijareille on entistä tärkeämpää se, että he saa sen uhrin itse siirtämään ne varat ja tällöin se sosiaalinen manipulointi siinä astuu kuvioihin hyvin voimakkaasti. Että siinä esimerkiksi just nää turvatilipetokset on erinomainen esimerkki siitä, kuinka taitavia manipuloijia he ovat, että siellä saadaan se uhri tyypillisesti hätääntymään. Näissä turvatilipetoksissa on se, että saadaan hänet luulemaan tai ajattelemaan, että nyt on paniikki, nyt vaikka pankki tai pankin nimissä on lähestytty että hei että nyt on nähty vaikka epäilyttävää toimintaa sinun tililläsi ja sitä kautta sitten saadaan se tosi virittyneeseen tilaan se uhri. Ja monesti tää johtaa just siihen, että hän itse siirtää ne varat. Tätä tietysti helpottaa myös se, että meillä joka päivä puhutaan näistä huijauksista, kaikki tietää että jotain näistä huijauksia on olemassa niin sitten ne rosvot hyödyntää myös sitä julkista puhetta: että hei nyt näitä huijauksia on, niin nyt sitten kätevästi pankki tai poliisi tai joku joka mukamas lähestyy tätä uhria, niin on sitten havainnut tällaisen epäilyttävyyden ja nyt on sinua auttamassa. Niin on aika helppoa ja aika ymmärrettävää, että sellaiseen mennään.
00:09:39 Jaana Savolainen
Joo mä olen tuon kuullut myös, että auttajana lähestytään ja vakuuttavasti osataan puhua, ja jopa tässä yhden huijatun kanssa keskustelin, niin hän sanoi että se auttamismoodi sillä huijarilla oli ihan valtava ja hän sai siinä puhelun aikana vakuutettua tän uhrin nimenomaan siitä, että hän on pankista ja hän on auttajana. Siellä nimettiin kolmas henkilö täysin tavallaan vähän sellaiseksi rosvoksi, että se on nyt tekemässä ikään kuin jotain, mutta me olemme havainneet tämän. Puhetyyli oli hirveän rauhoittava ja rauhallinen. Ei suinkaan sellainen kiirettä tai hätää lietsova, vaan luottamusta herättävä.
00:10:27 Nora Siera
Just näin, meillä on yhteinen vihollinen jossain ja häntä vastaan me nyt sitten taistellaan tässä yhdessä, mutta silti täytyy toimia nyt ripeästi. Että siinä he nimenomaan pyrkii sitä kiireen ja hädän tuntua kuitenkin silleen salakavalasti sieltä viestimään, että nyt ei parane aikailla.
00:10:54 Jaana Savolainen
Elikkä tätä tällaista kiirettä kuitenkin lietsotaan, rauhallisesti ikään kuin.
00:11:01 Nora Siera
Just näin, he on hyvin taitavia tässä manipuloinnissa ja uskottelemaan tätä. Tää onkin hyvä nyrkkisääntö myös, että varojen kanssa ei pidä ikinä hätäillä. Että jos joskus alkaa vähän pulssi nousemaan, niin silloin ei ole kaikki hyvin, että silloin pitäisi vähän pysähtyy miettimään. Mieti vielä hetki sitä, että mitä nyt on tekemässä, että miksi minun nyt pitäisi siirtää näitä varoja äkkiä. Se on sellainen, mihin on hyvä pysähtyä aina jos vähän nousee hikikarpaloa otsalle, niin silloin olisi hyvä miettiä.
00:11:45 Jaana Savolainen
Se on oikein hyvä ohje. Tulet tuolta keskusrikospoliisista ennalta estävästä toiminnasta. On erittäin hyvä, että saadaan ihmisille tietoon se, että tällainen toiminto on poliisilla, joka sitten toisaalta taas teidän työ, sinun työsi poikkeaa siitä mitä tehdään, kun poliisi tutkii näitä rikoksia. Elikkä se tutkinta on sitten keskitetty ymmärtääkseni Tampereelle ja siellä on sitten ihan oma yksikkönsä tai työryhmänsä. Kerro lyhyesti vielä siitä.
00:12:29 Nora Siera
Joo eli tosiaan paikalliset poliisilaitokset kyllä jokainen tutkii osaltaan näitä petoksia, mutta sitten tämmöiset vakavimmat ja varsinkin sijoituspetokset tällä hetkellä siellä Tampereelle perustetussa tietoverkkoavusteisia petoksia tutkivassa yksikössä tutkitaan. Eli jokaisen paikallisen laitoksen lisäksi on meillä siis tämä Sisä-Suomen poliisilaitoksen alaisena tai alla toimiva petostutkintayksikkö, minkä lisäksi sitten meiltä KRP:ltä tuetaan tätä tutkintatoimintaa nimenomaan sitten tällä ennalta estävällä toiminnolla myös. Eli meillä on tämmöinen pieni toiminto siellä, mistä käsin sitten näitä ennalta estäviä toimia teemme, mutta meidän sellainen päivittäinen yhteistyö on kyllä hyvin tiivistä ihan kaikkien näiden laitosten ja etenkin sen Sisä-Suomen yksikön kanssa.
00:13:38 Jaana Savolainen
Hyvä, kiitos. Ihan lyhyesti siitä, mikä tekee huijausten tutkinnassa poliisille erityisen haastavaa verrattuna vaikka muihin rikoksiin? Mikä siitä tekee sellaisen erityisen haastavan? On puhuttu nyt tässä sitä, että ulkomailta kohdistuu näitä erilaisia tietoverkkoavusteisia hyökkäyksiä suomalaisia kohtaan. Eli tekniikkaa on, rahojen häivytystä ja niin edelleen. Mitä tähän sanoisit?
00:14:19 Nora Siera
Joo no ehkä isoin haaste siinä on se, että täähän muuttuu joka päivä, nää keinot. Joka päivä meillä on joku uusi tekotapa. Eli se rikosten nopea muuntautuminen aiheuttaa isosti päänvaivaa ja se, että nykyään rikollisilla on niin hyvät mahdollisuudet skaalata niitä hyökkäyksiä eli niitä on ihan valtavasti. Se iso määrä on myös sellainen, mikä meitä haastaa. Ja se, että on siis jatkuvasti oltava perillä erilaisista uusista ilmiöistä, eri tekotavoista ja sitten se niinku sanoit, että ne suurimmat haasteet yksittäiset tutkinnoissa on nimenomaan se, että tää on kansainvälistä toimintaa. Järjestään ne menee, varat kun siirtyvät rikollisen haltuun, ne saman tien siirtyy siitä ulkomaille erilaisiin, monen vaikka kauttakulkutilin kautta sinne toisiin valtioihin joko EU:hun tai EU:n ulkopuolelle, niin niillä on monet tiet. Lisäksi niitä saatetaan laittaa vaikka kryptovaluuttoihin. Niitä saatetaan kierrättää vaikka lahjakorttien kautta. Eli tää varojen alkuperän häivyttäminen eri keinoin on se, mikä haastaa meitä, koska se edellyttää sitten siltä tutkinnalta, yksittäiseltä tutkijalta sitten sellaista jokapäiväistä valmiutta kansainväliseen viestintään, viranomaisyhteistyöhön ja sellaiseen. Ja tietysti se ei oo yhtä nopeeta kuin sitten ne rikollisen liikkeet. Se tuo hirveän suuren haasteen siihen, että me ei pystytä viranomaisyhteistyötä kuitenkaan tekemään, vaikka se onkin nykyisellään – se on tosi se tietysti riippuu myöskin siitä valtiosta, jonka kanssa vaikka tehdään yhteistyötä, mut silti me ollaan aina pari askelta jäljessä, kun ne rikolliset niitä varoja vaikka siirtää. Ja sitten myös se, että kun meillä on jatkuvasti uudenlaisia kaikkia teknisiä ratkaisuja mitä noi rikolliset käyttää, niin sen lisäksi että se vaatii sitä kansainvälistä viestintää tosi paljon, niin se vaatii siltä yksittäiseltä tutkijalta aika hyvän ymmärryksen myös tämmöisestä teknisyydestä. Sitten kun se skaala niissäkin, niin kun et minkälaisia erilaisia teknisiä ratkaisuja käytetään, niin sitten se petostutkija, niin hänen täytyy ymmärtää kaikki. Se on aika haastavaa. Ja mun on pakko sanoa, että siihen nähden meillä on kyllä tosi hyvä tilanne siinä, että meillä on tosi osaavaa porukkaa, että se iso haaste on se volyymi.
00:17:26 Jaana Savolainen
Niin elikkä se, että kuinka paljon suomalaisiin kohdistuu erilaisia tällaisia netissä tapahtuvia huijausyrityksiä, niin se määrä on kasvanut varmaan viime vuosina ihan valtavasti.
00:17:43 Nora Siera
Kyllä, kyllä nimenomaan.
00:17:45 Jaana Savolainen
Joo, kyllä vain. Kysynpä vielä tällaisen kysymyksen, jos lyhyesti vastaat, että mitä tapahtuu – tätä kysytään multa aika usein nimittäin tuolla, kun mä kierrän luennoilla – että mitä tapahtuu käytännössä, kun kansalainen tekee poliisille rikosilmoituksen huijauksesta? On menettänyt tietoja tai rahaa, niin miten se tapaus etenee siitä? Tätä kysytään tosi usein tuolla kun luennoilla käyn ja ihmiset ihmiset kertoo omia tarinoitaan.
00:18:19 Nora Siera
Mä en tietenkään semmoiseen yksittäisen tutkinnan etenemisen vaiheisiin oikein voi ottaa kantaa, ja minähän olen itse asiassa siviilitaustainen ja mun työ on nimenomaan se petosten ennalta estäminen ja asiantuntijatyö, että mä en välttämättä ole edes oikea ihminen vastaamaan tähän nyt, että mitä sille niinku varsinaiselle yhdelle rikosilmoitukselle tapahtuu. Mutta se prosessi on aika semmoinen pitkäkestoinen ja laaja ja meillä on tosi paljon niitä juttuja myöskin, että sekin tietysti, että ei välttämättä edes ole mitään yhtä kaavaa, minkä mä voisin kertoa koska ne on kaikki omanlaisiansa tutkintoja.
00:19:02 Jaana Savolainen
Kyllä joo, ihmisiä hirveästi kiinnostaa. Jos mä itsekin olisin tilanteessa, että mä teen rikosilmoituksen, niin totta kai tää on luonnollista. Ja varmasti yks asia on sekin, että ei varmaan poliisilla, kun näitä tapauksia on ihan hirveä määrä Suomessa nykyään, puhuit että yli 10 000 tällaista huijauksiin liittyvää rikosilmoitusta plus sitten vielä ne kaikki muut huijaukset, niin ei oo aikaa edes infota siitä. Tavallaan sitä tehdään työtä siellä ja sitä tutkitaan, siitä ei kansalle sitten ole enää kerta kaikkiaan resurssia ilmotella.
00:19:44 Nora Siera
Joo, ja nimenomaan se reilu 10 000 oli näistä neljästä vakavimmasta, minkä lisäksi sitten on tosi paljon muutakin. Mut joo, se prosessihan on siis tosiaan pitkäkestoinen laaja ja valitettavasti meillä ei niinku just ole mahdollisuutta kertoa joka ikisestä käänteestä siinä prosessin aikana. Mutta sitten tietysti kaikki päätökset ja asian etenemiset kyllä annetaan tietoon. Me tietysti ymmärretään se asian tärkeys sille asianomistajalle ja että siinä mielessä se on totta kai tosi ymmärrettävä ja luonnollinen se tiedonhalu siitä omasta jutusta totta kai, ja en voi oikeastaan muuta sanoa kun kiittää kärsivällisyydestä.
00:20:35 Jaana Savolainen
Rikosilmoituksen tekeminen on tärkeää, jotta saatetaan se asia poliisin tietoon. Poliisi ei voi tutkia, jos ei se saa sitä asiaa tietoon ja rikosilmoitus on ainoa keino se tavallaan saattaa poliisin tietoon.
00:20:48 Nora Siera
Just näin, että että nyt varsinkin kun mä tuosta vähän mainitsin siitä, että aika paljon jää ilmoittamatta, niin kyllä me silti kannustaisin siihen ilmoituksen tekemiseen jos niitä omia tietoja epäilee antaneensa eteenpäin. Tai sitten jos niitä varoja on mennyt, vaikka pankki olisi saanut palautettuakin ne varat niin silti kannustan siihen, että se rikosilmoitus tehtäisiin, koska se sitten vaikuttaa myös siihen, että kun me tehdään tätä, me seurataan sitä rikollisuuden vaikka tilannekuvaa, niin jo siihen se vaikuttaa. Ja tietysti mitä tarkempi ja parempi kuva meillä on siitä rikollisuuden kokonaisuudesta, niin sitä enemmänhän me saadaan resursseja, että se on myös poliittinen kysymys lopulta.
00:21:42 Jaana Savolainen
Kyllä, kyllä. Tääkin oli hyvä tuoda esille ehdottomasti. Hei, missä määrin huijausten torjunta ja tällainen ennalta estävä toiminta, ennaltaehkäisy, on nyt sitten poliisin työtä. Itse tulet tästä ennalta estävästä toiminnasta, niin minkälaista yhteistyötä poliisin ennalta estävässä yksikössä tehdään, tai teidän työryhmä tekee? Ja ja tota kuinka sitten saavutatte suomalaisia?
00:22:16 Nora Siera
Joo, tosiaan siellä ennalta estävässä toiminnassa teen työtä, niin siinä kun kysyt että missä määrin se on poliisin työtä, niin onhan se. Kyllähän se on poliisin työtä. Mutta me poliisissa aika vahvasti nähdään, että me ei voida tehdä tätä yksin. Ei se estäminen ei ole mahdollista meiltä tehdä yksin, ei ole mahdollista estää niitä petoksia yksin. Petosten vastainen työ on semmoinen jaettu vastuu, ja meillähän suomessa on ihan ainutlaatuinen tilanne, kun tätä petosten vastaista työtä ja tätä verkostoa on kasvatettu jo vuosia. Ihan siis teidänkin toiminta on ollut tässä vuosia jo mukana, niin me tehdään sitä aidosti yhdessä ja se tilanne on ollut sellainen jo hyvän aikaa, ja ihan kansainväliselläkin tasolla semmoinen ainutlaatuinen ja kehuttava asia, mistä me voidaan olla Suomena ylpeä. Että tässä toiminnassa nyt on mukana. Sitten no sekin riippuu aina, että mitä tehdään, että kehitetäänkö me teknisiä ratkaisuja vai viestintää vai lainsäädäntöä, niin aina meillä on omat tavallaan osaajamme näissä keskusteluissa mukana. Ja meidän semmoinen nimenomaan leipätyö tässä, mitä me KRP:ssä tehdään siinä ennalta estävässä toiminnassa, on nimenomaan se sidosryhmäyhteistyö. Eli meidän tehtävä on tunnistaa ja jakaa jatkuvasti sellaista ilmiötietoa. Kehittää niitä teknisiä ratkaisuja havaitsemaan uusia haavoittuvaisuuksia. Jos vaikka nyt havattaisi joku uusi keino, niin sitten ihan riippuen siitä, että mikä se vaikka tekninen ratkaisu on, jota se rikollinen hyödyntää, niin sitten me tartutaan puhelimeen ja mietitään, että ketkä nyt on ne oikeat relevantit henkilöt, toimijat, organisaatiot, jotka on tässä tämän kyseisen ilmiön torjunnassa keskeisiä, ja sitten ruvetaan sitä kautta kehittämään sitä torjuntaratkaisua. Ja tälleenhän me ollaan tehty jo vuosia, ja tällähän on ollut tosi hyviä tuloksia myös, että esimerkiksi nyt Traficomin ja teleoperaattoreiden kanssa yhteistyössä kehitetty tällainen huijauspuheluiden suodatusratkaisuhan on ihan ulkomaita myöten palkittu ja kunnioitettu ja sellainen, mitä nyt tällä hetkellä kovasti yritetään monissa eri maissa saada pykättyä pystyyn, kun meillä se on ollut toiminnassa jo vuosia ja sen avulla suodatetaan kuukausitasolla ihan miljoonia huijauspuheluita. Samalla tavalla myös sitten erilaisia huijaustekstareita pystytään nykyään tosi hyvin suodattamaan pitkällisen verkostoyhteistyön tuloksena. Samoin nyt ihan viimeisimpänä sitten tää verkkoliikenteenestoratkaisu, jonka avulla sitten petollisia linkkejä ja liikennettä niihin pystytään estämään pankkien ja erilaisten muiden toimijoiden tuottaman tiedon avulla. Sitten teleoperaattorit pystyy estämään sen liikenteen sinne rikolliselle sivustolle ilman, että sitä tarvitsee ottaa alas varsinaisesti tässä petossivustoa, että koska se sitten on taas pidempi prosessi, niin nyt me pystytään vaan estää se linkin toiminta. Se on tosi paljon nopeampaa ja se suojelee ihan jo nyt. Ollaan havaittu että on merkittävää hyötyä ollut siitä.
00:26:24 Jaana Savolainen
Kuulostaa tosi hyvältä nää uudet tekniset ratkaisut. Näillä puheluilla, jotka estetään, niin eikö niillä tarkoiteta nyt lähinnä niitä numeroita vai onko muitakin? Kun puhutaan tämmöisistä spooffatuista numeroista eli tämmöisiä niinku naamioituja numeroita, jotka saattaa vaikka näyttää ihan kotimaiselta kännykkäliittymänumerolta, mutta todellisuudessa puhelu tulee muualta. Nää nyt niin kun ainakin estetään?
00:26:51 Nora Siera
Todella pitkälti me pystytään estämään ja nimenomaan tää mistä puhuin, että on ulkomailta myöten palkittu ja mikä niin kuin isoimman lohkoreen siitä massasta poistaa, niin se on nimenomaan tätä. Mutta tietysti tehdään muitakin puheluihin liittyvää esto-/suodatusratkaisua ja kaikkea mikä näihin teleoperaattoreihin liittyy, niin kaikenlaista tehdään.
00:27:17 Jaana Savolainen
Kyllä, toi kuulostaa kyllä tosi hyvältä ja se että linkistä tehdään toimintakyvytön, niin sitten vaikka se sivusto on siellä vielä olemassa, niin ei tapahdu sitä vahinkoa, jos sitä sitten klikkaa vahingossa, koska se ei aktivoidu. Sä et pääse sen linkin kanssa enää sinne ikäville tietojenkalastelusivuille tai mikä siellä sitten onkaan siellä linkin takana.
00:27:40 Nora Siera
Just näin ja mehän tiedetään, että sitä linkkiä on aika helppo klikata, että sä epähuomiossa klikkaat ihan tosi helposti mitä vaan linkkiä. Itsekin ihan siis parin viikon sisään. Kyllä huomasin, että nyt muuten tuli klikattua aika harkitsemattomasti. Onneksi se nyt oli luotettava sivusto, ei mitään tapahtunut, mutta aivan silleen kun olin siinä kiireessä niin päätin vaan klikata. Näin se ihminen toimii.
00:28:14 Jaana Savolainen
Niin toimii ja kiireessä itsekin klikkasin ja onneksi ei tapahtunut sitten mitään, mutta sehän johti tietojenkalastelusivuille, ja olin kiitollinen siitä, että kyseisessä linkissä ei ollut haittaohjelmaa. Elikkä se olisi sitten ollut jo paljon vaikeampi juttu. Kun me ei voida linkistä nähdä sitä niin kun päätä, että nyt tämä linkki sisältää sen haittaohjelman, niin kannattaa kyllä olla klikkaamatta niitä varmuuden vuoksi.
00:28:41 Nora Siera
Juu ihan se on totta. Mutta nimenomaan, jos mekin ammattilaisina menemme näihin tai ammattilaisinakin harkintakyky joskus unohtuu tai se vaan joskus menee, niin kyllä sitten ihan perus kansalainen. Se on aivan täysin ymmärrettävää, että välillä niitä virheitä tapahtuu.
00:29:04 Jaana Savolainen
Kyllä vain. Hei lopuksi vielä: mitä sä haluaisit sanoa tähän loppuun kansalaisille liittyen näihin nettihuijareihin ja huijauksiin?
00:29:16 Nora Siera
No semmoisen että valitettavasti sellaista yhtä hopealuotia ei ole, semmoista helppoa muistisääntöä me ei voida valitettavasti antaa, että sitten sitten jos niitä muistisääntöjä haluaa etsiä, niin niitä kyllä niin kun ihan sitten hakukoneella etsimällä löytää. Mutta semmoinen tärkeä tapa olisi olla valppaana, semmoinen valpas mielentila ja että näistä huijauksista pysyy kartalla tai seuraa niitä ilmiöitä ja sitten jakaa myös sitä tietoa eteenpäin läheisille. Että se pysyy muistissa koko ajan, että nyt mäkin kun mä muistan, että niitä linkkejä ei pidä klikata, että sellainen valppaus aina vähän tuolla, se voisi olla sellainen, että mitä olisi hyvä aina huomioida.
00:30:31 Jaana Savolainen
Ja sä sanoit tossa aikaisemmin hyvin, että jos vähän syke nousee elikkä tulee vähän semmoinen, että tunne ottaa vallan, niin onko se kanssa sellainen, mihin ehkä voisi pysähtyä.
00:30:49 Nora Siera
Just näin.
00:30:51 Jaana Savolainen
Miksi mulla nyt lähti sydän vaan tällaista laukkaa tän asian kanssa?
00:30:54 Nora Siera
Joo, siis ylipäätään aina kun niin kuin jotain vaikka varoja siirtää, niin olisi hyvä sisäistää se, että miksi mä nyt oon tekemässä tätä. Vaikka siinä ei olisikaan mitään tämmöistä varsinaista pulssia, mutta että aina kun ja varsinkin aina kun varmentaa vaikka pankkitunnuksilla jotain, niin miettii että olenko minä nyt itse tekemässä tätä omasta tahdostani? Mua ei kukaan täällä johdattele tähän ja että mitä mä nyt varmemman.
00:31:27 Jaana Savolainen
Pitää niin kun mielen kirkkaana.
00:31:28 Nora Siera
Juuri näin. Ja sitten aina ilman painostusta, ilman kiirettä sitten. Pyrkii käyttämään niitä pankin sovelluksia ja omia semmoisia valmiiksi tallennettuja vaikka kirjanmerkkejä. Niillä pääsee ihan hyvin alkuun. Ja sitten muistaa sen, että niitä tunnuksia tai turvatilejä, tai siis tunnuksia ei kukaan pyydä. Rehellinen toimija tommoista turvatilille. Kukaan ei sinua pyydä siirtämään mitään, pankki tai poliisi ei ikinä tämmöistä tee. Jos nyt sattuu käymään niin, että epäilee, että nyt niitä varoja on siirtänyt tai on luovuttanut omia tietojaan jonnekin, niin sitten on tärkeää olla ensimmäiseksi yhteydessä omaan pankkiin ja sen jälkeen tehdä se rikosilmoitus. Ja häpeää ei tarvitse tuntea, et pankki ei naura, poliisi ei naura, kukaan ei naura. Kukaan ei ajattele, että olet tyhmä; sinä et ole tyhmä. Siinä ei kuulu olla minkäänlaista häpeää. Häpeä on ainoastaan sillä rikollisella.
00:33:01 Jaana Savolainen
Tähän on hyvä päättää. Kiitos Nora kun osallistuit tähän meidän podcastiin.
00:33:06 Nora Siera
Kiitos että sain tulla. Tää oli kiva.
