00:00:02 Jaana Savolainen
Tässä jaksossa aiheena on ajankohtaisia huijauksia arjessa. Tänään keskustellaan muun muassa sähköposti-, tekstiviesti-, puhelin- ja somehuijauksistakin. Kuinka tavallinen arkiympäristö tekee huijauksista erityisen vaarallisia ja miten tunnistaa ne ajoissa. Asiointi on siirtynyt kasvokkaisesta palvelusta enemmän internetiin ja tää tietenkin huolestuttaa monia heikot digitaidot omaavia ihmisiä varsinkin. Asiantuntijavieraana minulla on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen. Tervetuloa podcastiimme ja kerrotko hieman itsestäsi, mistä tulet ja mitä teet.
00:00:51 Samuli Könönen
Kiitos, hienoa olla täällä mukana. Mä tosiaan tuun Kyberturvallisuuskeskuksesta ja sanotaan vielä siellä tarkemmin työskentelen poikkeaman hallintaosastossa, jossa me ennaltaehkäistään tietoturvapoikkeamia ja sitten varsinkin autetaan niitä, jotka on jotain tietoturvaongelmia kohdannut. Noin sellainen kaksikymmentä tuhatta ilmoitusta saadaan vuodessa suomalaisilta kansalaisilta, yrityksiltä ja valtionhallinnon organisaatioilta ja sitten autetaan, että mistä siinä tilanteessa on kyse ja mitkä on sen tärkeimmät toimenpiteet seuraavaksi, että sitten siitä jostain häiriötilanteesta voitaisiin jatkaa eteenpäin.
00:01:30 Jaana Savolainen
Kyllä, valtava määrä ilmoituksia, kun ajatellaan, että sanoit yli 20 000.
00:01:36 Samuli Könönen
Joo, se on noin 20 000 ja niistä vielä ihan suurin osa, yli 10 000, niin on erilaisia petoksia tai tietojen kalastelua. Muun muassa näitä, mitä mainitsitkin noita sähköposti- ja tekstiviesti-, puhelinhuijauksia, eli niitä tapahtuu valtavasti.
00:01:52 Jaana Savolainen
Joo, kyllä. Niinhän niitä tapahtuu. Ja monelle kuulijalle Kyberturvallisuuskeskus voi olla hieman tällainen vieras ja tuntematon viranomainen, ja usein multa kysytäänkin, että mitä esimerkiksi kyberturvallisuudessa tehdään näiden verkkohuijausten vähentämiseksi ja mikä teidän rooli on. Sä jo tuossa otit esille valtavan määrän huijauksia, kuinka paljon saatte niitä ilmoituksia ja autatte ihmisiä, niin avaatko vielä hieman tarkemmin tämän Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa?
00:02:26 Samuli Könönen
Joo, tosi mielelläni. Mehän ollaan aika niin kuin nuori toimija, että Kyberturvallisuuskeskus on perustettu vuonna 2014. Ja että ikää meillä on aika vähän. Ja tosiaan tehdään tätä tietoturvapoikkeamien ennaltaehkäisyä ja tukea, mutta sitten myös monella muulla tavalla edistetään kyberturvallisuutta. Esimerkiksi valtionhallinnossa tällaiset salaustuotteet ja salaisen tiedon käsittelevien järjestelmien tarkastukset menee meiltä ja sitten teleoperaattorien regulaation ohjaus ja valvonta on myös Kyberturvallisuuskeskuksen vastuulla. Tosi paljon tehdään myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, että esimerkiksi keskusrikospoliisi ja paikalliset poliisilaitokset niin on ihan oleellinen tekijä näissä huijausten torjunnassa ja sitten selvittämisessä ja poliisiin mä vertaan meidän työtä usein siten, että poliisi haluaa napata ne rikolliset, tuoda ne oikeuden eteen ja me halutaan auttaa sitä uhria, jotta hän voi sitten jatkaa toimintaa siitä häiriöstä tai rikoksesta huolimatta.
00:03:26 Jaana Savolainen
Tämä on loistavaa yhteistyötä tämä, mitä kerroit, kyllä. Ja kaikkihan me halutaan tehdä sitä työtä, että kukaan ei tulisi huijatuksi ensinnäkään, mutta sitten jos vahinko käy, niin sitten myös halutaan auttaa.
00:03:42 Samuli Könönen
Kyllä.
00:03:44 Jaana Savolainen
Hei, minkälaiset huijaukset on tällä hetkellä ihan ajankohtaisimpia ja yleisimpiä Suomessa, jos ajatellaan eri viestintäkanavissa, kuten sähköpostissa, tekstiviesteissä ja vaikka sosiaalisessa mediassa, mutta myös muitakin näitä huijauksia. Minkälaisia teille ilmoitetaan ja mitkä on näitä ajankohtaisimpia?
00:04:00 Samuli Könönen
No mun mielestä oli tosi hyvä tämä eri viestintäkanavissa, että meillä on nämä perinteiset puhelut, tekstiviestit ja sähköpostit, mutta tänä päivänä sitten siihen rinnalle on tullut paljon kaikkia muitakin viestintäkanavia, pikaviestisovellukset, WhatsApp, Signal, sitten erilaiset alustat, jossa vaikka videopelejä pelataan, sosiaalinen media, niin edelleen. Ja ikävä kyllä tänä päivänä sen huijarin rikollisen voi netissä kohdata niin kuin oikeastaan millä tahansa viestintäalustalla. Mutta yleisimpiä kuitenkin edelleen on just nämä tekstiviestit, sähköpostit ja puhelut. Niitä kautta saa ehkä parhaiten kiinni semmoisen tavallisen kansalaisen ja sen takia rikollisetkin näitä suosii ja esimerkiksi tekstiviesti- ja sähköposteissa myös mahdollistuu tosi massamaiset huijauskampanjat, että laaditaan yksi hyvä huijausviesti ja sitten se voidaan lähettää vaikka kymmenelle tai 1000 vastaanottajalle käytännössä samanaikaisesti ja näistä kaikista yleisimpiä on erilaiset huijausviestit, joissa koitetaan houkutella uhri klikkaamaan jotain linkkiä, joka vie rikollisten hallussa olevalle verkkosivulle, jossa sitten jollain verukkeella, esimerkiksi viranomaisasiointi tai joku verkkopankkiasia, niin pyritään saamaan se uhri luovuttaa verkkopankkitunnukset, jotka sitten päätyy rikollisten käsiin ja sitä kautta heillä on pääsy näiden sen uhrin varoihin.
00:05:29 Jaana Savolainen
Kyllä. Puhuit näistä ilmoituksista ja niitä on ihan hirveästi, niin Kyberturvallisuuskeskukselle kun voi tehdä tällaisen ilmoituksen, jos on verkkohuijauksen kohteena, niin jos on joutunut tällaisen nettihuijauksen uhriksi tai yrityksen kohteeksi, niin miten te hyödynnätte Kyberturvallisuuskeskuksessa tätä tietoa, mitä te saatte sieltä ilmoitusten kautta esimerkiksi?
00:06:07 Samuli Könönen
Meille voi siis ilmoittaa ihan meidän verkkosivujen kautta www.kyberturvallisuuskeskus.fi, että sieltä löytyy tämmöinen ilmoituslomake, mikä myös vähän se lomake itsessään pyrkii myös jo vähän auttamaan sitä ilmoittajaa, että siitä voi tulla vinkkejä, että hei, katso tämä ohje, mutta sitä kautta voi ilmoittaa ja sieltä sivuilta löytyy myös muut meidän yhteystiedot, mitä kautta voi olla yhteydessä. Ja me näitä hyödynnetään tosiaan monella tapaa, että se meidän ensimmäinen palvelulupaus on se ilmoittajan auttaminen. Voidaan selittää, että mistä mistä on kyse ja mitä pitäisi seuraavaksi seuraavaksi tehdä. Sitten esimerkiksi näissä tapauksissa, joissa on vaikka joku huijausviesti, jossa on linkki, niin sitten me tutkitaan se linkki ja se verkkosivu, joka on välitetty. Ja jos me tunnistetaan, että tää on haitallista sisältöä vaikkapa tällainen verkkopankkitunnusten kalastelusivusto, niin sitten otetaan yhteyttä niihin palveluntarjoajiin ja heidän kanssa yhdessä poistetaan ne verkkosivut internetistä ja tää tarkoittaa sitä, että jos yksi ihminen meille ilmoittaa tällaisen huijausviestin, niin silloinhan on ihan varmaa, että sen on saanut tosi moni muukin ja kun me saadaan se tietoon ja ja parhaassa tapauksessa jopa puolessa tunnissa saadaan se verkkosivu pois internetistä, niin silloin voi olla hyvinkin, että moni niistä mahdollisista uhreista jotka ehkä lankeaa siihen huijaukseen, niin kun he sitä klikkiä linkkiä klikkaa, niin sitten sitä verkkosivua ei enää olekaan olemassa. Ja tällä tavalla meille jakamalla tietoa, niin osallistuu siihen, että voi suojella muita suomalaisia.
00:07:35 Jaana Savolainen
Toi on kyllä hienoa, oikein hieno juttu. Monta kertaa mä oon kuullutkin tuolla, kun mä käyn luennoilla, niin ihmiset sanoo, että sitten kun mä sitä menin uudelleen klikkaamaan, niin se ei enää sitten toiminutkaan. Ja tämä on nyt sitten sitä, mitä te teette esimerkiksi monen muun toiminnan ohessa. Hei, miten tällainen yksittäinen ihminen nyt sitten voisi käytännössä rakentaa sellaisen arkisen kyberturvarutiinin, joka auttaa tunnistamaan ja torjumaan huijaukset ajoissa, jos ajatellaan ihan tavallista kansalaista ja netin käyttäjää? Mitä konkreettisia keinoja sä suosittelisit, joita ihmiset voi käyttää suojautuakseen huijauksilta arjessa?
00:08:26 Samuli Könönen
Ole hyvä toi lisäys konkreettisesti, koska mun eka neuvo ja ehkä mun mielestä kuitenkin se kaikista oleellisin neuvo, minkä mä olen sanonut, on vähän niin kuin, että pitää hidastaa vauhtia. Ja se pätee niin näihin tietojenkalasteluhuijauksiin, mitä sanoin, mutta tosi moniin muunlaisiinkin intressissä vastaan tuleviin huijauksiin, kuten vaikka sijoituspetokset, missä jonkun tosi houkuttelevan somemainoksen, missä on vaikka jonkun suomalaisen julkkiksen kuvaa, ääntä käytetty, houkutellaan aika usein kryptovaluuttaan liittyviin sijoitusmahdollisuuksiin ja oikeasti ne rahat menee sitten rikollisille. Niin näissä kun tietojen kalasteluviesteissä, niin se vauhdin hidastaminen, että miettii rauhassa. Esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessa ei ole kiire. Vaikka tulisi sellainen tekstiviesti, missä lukee, että selvitä asia heti, niin todellisuudessa se ei ole minuuteista kiinni sen asian selvittäminen. Aika usein meidänkin saamissa ilmoituksissa toistuu se, että uhri kertoo, että heti kun painoin, että maksa tai heti kun painoin, että vahvista, niin sitten tulikin se tunne, että hei, jotain tässä on vialla ja tajusin, että ei tämä nyt ollutkaan se oikea Kelan verkkosivu, vaan tämä oli huijaus. Niin se vauhdin hidastaminen. Ja tähän semmoinen konkreettinen vinkki siitä, jota mä itse käytän, on se, että puhelimista noi ilmoitukset pois päältä. Sitten kun tekstarit, sähköpostit, muut viestit ei lue silloin kun se viestin lähettäjä eli näissä tapauksissa rikollinen haluaa sun lukevan sen viestin, kun puhelin pärähtää vaan sitten kun mulla on sopiva hetki ja mä oon esimerkiksi virkeämpi, niin mä voin voin lukea ne viestit, että tosi usein se rikollinen luottaa siihen, että kun lähettää 10 000 huijausviestiä, niin okei suurin osa niistä ihmisistä tunnistaa sen ja jatkaa elämäänsä, mutta sitten siellä on ne tietyt henkilöt mikä just kiireinen hetki arjessa jossain sellaisessa tilanteessa, että että on vähän niinku sitä ajatukset jossain muualla. Yhtäkkiä kuuluu se bling ja sitten mä katson mun puhelinta, että häiriö verkkopankissa tai tai jotain muuta. Mulla nousee nopeasti tunteet pintaan ja sitten mä oonkin jo laittanut ne verkkopankkitunnukset ennen kuin mä edes ajattelin pidempään, että hei mistäköhän tässä oli kyse, mutta sitten kun sitä ilmoitusta ei tule. Mä meen kahvitauolle katson että mitäs kaikkea täältä on laitettu niin sitten mä voin katsoa että ahaa no eipä nyt kuulosta hirveän uskottavalta ja asiat menee helpommin, kun ei ole jatkuvasti semmoisessa keskittymiskyvyn rasituksessa.
00:10:57 Jaana Savolainen
Joo, kyllä, ja toihan tekee sitten sen, että tavallaan kuka tahansa on huijattavissa, jos me mietitään.
00:11:03 Samuli Könönen
Todellakin. Tämä koskee ihan ikään katsomatta. Me kaikki ollaan internetissä, niin kuin ehkä joskus aikaisemmin on kuullut sellaista, että jotkut katsoisi, että miksi nyt minun asiat ketään kiinnostaisi, että mähän nyt oon vaan minä, mutta kaikilla meillä on jonkun verran niitä varoja ja se rikollista kiinnostaa, että ei silleen ei ole väliä, että kenen rahoja ne on, kunhan ne kunhan ne päätyy rikollisen taskuun, niin tää todellakin koskee meitä ihan kaikkia ja varsinkin tää tietotulva, koko ajan tulee ilmoituksia eri palveluista. Uutiset haluaa kertoa mulle juttuja, somesta tulee sisältöä, niin me kaikki ollaan kyllä niinku tosi ison rasituksen alla ja silloin se keskittymiskyky helposti herpaantuu.
00:11:47 Jaana Savolainen
Ja tuossa sä mainitsit just, että käytetään sitten esimerkiksi valeuutisissa ja tämmöisissä mainonnassa julkisuuden henkilöitä, niin nythän on tullut hyvin esille meidän valtakunnan mediat siinäkin, että että he ovat nostaneet sen esille, että uutisankkureita on käytetty siksi, että heidät koetaan luotettaviksi henkilöiksi. Käytetään vähän keppihevosena tällaisia.
00:12:11 Samuli Könönen
Kyllä, just näin. Uutisankkurit, poliitikot, oikeastaan kaikki julkisuuden henkilöt, heillä on jo niin kuin faneja tai joku kuulijakunta, joka jo lähtökohtaisesti luottaa heihin, niin silloin hyvin helposti pelkästään se tutut kasvot jo herättää ehkä semmoisen alitajuntaisenkin luottamuksen ennen kuin ehtii edes ajatella asiaa. Välttämättä ei ole kyse siitä, että ihmiset hirveän tietoisesti miettisi, että hei, tässä on tämä tuttu uutisankkuri, eli tämä on luotettava, vaan ennen kuin edes ajattelee asiaa, niin se herättää semmoisen luottamuksen tunteen.
00:12:47 Jaana Savolainen
Kyllä, eli periaatteessa internetissä kun ollaan, niin kannattaa kaikkea vähän lähtökohtaisesti epäillä ja omat hälytyskellot pitää kiillotettuna.
00:12:57 Samuli Könönen
Kyllä. Musta ehkä tuntuu, että tässä suhteessa internetissä ollaan nyt tultu niinku täysympyrä, että joskus 2000-luvun alussa kun kun internet vasta tuli ja meillä oli ensimmäisiä sosiaalisia medioita. Jotkut ehkä muistaa vaikka IRCin tai IRC-gallerian, niin mä muistan silloin kun mäkin olin lapsi ja menin nettiin, niin tosi paljon sanottiin, että hei älä kerro kenellekään sun oikeata nimeä ja niinku oot tosi tarkkana mitä itsestäsi kerrot ja ja näin eteenpäin. Mutta sitten mitä paremmiksi nää palvelut muuttui, Facebook, Instagram, jne. niin sitten me ollaan vähän niinku avauduttu sille internetille ja nyt niinku jälkikäteen tavallaan tajuttu se, että niin, että sit ne kaikki pahantahtoiset tyypit koko maapallolta myös voi niin kuin muhun kohdistaa vaikuttamista ja on mun rahojen perässä. Ja nyt sitten ehkä pitäisi mennä takaisin semmoiseen aika niin kuin tiukkaankin skeptisyyteen siitä, että mitä internetistä tulee vastaan.
00:13:48 Jaana Savolainen
Joo, kyllä. Tämä tulee usein esille, kun ihmisten kanssa keskustelee just, että mitä sinne nettiin nyt kannattaa loppupelissä laittaa. Ja kyllä mäkin neuvon tuolla ihmisiä monta kertaa, että mitä vähemmän laitat itsestäsi, niin sen parempi sun kannalta.
00:14:04 Samuli Könönen
Juu, ja erityisesti se, mitä mä sieltä internetissä näen, on sitten mulle tulleita viestejä, somepostauksia tai mainoksia sosiaalisessa mediassa tai hakukonetulosten mainoksia, niin kaikissa niissä on paikka, minkä kautta rikolliset myös pyrkii päästä meihin vaikuttamaan ja saamaan meidät uhrikseen.
00:14:23 Jaana Savolainen
Kyllä. Hei, aika usein multa kysytään vaikka luennoilla, että mitä nämä huijarit oikein ovat? Mitä sanot tähän?
00:14:33 Samuli Könönen
No, tänä päivänä globaali internet ja myös se, että kuinka paljon nämä huijaustekniikat on kehittynyt, niin mun mielestä ei oikeastaan ole liioittelua sanoa, että se voi olla kuka tahansa. Se mitä mä mainitsinkin, että internetin kautta koko maailma on meidän sormien ulottuvilla, mutta sitten myös me ollaan koko maailman sormien ulottuvilla. Eli tosi paljon tätä internetissä tapahtuvaa rikollisuutta kohdistuu esimerkiksi köyhemmistä maista tai varakkaisiin länsimaisiin maihin ja Euroopassa pohjolaan, missä ihmisillä on enemmän enemmän varoja, mutta ihan samalla tavalla meillä on myös niin sanottua kotimaista kyberrikollisuutta, jossa suomalaiset on näiden petosten taustalla. Sen lisäksi se, että meillä ehkä on vielä semmoinen stereotyypinen mielikuva hakkerista huppu päässä jossain pimeässä huoneessa tietokoneen ääressä ja siellä koodaa hirveätä vauhtia menemään, mutta tää ei tänä päivänä enää oikeastaan pidä paikkaansa. Nää rikolliset on kehittänyt heidän ekosysteemejään sillä tavalla, että on tosi paljon tällaisia palveluita, että mä voin toisilta rikollisilta ostaa oikeastaan semmoisen valmiin ohjelmiston, jossa on ihan samanlaiset käyttöliittymät kuin me muissakin palveluissa, mitä me käytetään töissä vaikkapa sähköpostissa ja tämmöisen palvelun kautta mun ei niinku itse tarvitse olla tietoteknisesti kovinkaan kykenevä tai tietää, miten se tehdään, vaan muilta rikollisilta voi ostaa palvelun, ja kyberrikollisuuteen ryhtyminen siis ei tänä päivänä oikeastaan vaadi muuta kuin sen tahdon. Eli niitä taitoja ei niin paljon vaadita kuin vielä aikaisemmassa maailmassa. Samaan aikaan sitten digitalisaatio etenee ja oikeat palvelut, oikeat asiat siirtyy enemmän ja enemmän nettiin, mikä houkuttelee enemmän ja enemmän myös rikollisia sinne.
00:16:22 Jaana Savolainen
Elikkä ei tarvitse olla sellainen monitaitaja, mitä joskus keskusteluissa tuleekin tuolla esille, että kyllä ne ovat hyvin taitavia monessa asiassa, vaan periaatteessa tämmöinen voidaan ostaa tämmöinen palvelu, ja siellä on sitten niitä taitajia. Rikollinen mieli vaan tarvitaan.
00:16:39 Samuli Könönen
Kyllä, että kyllä niitä tavallaan taitavia rikollisia on, jotka sitten osaa näitä palveluita rakentaa toisille, mutta välttämättä sitten se petoksentekijä ei ole taitava. Ehkä sitten näihin puhelinhuijauksiin ja romanssipetoksiin niihin sitten kyllä liittyy paljonkin sellaista sosiaalisen manipuloinnin taitoa, että miten osataan puhua musta valkoiseksi ja niin edelleen ja saada se uhri uskomaan niihin valheisiin, niin sitä taitoa sitten kyllä rikollisista löytyy. Ja ihan samalla tavalla hekin sitten keskenään jakaa osaamista ja tähän liittyy paljon järjestäytynyttä rikollisuutta, missä sitten koulutetaan niitä työntekijöitä, jotka vaikka näitä huijauspuheluita soittelee.
00:17:23 Jaana Savolainen
Kyllä, mä joskus vuosia sitten jo näin sellaisen muistaakseni BBC:n tuottaman ohjelman noista romanssihuijauksista, niin siellä niin kuin kisälliperiaatteella silloin ainakin vielä mentiin.
00:17:39 Samuli Könönen
Kyllä. Ja todella usein varsinkin tuolta Aasiasta, esimerkiksi köyhimmistä valtioista, mistä näitä huijauksia länsimaihin tehdään, niin sitten myös ne itse huijaajat, jotka vaikka soittaa puhelua, niin ovat usein ihmiskaupan uhreja, jotka on jollain hyvillä työtarjouksilla houkuteltu ja sitten salakuljetettu jonnekin, ja siellä he päätyvätkin tällaiseen johonkin puhelinkeskukseen tekemään vaikka romanssipetoksia tai soittaa huijauspuheluita ympäri maailman.
00:18:07 Jaana Savolainen
Kyllä. Hei, vielä sellainen kysymys, että miten arkiympäristössä eteen tulevat huijaukset ovat viime vuosina muuttuneet tai kehittyneet, jos nyt ajatellaan vaikka viimeistä viittä vuotta? Tässä esimerkiksi tekoäly tai uusien viestintäkanavien myötä, niin miten niiden vaikutus näkyy sitten näissä huijauksissa?
00:18:29 Samuli Könönen
No kyllä tässä jos viimeistä viittä vuotta katsoo, niin tekoäly on semmoinen aihe, mitä on ihan mahdoton ohittaa. Mutta sen lisäksi kyllä juuri tämä viestintäkanavien lisääntyminen ja se, että ihmiset yhä enemmän viettää aikaa sosiaalisessa mediassa ja verkkoalustoilla, niin se tavallaan tuo mahdollisuuksia rikollisille sitä kautta päästä käsiksi näihin ja saada joku kontakti näihin ihmisiin. Eli välttämättä ei tarvitse sitä puhelinnumeroa, vaan joku sometili tai sosiaaliseen mediaan ostettu mainos. No sitten se tekoäly, joka tai jos tämä sosiaalinen media ja kanavat tavallaan liittyy siihen sen huijauksen yhteyden saamiseen uhriin, niin sitten se huijauksen sisältöön tämä tekoäly liittyy tosi paljon. Jokin aika sitten vielä puhuttiin tästä, että Suomi on pieni kielialue, suomen kieli on tosi haastava kieli ja heikosta suomen kielestä voisi ehkä huijauksen tunnistaa, mutta se on kyllä täysin vanhentunut neuvo tänä päivänä. Nää kielimallit, tekoälyt, niin ne on oikeastaan rikkonut lähes kaikki kielimuurit maailmassa ja se on ihan täydellistä suomen kieltä, mitä tekoälyllä pystyy tuottamaan, niin se tarkoittaa sitä, että myös rikolliset näitä huijausviestejään pystyy tehdä todella, todella aidon oloisiksi. Sen lisäksi sitten tekoäly niin kuin monessa muussakin asiassa niin se nostaa sitä skaalautuvuutta eli pystytään tehdä enemmän ja se mitä mä sanoin niistä sosiaalisen manipuloinnin taidoista, niin valitettavasti nää tekoälyt, jotka on niin kuin erilaisten kielipelien mestareita, niin myös tää sosiaalisen manipuloinnin kielipeli on semmoinen mikä niiltä taittuu ja siinä on jo maailmalta esimerkkejä, että esimerkiksi näitä romanssipetoksia missä saatetaan hyvinkin pitkä aika niinku tekstipohjaisesti chättäillä sen uhrin kanssa, rakentaa luottamusta ja sitten jollain verukkeella yrittää päästä sen uhrin rahoihin käsiksi, niin siihen nämä rikolliset muun muassa tekoälyä käyttää.
00:20:21 Jaana Savolainen
Kyllä. Tekoälystä on tullut sellainen iso, halpa apulainen.
00:20:27 Samuli Könönen
Kyllä. Ja tietyssä mielessä tekoälyn suhteen niin tekoäly on nyt, se on täällä, se on rikollisilla. Me ei enää saada sitä pois, mutta sitten mun mielestä tosi oleellisessa osassa on ne kanavat, mitä kautta rikolliset ottaa yhteyden siihen uhriin ja saa tavallaan aloitettua sen jonkun jonkun manipulaation. Ja tässä kyllä mun mielestä se nyt suomalaisten medioiden kampanjassakin tää isojen sosiaalisen median alustojen vastuu ja ja heidän rooli siinä, että näitä alustoja käytetään sen kaiken ehkä niinku mukavamman sisällön yhteydenpidon lisäksi siihen, että ne on rikollisille näitä kanavia, joista he saa uhreja kiinni ja pystyvät levittää sitä vaikkapa tekoälyllä tehtyä pahantahtoista sisältöä.
00:21:13 Jaana Savolainen
Joo, ja sittenhän näistä alustoista on puhuttu myös niin, että ikävä kyllä ne taloudellisesti hyötyy siitä, että rikolliset maksaa. Esimerkiksi on vaikka joku sponsoroitu mainos, rikolliset tehtaillut sellaisen tai joku tehty joku vaikka suomalaisen mediatalon näköinen uutinen, ja sekin on sitten rahalla tavallaan maksettu ja näkyy sitten meidän kanavissa, niin sekin on sitten vähän…
00:21:46 Samuli Könönen
Kyllä, sehän sosiaalisessa mediassa on jo ehkä aika pitkäänkin tunnistettu se, että me käyttäjät ei oikeastaan olla se pääasiakas näille alustoille, vaan me ollaan tietyssä mielessä se tuote, jota nämä alustat sitten myy mainostajille. Ja sitten näissä huijaustapauksissa rikollinen voi olla se asiakas, joka ostaa mainoksia tälle alustalle. Tuosta taisi viime vuoden syksyllä olla ihan uutisointiakin tästä, että oli jotain muistaakseni Metan sisäisiä asiakirjoja vuodettu toimittajille, missä sitten hekin on käynyt tätä keskustelua, että kyllähän tätä ehkä olisi hyvä estää, mutta kun se tuottaa niin paljon rahaa.
00:22:24 Jaana Savolainen
Niin kyllä. Valtavista rahasummista onkin ilmeisesti kysymys siinä. Mitä haluaisit vielä ihan tähän loppuun sanoa kuulijoille?
00:22:36 Samuli Könönen
Kyllä mä toistan sitä, että niin digitalisaation kuin myös näiden internetissä ja tietoteknisten välineiden kautta tapahtuvien huijausten osalta niin vauhti kiihtyy, teknologinen kehittyminen ei ole tässä pysähtymässä eikä vaikuta oikeastaan hidastuvankaan. Ja samaan aikaan rikolliset jatkuvasti kehittää näitä tekniikoitaan ja se verkkorikollisuus lisääntyy. Niin se, mitä sitten ehkä jokainen meistä voi vastaliikkeenä tehdä, on se, että hidastetaan vauhtia. Yritetään suhtautua meille tulevaan verkkosisältöön siten, että se ei ole kiireellistä ja rauhassa miettii niitä asioita ja sitten sen internetin sijaan hakee yhteyttä niin kuin täällä fyysisessä maailmassa toisiin ja vaikkapa näiden yhtään epäilyttävien sisältöjen, on se sitten tekstari sähköposti, joku somemainos, niin tosi usein se auttaa, että näyttää jollekin läheiselle, että hei miltä tää sun mielestä näyttää, että mulla tuli ehkä vähän kummallinen olo, että onko tässä jotain vialla tai muuta miltä tää sun mielestä näyttää? Että sit kaksi silmäparia on tosi usein parempi tunnistaa. Ja sit kun yhdessä jutellaan, että niin, no tässä hei, että ehkä tämä uutisankkuri nyt ei tällaisia kryptojuttuja haluaisi mainostaa. Mitä mieltä sä oot? Niin ehkä sitä kautta sitten pystytään rakentamaan sellaista pysyvämpääkin resilienssiä niille eri uhille, mitä verkon kautta meihin kohdistuu.
00:23:56 Jaana Savolainen
Hyvä. Kiitos Samuli Könönen, että tulit meidän podcastiin.
00:24:00 Samuli Könönen
Kiitos, oli tosi mukava tulla.
