00:00:00 Jaana Savolainen
Huijaripodi on Kuluttajaliiton Huijausinfon podcast-sarja. Jokaisessa jaksossa on vieraana eri asiantuntija keskustelemassa verkkohuijauksiin liittyvistä aiheista. Minun nimeni on Jaana Savolainen, työskentelen Kuluttajaliitossa Huijausinfossa ja toimin tässä podcastissa haastattelijana. Tässä jaksossa aiheena on identiteetti varastettuna. Keskustellaan identiteettivarkauteen liittyvistä asioista, jos on menettänyt henkilötunnuksen huijauksissa tai tietomurron yhteydessä ja miten tätä tietoa voi käyttää väärin. Jutellaan myös hieman, kuinka identiteettivarkaudelta voi suojautua ja miten toimia, jos tiedot on menettänyt. Asiantuntijavieraana minulla on Digi- ja väestötietovirastosta erityisasiantuntija Tapani Rinne. Tervetuloa podcastiimme ja kerrotko hieman itsestäsi? Mistä tulet ja mitä teet työksesi?
00:00:55 Tapani Rinne
Kiitos ja kiitos kutsusta. Onpa mukava tulla puhumaan rakkaasta aiheesta, että mehän digiturvaihmiset, kyberturvaihmiset, me eletään tätä lajia, että ei ole pelkästään työ, vaan myöskin eletään ja hengitetään vapaa-ajalla näitä asioita. Mutta päivätyökseni mä olen DVV:llä tosiaan Digi- ja väestötietovirastossa erityisasiantuntijana meidän digiturvatiimissä. Tuetaan Suomen erityisesti julkista hallintoa, mutta myös yhdistyksiä ja yrityksiä digiturva-asioissa ja me lasketaan, että digiturvassa on riskienhallinta, kyberturvatieto, turvatietosuoja, varautuminen ja jatkuvuuden hallinta. Eli me ei niinku olla olla tota DVV:n sisäisessä operatiivisessa digiturvassa tai tietoturvassa vaan tuotetaan palveluita ulospäin ja siellä mun tehtävä on tämmöinen digitaalisen turvallisuuden tilannekuva eli tuotan kansallista tilannekuvaa varsinkin julkisesta hallinnosta, että miten meillä organisaatio tällä hetkellä pärjää digiturvamaailmassa, mutta myöskin sitten riskienhallinta ja tietosuoja on mun tontilla.
00:02:02 Jaana Savolainen
Hienoa, iso ja tosi tärkeä asia, jota ja semmoinen kokonaisuus, mitä siellä hoidatte.
00:02:10 Tapani Rinne
Kyllä se on, siinä on aika paljon tekemistä, mutta onneksi meillä on erittäin hyvät kollegat, erittäin hyvät verkostot ja ei olla yksin asian kanssa. Tehdään varsinkin kyberturvakeskuksen kanssa esimerkiksi paljon yhteistyötä.
00:02:22 Jaana Savolainen
Yhteistyössä on aina voimaa. Se on totta. Henkilötunnus saattaa päättyä vääriin käsiin monella eri tavalla, kuten ihan jopa perinteisen varkauden yhteydessä, mutta nettihuijauksen ja tietovuodon yhteydessä myöskin. Mitä riskejä on olemassa, jos henkilötiedot päätyvät vääriin käsiin? Miten ja mihin kaikkeen sitä sitten rikollinen voi käyttää väärin?
00:02:48 Tapani Rinne
No henkilötunnushan on siis periaatteessa, ja lain mukaan henkilötunnustahan pitäisi käyttää vain henkilön yksilöintiin, että se on Matti Virtanen, tämä Matti Virtanen eikä tuo toinen Matti Virtanen. Ikävä kyllä meillä on kuitenkin paljon organisaatioita, jotka käyttää sitä myöskin tunnistautumiseen ja tunnistautumiseenhan sitä ei koskaan saa, koska henkilötunnus ei ole esimerkiksi salassapidettävä tieto. Joten sitä saa käsitellä aika, ei ehkä niin vapaasti kuin perushenkilötietoa, mutta kuitenkin vapaammin kuin salassa pidettävä henkilötietoa, jolloin jos sitä käyttää tunnistamiseen, niin saattaa päästä esimerkiksi tekemään verkko-ostoksia, pikavippejä, mitä ikinä, ja sieltähän sitä sitten niinku rahaa pyritään saamaan eli identiteettivarkauksiin sitä käytetään, mutta ei he tule yksin, vaan siihen yleensä tarvitaan sitten muitakin henkilötietoja. Mutta jos nyt semmoinen tilanne on, että se hetu varastetaan, niin eihän se missään tyhjiössä leiju. Kyllä siellä usein menee sitten henkilötietoja muitakin, vaikka osoitetietoja, sähköposti, nimi, puhelinnumero ja mitä nyt sitten muita, vaikka asiakkuus johonkin sanotaan palveluun, niin sitä kautta sitten saadaan ja pystytään muodostamaan vähän semmoista niinku profiilia tästä henkilötunnuksen varkauden uhrista ja sitä kautta sitten myöskin päästään pidemmälle siihen, mitä se rikollinen lopulta haluaa, eli rahaahan he meistä haluaa tai tietoa.
00:04:13 Jaana Savolainen
Kyllä. Kuinka paljon näitä identiteettivarkauksia tapahtuu vuosittain, liittyen nimenomaan verkkohuijauksiin, jos puhutaan niistä?
00:04:23 Tapani Rinne
No tuhansia. Todennäköisesti kymmeniä tuhansia. Poliisihan käyttää termiä verkkoavusteiset rikokset. Mutta se on ehkä vähän niinku omaan suuhun hieman hähmäisempi termi, vaikka se on varmasti se virallinen ja oikea termi, mutta sehän pitää sisällään myöskin identiteettivarkaudet myöskin ja tämmöiset missä nyt ylipäätään käytetään digitaalisia ympäristöjä digitaalisissa ympäristöissä kun tehdään rikoksia, niin tarvitaan niitä henkilötietoja. Eli varmasti niistä moni näistä verkkoavusteisista rikoksista on juuri näitä identiteettivarkausten avulla tehtyjä huijauksia ja taitaa tilastoissa tällä hetkellä olla, että poliisille ilmoitettuja on siellä jossain kymmenen tuhannen paikkeilla ja sadan miljoonan euron paikkeilla puhutaan vahingoista, mutta nehän on vaan ne, mitkä on ilmoitettu poliisille. Todellisuushan on paljon laajempi, että siellä on paljon niitä, jotka ei halua ilmoittaa, tai ei välttämättä edes ole huomannut tai tietoinen, että ne henkilötiedot tai hetu vaikka varastettu.
00:05:21 Jaana Savolainen
Niin, kyllä joo, sekin on totta, että aina sitä ei huomaa, mutta sitähän se on ikävää. Kun sen huomaa vaikka siinä, että niitä laskuja alkaa tulla ja itse et ole tehnyt minkäänlaisia ostoksia, niin se on aika ylläri.
00:05:34 Tapani Rinne
Kyllä, ja semmoisessa tilanteessa kannattaa olla kyllä poliisiin tosi nopeasti yhteydessä, koska se on myöskin hankala todistaa, että jos se on vaikka joku verkkorikollinen, joka hetua hyväksikäyttämällä on ostanut vaikka elektroniikkaa, niin mitenpä todistat sen poliisille, että se en ole minä, vaan se on joku rikollinen. Se saattaa olla pitkäkin prosessi, mutta se kannattaa kyllä aloittaa välittömästi, koska hetua me ei oikein pystytä muuttamaan. Niin sit kun me ollaan menetetty se, niin sen takia sillä voidaan tehdä jatkuvasti niitä rikoksia, mutta kun me ollaan ilmoitettu poliisille, että me ollaan vaikka oltu tämmöisen tietovuodon uhri, jossa meni sitten hetu ja muuta henkilötietoa, niin poliisikin pystyy heti nopeammin yhdistämään, että okei, että tässä on kyse tästä, niin he välttämättä ei sitten enää seuraavalla kerralla niin pitkällisesti joudu tutkimaan, että mitä siellä on oikeasti tapahtunut.
00:06:22 Jaana Savolainen
Kyllä, ja toikin, että voi tehdä hetulla, henkilötunnuksella joissakin verkkokaupoissa vieläkin ostoksia, niin se on aika huolestuttavaa, koska 2023 tuli laki voimaan, että verkkokaupassahan pitäisi olla se aina se vahva tunnistautuminen. Ja henkilötunnus ei ole.
00:06:39 Tapani Rinne
Ei, se ei ole vahva tunnistautuminen. Ja varsinkin sitten, kun mennään esimerkiksi ulkomaalaisiin verkkokauppoihin, niin siellä sitten saattaa olla vielä vapaampia käytäntöjä näissä tunnistautumiseen liittyvissä asioissa. Voi olla tosi hyviäkin tapoja, mutta sitten skaala on laaja.
00:06:54 Jaana Savolainen
Kyllä, aivan totta. Hei, mitä kansalainen voi tehdä ennaltaehkäistäkseen identiteettivarkauden uhriksi joutumista, eli mitä varotoimenpiteitä voi tehdä?
00:07:06 Tapani Rinne
Aika paljonkin voi tehdä kaikennäköisiä asioita. Siis no ensiksi ainakin haluan näissä tilanteissa sanoa, että kun mua ärsyttää vähän se, kun puhutaan, että ihminen on se heikoin lenkki tämmöisessä digitaalisessa turvallisuudessa tai tietoturvassa, mutta mun mielestä ihminen on se vahvin lenkki. Me ollaan niitä intuitiivisia ihmisiä, jotka havaitaan, että tässä voi olla nyt jotain jotain niinku kummallista. Mutta totta kai meitä pystytään huijaamaan, mutta sen takia koska me ollaan intuitiivisia, me pystytään havaitsemaan asioita, niin meidän kannattaa olla valppaana ja sitä meidän kannattaa niinku hyödyntää varautumalla näihin tilanteisiin, että esimerkiksi hyvä tietoturva. Jos meillä nyt on palveluita mihin kirjaudutaan, niin nää ihan perinteiset vahva tunnistautuminen, yksilölliset salasanat riittävän pitkät salasanat ei käytetä syntymäpäiviä ja niin edespäin. Sitten myöskin niin yksilölliset salasanat jokaiseen palveluun, että ei kaikkea ole sitä samaa samaa salasanaa. Aina suositellaan, että laitteet pitää päivittää. Se voi välillä vähän harmittaa, että kun päivitys tulee just kun pitäisi joku joku asia tarkistaa, mutta päivitykset pitää sisällään yleensä jotain. Turvallisuuteen liittyviä päivityksiä, niin kyllä ne kannattaa tehdä. No sitten sanoisin myöskin, että kannattaa pankissa olla esimerkiksi useampi tili. Jos nyt sitten vaikka menettää pankkitunnukset, niin ei ehkä sitten ole siellä yhdellä tilillä, johon on sitten vieläpä joku kortti yhdistettynä, niin kaikki rahat, vaan on sitten joku käyttötili missä on sitten tarvittavat rahat ja jossain. Paremmin suojatulla tilillä on sitten ne mitä ei sitten ihan koko ajan tarvitse nostorajoitteet sun muut, että tämmöisiä niinku varotoimenpiteitä sillattiin, että jos me menetetään jotain, niin ei menetettäisi ihan heti kaikkea kerralla pankkitunnuksista. Sitten ehkä niitä käytetään pelkästään pankkiasiointiin, että muuten sitten jotain muita vahvan tunnistautumisen tapoja on hyvä hyödyntää ja siihen valppauteen kuuluu myöskin totta kai se, että niinku yrittää ainakin tunnistaa ne huijausyritykset ja niissähän meillä perinteisimmät on se, että siinä on jonkun näköinen kiireen tuntu siinä verkkohuijauksessa. Siinä on jotain uhkaa tai uhkailua, epätavallisia maksupyyntöjä, linkkejä johonkin, että kirjaudu nyt tähän sivustolle ja se on se on vähän epäilyttävän näköinen. Aina kannattaa ne linkit tarkistaa, että mihin ne on viemässä ja sitten nyt jos jotain jotain sitten tapahtuukin, niin kannattaa aina aina sitten poliisin olla yhteydessä. Eli kyllä näitä on teknisiä toimenpiteitä, mutta sitten viimeinen tavallaan portinvartija ollaan me itse, että mietitään, ei hätäillä, harkitaan, soitetaan vaikka kaverille, että mä sain nyt tämmöisen laskun sähköpostiin. Mitä sä oot mieltä? Tai tämmöisen pyynnön, onko tämä ihan ok? Eli tavallaan pallotellaan sitä ajatusta edes jonkun kanssa ennen kuin lähdetään toteuttamaan.
00:10:09 Jaana Savolainen
Kyllä, hyvä. Sanoit tuossa sen, että pankkitunnuksillahan on hyvä sitten, että käyttää niitä vaan pankkiasiointiin, että on näitä muita tunnistautumistapoja. Mitä tässä ajattelit? Mainitsetko jonkun?
00:10:24 Tapani Rinne
Joo, siis mobiilivarmennetta käytän itse paljon ja siinä myöskin kannattaa käyttää sitä häirinnän estoa, joka tarkoittaa sitä, että kun mobiilivarmenteena lähtee tekemään sitä vahvaa tunnistautumista, niin siihen pitää ensin kirjoittaa lyhyt koodi, että se olen minä tässä nyt sitten tekemässä tätä, että kun jokuhan voi tehdä sitä, että pommittaa näitä mobiilivarmennepyyntöjä ja sitten jossain kohtaa joku kyllästyy ja hyväksyy ja sitten menikin rahat niin häirinnänestokoodilla sen estää. Itse käytän paljon henkilökorttitunnistautumista eli tota oon sen hommannut ja siihen sitten ehkä tämmöinen digitaalinen versio, että ei tarvitse ostaa sitä lukijaa, niin on HighTrust-palvelu, jota jota DVV:kin tällä hetkellä käyttää. Eli HighTrustilla pystyy sitten vahvasti tunnistautumaan, kun sinne on luettu ensin se henkilökortin tunnistetiedot. Eli keinoja on.
00:11:14 Jaana Savolainen
Keinoja on, kyllä. Ja silloin kun näitä muita keinoja käyttää kaikissa muissa palveluissa, niin tietenkin pankkitunnusten menettämisen riski pienenee.
00:11:22 Tapani Rinne
Kyllä, juuri näin.
00:11:23 Jaana Savolainen
No sit jos käy huonosti ja on identiteettivarkauden uhri, niin mitä olisi hyvä tehdä mahdollisten lisävahinkojen välttämiseksi?
00:11:34 Tapani Rinne
No, varsinkin jos on näitä pankkitunnuksia menettänyt tai on riski, että voi menettää rahaa, niin heti ensimmäisenä pankkiin yhteys. Se on se, mitä pitää ensimmäisenä. Kannattaa olla jossain ihan puhelimen muistissa suoraan, että ei tarvitse alkaa kaivelemaan nimeä tai puhelinnumeroa mistään, vaan heti soitto sinne tai pyytää jotain, että soittaa puolesta ja ilmoittaa, että on sitten menettänyt tietoja. Sen jälkeen sitten poliisi ja Rikosuhripäivystys, mutta sen jälkeen, mitä itse suosittelen aina tekemään on esimerkiksi tää vapaaehtoinen luottokielto, jolloin sitten luototuslaitokset ei myönnä luottoja niin helposti, vaan se vaatii erillisiä toimenpiteitä, jolloin sitten tää rikollinen, joka on saanut niitä tietoja, niin hän ei pysty tekemään sitä, niinku vaikka ostamaan verkosta jotain, hyväksikäyttää niitä tietoja, kun on ehditty tekemään se omaehtoinen tai vapaaehtoinen luottokielto. Patentti- ja rekisterihallituksella on myöskin tämmöinen, että voi kieltää, että minua ei saa merkitä minkään yrityksen tai yhdistyksen tai säätiön päättäväksi henkilöksi ilman minun suostumustani, jolloin kukaan ei voi perustaa yritystä ja pistää minua hallituksen puheenjohtajaksi mun tietämättä ja sen takia jälkeen organisaationa lähteä hakemaan vaikka jotain lainoja tai jotain muuta. Eli noi on aina hyvät tehdä ja ne on niinku myöskin, että ne on ehkä siihen niinku aineelliseen vahinkoon liittyviä toimenpiteitä, mutta ainettomaan vahinkoon mä sanoisin, että kannattaa keskustella näistä asioista, että jos joutuu rikoksen uhriksi ja identiteetti menee, niin keskustelee sitten vaikka jonkun viranomaisen kanssa pyytää vaikka omalta hyvinvointialueelta, että haluaisi vähän tukea tähän tai sitten ihan vaan ystävän tai perheenjäsenen kanssa keskustelee, että tärkeintä on että ei jää yksin, koska nää voi jäädä vähän niinku muhimaan sinne korvien väliin kun kuvittelee, että tämä oli vaikka oma vika, että meni johonkin huijaukseen, mutta se ei ole koskaan meidän vika. Ei se ole ikinä uhrin vika, niin ei kannata jäädä yksin sen kanssa.
00:13:35 Jaana Savolainen
Kyllä, apua kannattaa hakea. Digi- ja väestötietovirastolla oli puhelinpalvelu kansalaisneuvonnan nimellä, johon pystyi soittamaan ja kysymään neuvoa liittyen palveluihin tai jos oli vaikka tullut huijatuksi, niin saattoi soittaa ja kysyä neuvoja. Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyi tämän vuoden alussa, eli 1.1.2026, ja neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana. Ja tämä palvelun numerohan on kyllä sama, niin missä tilanteissa nyt sitten tähän numeroon voi enää soittaa? Mihin asioihin numerosta saa neuvontaa varsinaisesti?
00:14:23 Tapani Rinne
Kyllä, joo, tämä pitää paikkansa ja Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa tällaisia Suomi.fi-palveluita. Eli tähän numeroon kannattaa soittaa, kun asia liittyy jotenkin näihin palveluihin. On se sitten Suomi.fi-valtuudet tai -tunnistus, ehkä nyt tämmöinen viime aikoina paljon puheissa ollut Suomi.fi-viestit, koska nythän tämä viranomaisen viestinnän digitaalinen ensisijaisuushan tuli nyt sitten lakimuutos voimaan tässä ihan vasta, niin jos nyt sitten vaikka Suomi.fi-viestien kautta alkaa tulemaan jotain huijausviesteiltä näyttävää, niin tonne voi soittaa ja sanoa, että hei, Suomi.fi tavallaan brändiä yritetään käyttää huijaukseen tai yritetäänkö käyttää huijaukseen, jos ei ole ihan varma, niin aina sinne voi soittaa, eikä sinne nyt, eikä sieltä luuria lyödä korvaan kenellekään, että kyllä he sitten kertoo, missä asioissa he auttaa, kun sinne soittaa.
00:15:16 Jaana Savolainen
Hyvä, ja varmasti ohjaavat sitten myös eteenpäin oikean niin kuin numeron ja tahon.
00:15:21 Tapani Rinne
Ja niin kuin konkreettisempaa tukea.
00:15:23 Jaana Savolainen
Juuri näin, kyllä, just. Turvallinen kirjautuminen eri asiointipalveluihin puhuttaa kansalaisia. Ja multa usein kysytään tuolla, kun käyn pitämässä digihuijausaiheisia luentoja, niin onko tulossa jotain sellaista varmasti turvallista kirjautumistapaa esimerkiksi viranomaispalveluihin, joissa ei nyt tarvitse pankkitunnuksia? Ja pankkitunnusten tämä menettäminen rikollisille, kun on yksi iso pelko varsinkin vanhemmille netinkäyttäjille. Mitä muita tällaisia turvallisia vahvan tunnistautumisen tapoja on kuin pankkitunnukset?
00:16:01 Tapani Rinne
Kyllä. No tuossa aikaisemmin mainittiinkin toi mobiilivarmenne, se on ehkä se helpoin ja yksinkertaisin, erittäin turvallinen ja hyvä ja henkilökortti, jos sellainen sattuu olemaan. Ja jos ei halua lukijaa hommata siihen omaan tietokoneeseen, niin käyttää sitä HighTrust-palvelua sitten, mutta loppuvuodesta on myöskin tulossa tää eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko, jota DVV tällä hetkellä rakentaa. Sen pitäisi tosiaan tämän vuoden loppuun mennessä olla käytettävissä ja siellä on nää ensimmäiset palvelut, mitkä sinne tulee on nimenomaan vahva tunnistautuminen ja sähköinen allekirjoittaminen ja se tulee olemaan maksuton mobiilisovellus eli se kyllä kannattaa ottaa käyttöön sitten loppuvuodesta, kun se julkaistaan.
00:16:44 Jaana Savolainen
Hienoa kuulla, että on tällainen tulossa, koska tästä kuitenkin on puhuttu aika paljon ja on ollut keskustelua.
00:16:53 Tapani Rinne
Mutta ainahan näissä on totta kai hyvä sähköisessä tunnistautumisessa, että mitä semmoista sataprosenttisen varmaa ei ole. Kyllä näidenkin kanssa kannattaa olla varovainen ja tarkkana, kun näitä hyödyntää näitä tunnistautumispalveluita.
00:17:06 Jaana Savolainen
Kyllä, ilman muuta. Usein myös esitetään kysymys, että kun se tekoäly on niin älykäs, niin onko olemassa ohjelmaa, joka tunnistaa huijaustarkoituksessa tekoälyllä tehdyn uutisen tai jonkun muun tuotoksen?
00:17:21 Tapani Rinne
Joo, kyllä tätä tästä puhutaan paljon kanssa digiturva-alalla, mikä on mikä on loistava juttu. Tekoäly itsessähän on jo sellainen, voi kysyä tekoälyltä, että onko tämä tekoälyn tekemä voi kysyä jopa muutamalta tekoälyltä, että onko tämä tekoälyn tekemä tuotos tai jonkun näköinen deepfake-huijaus tai jotain muuta. Ne on aika päteviä myöskin tunnistamaan tekoälyllä tehtyjä asioita. Itse olen, mä olen käytän tämmöisen suomalaisen F-Securen palveluita muutamaankin digitaalisen ympäristön turvaamiseen liittyviin asioihin, niin heillä on esimerkiksi tällainen huijaustarkistin, se on käsittääkseni beta-versio tällä hetkellä vielä, mutta mun käsittääkseni siinä, että kuvakauppaus otetaan jostain ja kysytään, että onko tämä nyt sitten mahdollisesti tekoälyn tuottama. En ole sitä itse kokeillut vielä, mutta ajattelin kyllä kokeilla.
00:18:14 Jaana Savolainen
Joo, onpa hyvä, koska nimenomaan näissä huijauksissa ja valeuutisissa esimerkiksi valeverkkokaupoissa on käytetty tätä deepfakeä hyvinkin paljon ja se on osoittautunut ilmeisesti huijareille hyväksi työkaluksi ihan niin kuin kenelle tahansa.
00:18:34 Tapani Rinne
Se on. Ja siis se ei myöskään pelkästään verkkokaupoissa, vaan deepfaket alkaa olemaan aika helppoja tuottaa ja niitä voi käyttää ihan kohdennettuna meihin yksilöihin. Niin mun suositus kyllä on, että jos on semmoinen tilanne, että vaikka lähetetään perheen sisällä tai ystävien välillä rahaa, jos vaikka lapsi on ulkomailla ja hän lähettää viestin, että Että nyt alkaa olemaan rahat vähissä, että voitko lähettää lisää niin ihan aidosti oikeasti nykypäivänä kannattaa olla joku sovittu koodisana, joka sitten puhelimessa sanotaan, että pystytään tunnistamaan, että tässä nyt on ihan oikeasti se oma perhe ja se, joka joka sitä kysyy, että tää tällaiset asiat tuntuu vähän semmoisilta scifielokuvajutuilta, mutta ikävä kyllä se on nyt tosipäivää, että meidän ääntä ja kuvaa pystytään aika helposti tekemään ja sen pistää se sanomaan asioita ja ne on hyvin aidon tuntuisia. Mä oon nähnyt sellaisia, missä henkilön videokuva on näytetty henkilölle itselleen ja hän on sanonut, että uskoisin, jos en tietäisi, että en varmasti ole sanonut noita sanoja tuossa yhteydessä. Eli meidän kannattaa myöskin ihan tämmöisiä hyvin arkisilla keinoilla varautua näihin deepfake-huijauksiin ja tekoälyhuijauksiin ja keskustella niistä perheenjäsenten tai ystävien tai tuttavien kanssa, ketä nyt voisi sitten jollakin tavalla, kehen me luotetaan ja jonka luottamusta joku rikollinen voisi käyttää hyväksi meitä vastaan, niin kyllä näistä kannattaa keskustella.
00:20:05 Jaana Savolainen
Hyvä, toi oli hyvä neuvo. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa tähän loppuun?
00:20:12 Tapani Rinne
No tota meidän tiimi, niin kuin tuossa alussa sanoin, niin me tuotetaan koko kansakunnalle tukea digiturva-asioissa. Meillä on nyt sitten Helsingin kaupungin kasvatuksen ja opetuksen tietosuojajuristin Mikael Hitruhinin johdolla tehty tämmöisessä pienryhmätyössä opasta, että jos nyt joutuu verkkorikollisuuden uhriksi eli menetetään henkilötietoja, niin Mikaelin johdolla ollaan tehty tämmöistä opasta ja tässä keväällä se toivottavasti saadaan nyt sitten julkistettua ja varmasti saadaankin. Eli se kannattaa kyllä ottaa haltuun, niin se tulee kertomaan, että mitä siinä tapahtuu, kun joudutaan verkkorikollisen uhriksi, mitä meidän kannattaa seuraavaksi tehdä. Se tullaan julkaisemaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-kehittäjille alustalla, jossa on paljon oppaita. Siellä on paljon neuvoja, siellä on paljon digiturvaan, tietoturvaan liittyvää materiaalia. Jos nyt aihe kiinnostaa muutenkin, niin kannattaa mennä digiturvan tietopankkiin, jota me ylläpidetään. Mutta siellä on myöskin vaikka varautumiseen liittyen paljon opasmateriaalia, mutta tonne me viedään myöskin tämä tämä niin kuin verkkorikoksen uhriksi joutuneen opaskin niin kannattaa mennä katsomaan se. Sen lisäksi mä suosittelen kyllä katsomaan meidän lähetyksiä eli meidän tiimi tuottaa tämmöisiä digiturvatunteja, jotka on 20 minuuttia. Siellä on sitten kyberturvallisuuskeskus, poliisi ja finanssialan edustaja keskustelemassa ajankohtaisista verkkorikollisuusasioista. Se on 20 minuuttia. Se löytyy joko mediaserveriltä digiturvatunti-sanalla tai sitten Yle Areenasta se löytyy digiturvatunti ja myöskin YouTubesta löytyy näitä videoita, eli kannattaa ottaa nämäkin katseluun.
00:21:58 Jaana Savolainen
Hienoa. Kiitos oikein paljon. Tässä tuli kyllä kuulijoille paljon tärkeää tietoa ja tuli minullekin ihan uutta tietoa. Oikein hienoa. Kiitos, kun osallistuit podcastiimme ja jaoi tätä sun asiantuntijuutta.
00:22:10 Tapani Rinne
Kiitos kutsusta ja pysytään vauppaana verkossa.
00:22:13 Jaana Savolainen
Juuri näin. Kiitos.
