00:00:02 Jaana Savolainen
Tässä jaksossa aa aiheena on nettihuijattujen auttajan näkökulma. Tänään keskustellaan hieman nettihuijauksen kohteeksi joutuneista ihmisistä ja heidän auttamisestaan. Minkälaisessa tilanteessa huijattu ihminen on soittaessaan apua ja minkälaista tukea Rikosuhripäivystyksestä hän voi saada? Asiantuntijana tässä jaksossa on Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas. Tervetuloa podcastiimme. Kerrotko hieman, kuka olet ja mitä teet työksesi?
00:00:38 Jaana Koivukangas
Hei vaan ja kiitos kutsusta. Mä oon tosiaan Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja ja oon työskennellyt Rikosuhripäivystyksessä lähes kaksikymmentäseitsemän vuotta, että mä oon aika pitkään sitten näiden asioiden kanssa tehnyt töitä. Mutta nää erilaiset tietoverkkoavusteiset rikokset, niin näissä meillä Rikosuhripäivystyksessä on lähes 10 vuotta nyt työskennelty, että 2017 alkoi tulla ensimmäisiä asiakkaita ja tavallaan tää kuvio lähti vähän aukeamaan, että mistä tässä on kysymys. Että ilmiö on tietysti kasvanut ja muuttunut tässä vuosien varrella aika tavalla.
00:01:16 Jaana Savolainen
Kyllä joo ja varmasti sellaista aika voimakastakin kasvua tullut ja voimakasta muuttumista näissä erityyppisissä huijauksissa
00:01:27 Jaana Koivukangas
Kyllä joo, että meillä oli viime vuonna reilut 31 000 asiakasta meidän eri palveluissa ja niistä 12 % oli näitä tämmöisiä petoksia. Pääasiassa ne petokset on näitä tietoverkkoavusteisia petoksia, että se kasvaa semmoisella noin prosentilla per vuosi eli käytännössä vuosittain 3000–4000 asiakasta.
00:01:51 Jaana Savolainen
Se on kyllä paljon. Nettihuijauksen uhri tarvitsee usein tukea ja apua tilanteeseen ja rahanmenetyksetkin voi olla aika suuria yksilötasolla. Niin voi olla, että ihminen menettää kaikki säästöt voidaan vielä velkaantua tämän lisäksi. Ja itsekin Huijausinfon luennolla kerron aina Rikosuhripäivystyksen yhteystiedot ja ohjaan tarvittaessa olemaan yhteydessä teidän päivystykseen. Minkälaisessa tilanteessa uhrit yleensä soittaa tänne teidän Rikosuhripäivystyksen neuvontaan?
00:02:31 Jaana Koivukangas
No ne tilanteet on useimmiten ehkä niin, että hän on todellakin nyt sitten ymmärtänyt tai vähintäänkin epäilee, että on joutunut huijatuksi, miettii sitä. Hänellä voi olla joku suhde ihmiseen. On se sitten ystävyyssuhde, tämmöinen romanttinen suhde tai on joku niin sanottuun sijoitusneuvojaan joku suhde ja näin sitten saattaa niinku lähteä kyselemään, että onkohan tää nyt oikeasti ihan totta. Mutta sitten meillä myös iso ryhmä on näiden uhriksi joutuneiden läheisiä, jotka sivusta näkevät ehkä sitä tilannetta paremmin ja ovat koettaneet jo vaikuttaa tähän huijattavaan läheiseensä, mutta hän ei sitten oikein kuuntele niitä varoituksia ja ei halua uskoa todeksi sitä, niin sitten läheiset on aika huolissaan, että mitä he voi tehdä.
00:03:25 Jaana Savolainen
Kyllä joo ja sitten oikeastaan kun ajatteleekin, niin eihän se pelkästään kosketa sitä huijattua sitä uhria, vaan totta kai siinähän voi olla isokin läheisten piiri, joka sivusta seuraajana kärsii siinä samassa, että ei se ole vain yhden ihmisen ongelma sitten.
00:03:46 Jaana Koivukangas
Ei, ei tietenkään ja sitten että totta kai se vaikuttaa läheiseen. Se voi vaikuttaa myös niin kun ihan taloudellisestikin läheisiin. Se voi olla että se ei jota huijataan, niin hän saattaa menettää omat rahansa, mutta myös perheen rahat että siinä voi mennä sitten myös kumppanin yhteiset säästötilit ja muuta, niin voi mennä myös sitten elämänkumppanin rahat ja pahimmassa tapauksessa lastenkin säästöt.
00:04:13 Jaana Savolainen
Kyllä juuri näin, se on laajamittaista se vaikutus. Sitten kun ihminen sinne soittaa teille ja kysyy apua, niin mitkä on tällaiset yleisimmät tunteet ja reaktiot, joita nettihuijauksen uhrit kokevat heti tän tapahtuneen jälkeen ja miten niitä aletaan teillä sitten käymään läpi?
00:04:35 Jaana Koivukangas
No tietysti se riippuu vähän, minkälaisesta huijauksesta on kysymys, mutta usein lopputulos on se, että rahaa on menetetty ja alkuunhan se on shokki, että sitten kun oikeasti sen ymmärtää, että vaikka olisi vähän aavistanutkin sitä tai olisi varoteltu, niin kun ei todellakaan halua uskoa siihen, että että päinvastoin saattaa syntyä jopa semmoisia ajatusvinoumia, jotka keksii itsekin hyviä todisteita sille, että kyseessä ei ole huijari, että siinä voi käydä hullusti että nää huijarit on niin taitavia manipuloimaan. Mutta tietysti tulee epäuskoa, epätoivoa, ahdistusta. Jos on romanssihuijauksesta kyse tai että on ikään kuin saanut uuden ystävän, niin suru siitä, ettei sellaista ihmistä ollutkaan ja iso pettymys siitä ehkä rakkauden menettämisestä ja unelma siitä kumppanista sitten tuhoutuu siinä. Joskus se suru voi olla suurempi kuin se rahan menetyskin ja tietysti se tuottaa myös niin kuin vihaa ja kiukkua ja valitettavasti se purkautuu joskus niihin läheisiinkin, että sitten kun pitää löytää jostain joku, jolle voi olla vihanen, kun se on kadonnut taivaan tuuliin se huijari, että semmoisia tunteita. Mutta sitten on myös se, että häpeäon erittäin yleinen. Mä väitän että kaikki häpeävät ja siihen se vielä niinku kietoutuu, häpeä ja syyllisyys toisiinsa. Että se on semmoinentodella ikävä vyyhti vahvoja itsesyytöksiä, syytetään siitä, että on ollut herkkäuskoinen, että jos et kuunnellut niitä varoituksia, voidaan hävetä sitä, että jos on jo velkaannuttu esimerkiksi läheisille eikä pystykään maksamaan takaisin sitä ja häpeä siitä että on ollu niin herkkäuskoinen. On saattanut iloisena kertoa joillekin, et mulla on ihana rakkaus tai että mä oon löytänyt hyvän sijoituskohteen tai jotain ja vaurastunut, vaurastumassa sillä. Niin kyllä totta kai kaikki tämmönen on hyvin inhimillistä, että se tuottaa suurta häpeää ja sitten varsinkin jos sitten käy todella niin, että ne rahat on mennyt ja on isoja summia menettänyt, niin niitä ei voi niinku oikein olankohautuksella sitten kuitata myös muillekaan.
00:06:55 Jaana Savolainen
Se on ihan totta, ja se häpeä on niin voimakasta, että siinä moni myös sitten sen alle tavallaan niin kun jää eikä edes välttämättä hae apua ollenkaan, vaan pyörii siinä häpeässään sitten.
00:07:09 Jaana Koivukangas
Joo, se on tosi tavallista, että ei sitten haeta apua, ei kehdata edes soittaa sinne pankkiin jos pystyisi vielä jotain estämään tai ei kehdata tehdä rikosilmoitusta tai hakea todella apua mistään. Et se on tietysti kauheen surullista, koska onhan se nyt tosi tärkeää että saa hoidettua ne asiat sitten ja pystyisi jollain tavalla minimoimaan niitä vahinkoja vielä.
00:07:32 Jaana Savolainen
Joo kyllä vain ja estämään sitten lisävahingot. Sanoit tuossa, että myös läheiset soittaa teille Rikosuhripäivystykseen, niin onko sulla jotain kerrottavaa, että miten heitä tuetaan sitten?
00:07:49 Jaana Koivukangas
No oikeastaan läheiset kaipaa usein neuvoja, että miten minä saan tämän minun läheiseni nyt sitten uskomaan. Että ne on joitain asioita, mitä niinku mä yleensä kerrotaan että ihan ensin se että että anna faktatietoa. Kerro siitä ja lukekaa näitä varoituksia ja lukekaa yhdessä näitä mitä on tapahtunut. Että ainakin vaatii lupaamaan, että et lähetä rahaa enää kenellekään, et lähetä lahjakortteja kenellekään, et ota vastaan rahaa tai ja siirrä sitä eteenpäin, koska sit saatat syyllistyä rahanpesuun, ja että älä sijoita. Lopeta kaikki se mitä olet juuri nyt tekemässä. Että se on semmoinen mihin pitää niinku vaatia oikein että lupaa, että ennen kuin nyt tutustutaan tarkemmin tähän asiaan, niin millään asialla ei ole niin kiire ettetkö voi nyt pysäyttää kaikkea. Ja nyt harkitaan yhdessä, mitä tehdään. Ja tietenkin läheisellä on myös merkittävä apu läheisestä tukemaan sitten siihen, että haetaan apua ja ja haetaan tietoa ja tehdään asioita, mitkä pitää myös siinä arjessa kiinni. Sitten jos on se tapahtunut ja ihminen on ymmärtänyt että mä oon joutunut huijatuksi, että läheisellä on siinäkin iso merkitys tukea et ”hei kyllä tästä selvitään”. Mutta et he tarvitsee usein niitä neuvoja. Meidän verkkosivuilla on tämmöinen romanssihuijaustesti, he voi tehdä sen, se ei näy meille ei me tiedetä kuka niitä testejä on tehnyt. Sinne voit yleensä antaa paljon informaatiota. Ja tietenkin sitten läheinen voi auttaa myös siinä, että jos on velkaantunut niin sitten hakeutua talous- ja velkaneuvontaan esimerkiksi ja miettiä, että voiko sitä kautta saada taloutta kuntoon tai sitten pankkiin järjestellä lainoja vähän uudelleen tai jotakin, että siinä on niinku monia semmoisia asioita mitä pitää tehdä. Ehkä suojautua myös jatkorikoksilta, että jos on antanut jotain henkilötietoja sosiaaliturvatunnusta muuta sitten tälle tälle huijarille, niin sitten tietysti tulee kysymykseen kaikki jatkorikoksilta suojautumiset, että mitä pitää tehdä. Pitääkö ottaa tämmöinen omaehtoinen luottokielto tai mitä kaikkea, ja käydä vaikka Suomi.fi-sivuilla, jossa on tosi hyvä opas tietovuodon uhreille.Ssiellä on kaikkea, että mitä voi tehdä ja miksi ja kannattaako ja voi yhdessä harkita että koskeeko tää nyt sua. Tarvitseeko sun tämmöinen tehdä tai tommoinen toimenpide ja sieltä vaan klikkaamalla saa ne kätevästi.
00:10:28 Jaana Savolainen
Kyllä joo netistä on paljon hyötyä tässä asiassa et siellä on viranomaisilla kyllä ja sitten tietoa, ja teillä.
00:10:36 Jaana Koivukangas
Keskusteluapua, niin myös sitä läheisen keskusteluapua, mutta myös ohjausta ammattiapuun, että apua on saatavilla kyllä. Jos on työelämässä, niin työterveyshuollon kautta voi saada apua, ja meillä on maksuttomia kriisikeskuksia ympäri Suomea, Rikosuhripäivystyksellä on palvelupisteitä ympäri Suomea. Että kyllä apua saa, mutta silloin kun ihminen on siinä vahvassa tunteen vallassa, siinä shokissa ja häpeässä ja syyllisyydentunnossa, niin hän ei välttämättä itse jaksa etsiä sitä apua, vaan että läheinen voisi vähän niinku saattaen ohjata häntä että varataan yhdessä sulle aika.
00:11:11 Jaana Savolainen
Joo kyllä. Nyt mulla tuli tässä keskustelun yhteydessä mieleen sellainen, kun multa on kysyttykin monta kertaa ja oon kyllä neuvonutkin, niin sellainen tilanne missä voi olla iäkäs huijattu ihminen, joka ei kerta kaikkiaan millään usko, että kyseessä olis vaikka tämmönen sijoitushuijaus. Niin tää kysymys on se, että voiko joku tehdä huoli-ilmoituksen tällaisesta ihmisestä? Siinä on ollut vähän taustalla sitten tällaista epäilyä jonkin tason muistisairaudesta.
00:11:49 Jaana Koivukangas
Joo, aina voi tehdä huoli-ilmoituksen. Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen, että jos todella on semmoinen tilanne, että ihminen ei niin kun itse jotenkin ymmärrä sitä ja on menettämässä pahimmassa tapauksessa koko omaisuutensa, niin ilman muuta huoli-ilmoituksen voi tehdä sosiaalitoimeen. Se toimii vähän niinku lastensuojeluilmoitus lasten kohdalla, niin ihan aikuisista voi myöskin tehdä. Ja silloin tietysti viranomaiset voi siihen reagoida.
00:12:21 Jaana Savolainen
Pitääkin reagoida.
00:12:22 Jaana Koivukangas
Kyllä joo, ja ja sitten on tietysti tilanteita että jos se on sukulainen, joka on huolissaan ja näin, niin sitten täytyy ehkä miettiä tämmöisiä edunvalvontakysymyksiä sitten myöskin. Että jos siellä on sitä muistisairautta, niin ettei käy sitten ihan mahdottoman hullusti.
00:12:39 Jaana Savolainen
Ihan totta. Se on hyvä tieto. Tästä häpeästä on nyt puhuttu tässä, kuinka se voi olla halvaannuttavaa ja sellainen asia, joka estää sen avun hakemisen, niin mitä sä vielä haluaisit sanoa niille, jotka epäröi hakea apua nettihuijauksen jälkeen kun ovat sitten tulleet huijatuksi?
00:13:12 Jaana Koivukangas
No kun se on todella se häpeä, mikä estää usein hakemasta sitä apua, niin kyllä mun mielestä on tärkeää puhua siitä häpeästä ja muistuttaa ihmistä siitä siinä kohtaa, että ei tarvitse enää lyödä lyötyä. Ei pidä sanoa, että ”mitä minä sanoin, minähän varoitin”. Se on tarpeetonta ja se vaan syventää sitä häpeää ja myös sitten estää sitä, että ihminen hakisi apua tai ottaisi vastaan apua, vaikka sitä tarjottimella tuotaisiin. Että on tosi tärkeää ymmärtää, että kuka tahansa meistä voi joutua huijatuksi, kun se hetki on vaan oikea. Me ei olla kukaan suojassa, vaikka me oltaisiin kuinka koulutettuja, älykkäitä ja verkon vaaroja tiedostavia, niin sekään ei välttämättä suojaa meitä. Että me tiedetään siitäkin, että tietysti helposti meillä on semmoinen häpeästigma olemassa ja ajatellaan, että ihmiset jotka joutuu huijatuksi, että he olisi jotenkin vähän tavallista herkkäuskoisempia ja sinisilmäisempiä, ehkä vähän jopa tavallista tyhmempiä. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.
00:14:17 Jaana Savolainen
Niin ei.
00:14:18 Jaana Koivukangas
Kyllä minkään näköistä totuuden perää.
00:14:19 Jaana Savolainen
Se on totta.
00:14:20 Jaana Koivukangas
Et me tiedetään, että sijoitushuijauksiin ehkä semmoinen näkyvin ryhmä on siellä 35–40-vuotiaat miehet. Se ei myöskään ole, että naiset vaan joutuisi, muttei myöskään niin, että miehet joutuisi huijatuksi ja sitten taas romanssihuijauksissa näyttäytyy erittäin korkeasti koulutetut naiset.
00:14:41 Jaana Savolainen
Kyllä kyllä.
00:14:42 Jaana Koivukangas
Että nää ei mitenkään niinku ole synkronista sen kanssa, että mikä se ihmisen kyky toimia ja hallita omaa elämäänsä ja kuinka älykkäitä on, kun tässä nimenomaan manipuloidaan sen tunteen kautta. Ja silloin sitä häpeää on musta tosi tärkeätä niinku puhua siitä että se on niinku tarpeetonta hävetä. Et nyt vaan oli semmoinen hetki tai että on toimittu kiireessä hätäännytty siinä ja silloin voi tapahtua jotain, et jos tulee pankista muka soitto tai jotain niin ihminen niinku se, kun tulee se vahva tunne ja pelko niin semmoinen rationaalinen ajattelu heikkenee. Ja silloin sitten tulee toimineeksi sitten harkitsemattomasti. Se tapahtuu meille kaikille, kun me hätäännytään, me ei voida sitä estää. Se ei ole valinta, niin vaan tapahtuu.
00:15:34 Jaana Savolainen
Kyllä.
00:15:35 Jaana Koivukangas
Ja ja sitten on tietysti tärkeää, että meillä on vastassa rikollisia, jotka ammattimaisesti manipuloivat ihmisiä. Heillä on valtavasti osaamista siihen. He kehittää niitä taitoja koko ajan.
00:15:47 Jaana Savolainen
Aivan.
00:15:48 Jaana Koivukangas
Meidän tarpeet ja tunteet on hyvin inhimillisiä, et meidän täytyy myöskin armahtaa itseämme. Et semmoista itsesyytökset, ne on inhimillisiä, ne on ymmärrettäviä, mutta ne on tarpeettomia.
00:16:02 Jaana Savolainen
Kyllä, ja tärkeäähän on muistaa, että uhri ei ole syyllinen itse.
00:16:07 Jaana Koivukangas
Juuri näin. Missään tapauksessa vaan se on se rikollinen se tekijä. Se on se syyllinen. Se on juuri näin, mutta siinä kohtaa tietysti, kun on tavallaan itse ollut toimijana siinä, niin se on ihan ymmärrettävää, että ihminen sitten syyttää itseään siitä. Ja sitten tietysti miettii sitä, että olenko mä ollut ahne, jos mä oon niinku sijoitushuijaukseen mennyt. Ei se oo väärin haluta vaurastua. Ei se tarkoita, että ihminen on ahne, että sä sijoitat. Nyt just oli uutisissa että puolet suomalaisista sijoittaa, niin ollaanko me puolet suomalaisista sitten ahneita?
00:16:43 Jaana Savolainen
Niin se on totta. Joo, tuolla uutisissa oli kyllä että suomalaiset ovat ahkeria sijoittajia. Tuossa on tullut jo aikaisemmin tällaisia konkreettisia neuvoja nettihuijattujen, näiden uhrien, tilanteen selvittämiseksi. Mutta haluaisitko vielä sanoa, mitä pitäisi tehdä tilanteen selvittämiseksi ja tällaisten taloudellisten tai henkisten vahinkojen minimoimiseksi?
00:17:16 Jaana Koivukangas
No ihan ensin ja mahdollisimman pian, ihan suorastaan välittömästi, yhteys pankkiin. Se on se ensimmäinen asia. Meillä aina opetetaan, että kun jotain ikävää tapahtuu ja rikos tapahtuu, niin poliisiin ensin. Tässä tapauksessa pankkiin, koska pankilla voi olla vielä mahdollisuus estää joitain rahansiirtoja. Me tiedetään se, että viime vuonna oli menossa 148 miljoonaa rikollisille, niin puolet niistä pankki pystyi vielä estämään. Ja kun se tapahtuu heti ja nopeasti, koska tänä päivänä tietysti ne tilisiirrotkin menee tosi nopeasti, mutta että se pankki on ihan ensimmäinen asia silloin, kun on rahaa menetetty. Siellä voidaan sulkea tilit ja kortit sitten nopeasti. Ja sitten sen jälkeen rikosilmoitus, että on tärkeää kuitenkin että poliisille tehdään se rikosilmoitus, jotta poliisilla tilannekuva on koko aika ajan tasalla. et minkä tyyppisiä rikoksia tehdään. Ja sitten tietysti tää suojautuminen jatkorikoksilta. Ja sitten todellakin yhteydet sinne talous- ja velkaneuvontaa tarvittaessa ja pankin kanssa sopia lainajärjestelyistä ja ja tämmöisiä asioita, että ne on niinku tämmöisiä taloudellisen tilanteen minimoimiseen tai siis selvittämiseksi. Sitten nää henkiset vahingot, niin todellakin keskustella luotetun läheisen kanssa, hakea ammattiapua ja sitten todella hakea vertaiskokemuksia sitten vaikka sieltä mediasta ja kirjallisuudesta ja myös huomata sitä kautta, että mä en ole ainoa. Nämäkin ihmiset, joista näissä kirjoissa kerrotaan ja mediassa, ne on fiksuja ihmisiä ja niille on silti käynyt näin ja he ovat selviytyneet. Sekin on todella tärkeä tieto, että näistä voi selviytyä.
00:19:04 Jaana Savolainen
Kyllä, se että alkaa näkee valoa siellä tunnelin päässä. Eli nää auttaa siinä selviytymisprosessissa.
00:19:16 Jaana Koivukangas
Et valitettavasti tällä hetkellä ei ole tämmöisiä vertaistukiryhmiä. Niitä oli Sosped-säätiöllä oli tää Nettideittiturva ja siellä oli vertaistukiryhmiä, jotka sitten voi netissä toimia ympäri Suomea. Äärettömän tärkeitä.
00:19:35 Jaana Savolainen
Kyllä.
00:19:35 Jaana Koivukangas
Että se on harmi että hanke päättyi ja todella toivon, että hanke saa rahoitusta ja voidaan jatkaa sen tyyppistä toimintaa. On paljon ohjattu meiltä myös silloin hankkeen aikana sinne asiakkaita ja asiakkaat oli tosi tyytyväisiä siihen palveluun.
00:19:51 Jaana Savolainen
No ihan varmasti, kyllä se on hyvää työtä mitä siellä on tehty. Onko joku tietty huijaustapa, joka nousee erityisesti esille teidän soittajilla?
00:20:06 Jaana Koivukangas
No meillä näkyy tietojen kalastelu erityisesti ja sitten tietysti romanssi- ja sijoitushuijaukset ja sitten maksuvälinepetokset yleensä. Kyllä ne näkyy kaikki meillä. Mä voisin kertoa vaikka esimerkin tämmöisestä kaksivaiheisesta turvatilihuijauksesta, jossa ihminen voi saada ensin tekstiviestin, jossa kerrotaan et tilillä tapahtuu jotain epäilyttävää ja että nyt pitää soittaa johonkin tiettyyn numeroon ja ennen kuin hän ehtii oittaa, niin itse asiassa hänelle soitetaan heti perään ikään kuin muka pankista ja sitten sanotaan, että hei nyt sun tilillä, että sulla on yrittänyt ilmeisesti juuri ottaa joku huijari yhteyttä, että me nähdään se täältä. Ja nyt ne sun tunnukset pikaisesti, niin me saadaan siirrettyä sun rahat turvatilille, jonka uhri sitten jopa itse tekee, että hän auttaa siirtämään ne jollekin toiselle tilille ja näin. Ja tää on semmoinen, että kun säikäytetään ensin ja sitten tulee muka se oikea rehellinen toimija sieltä, että hei sua on yritetty nyt huijata, mut mä pelastan sinut nyt tässä.
00:21:23 Jaana Savolainen
Tilanteessa.
00:21:24 Jaana Koivukangas
Se on hyvin uskottavaa ja sitten siinä hätäännytetään todella ihminen, että kaikki säästöt menee. Ja se on kyllä todella todella surullista ja se voi oikeasti tapahtuu ihan kenelle hyvänsä, jos tämmöistä tulee.
00:21:43 Jaana Savolainen
Kyllä näitä tarinoita ollaan saatu lukea myös tuolla iltapäivälehdissä ja mediassa, että nimenomaan se tapahtuu nopeasti ja kuka tahansa voi olla huijattavissa, kun se on se oikea hetki kyseessä.
00:22:02 Jaana Koivukangas
Joo, oikea hetki tai sitten että tänä päivänä me ihmiset ollaan aika ylikuormittuneita monesti myöskin, että ei ei niinku vaan ei vaan kerta kaikkiaan pysty, mennään vähän semmoisella ylikierroksilla. Koko aika ei pysty niinku jotenkin pysähtymään, vaan sitten vaan toimii.
00:22:20 Jaana Savolainen
Kiire on aika paha vihollinen näissä asioissa, että se sotkee ajatuksia ja sitten ei pysty, niin kuin sanoit, niin ei pysty pysähtymään. On koko ajan se kiire, niin ei myöskään pysty niin kuin kauhean kriittisesti lukemaan viestejä tai olemaan sellainen terveen kriittinen, että pysähtyisi siihen, että mitä tää tarkoittaa oikeasti tää viesti tai mikä tää juttu on.
00:22:47 Jaana Koivukangas
Joo ja sitten on semmoinen niinku mahdoton informaatiotulva.
00:22:51 Jaana Savolainen
Kyllä.
00:22:51 Jaana Koivukangas
Että joka paikasta tulee sitä informaatiota, mikä valitettavasti sitten näyttäytyy näissäkin, että kun pankit kilvan antaa varoituksia ja kertoo uusista huijausmuodoista, niin me vähän niinku väsytään niihin.
00:23:03 Jaana Savolainen
Se on ihan totta.
00:23:04 Jaana Koivukangas
Me ei oikein jakseta enää lukea tarkkaan niitä varoituksia tai minkälainen nyt huijaus on nyt menossa, kun tuntuu että niitä tulee koko aika ja sitten tietysti vielä mielellään ajatellaan niin että se ei koske minua, että minä kyllä tunnistan vaaran.
00:23:16 Jaana Savolainen
Niin tää tulee esille usein tuolla kun mä kans keskustelen ihmisten kanssa, että minä kyllä tiedän tämän, mutta eikö se ole se sudenkuoppa-juttu?
00:23:24 Jaana Koivukangas
Se on juurikin se. Et ne jotka ajattelevat niin, että minä tunnistan, minun ei tarvitse erityisesti seurata näitä asioita ja olla tarkkana, niin he on kyllä aika isossa vaaravyöhykkeessä myöskin.
00:23:34 Jaana Savolainen
Kyllä, mä juttelin tuossa viime vuoden puolella erään tämmöisen herrahenkilön kanssa, joka on jo ollut pidemmän aikaa eläkkeellä ja hänkin sitten kertoi omaa tarinaansa. Niin hänkin sanoi, että hän ajatteli, että hän on se viimeinen, joka tulee huijatuksi, koska hän on entinen atk-opettaja. Ja nyt hän tuli kertomaan oman tarinansa ja hän sitten sanoi, että kuka tahansa voi olla huijattavissa, että hän nosti sen esille siellä nimenomaan tämän asian myöskin.
00:24:04 Jaana Koivukangas
Kyllä, se on vähän semmoinen asia. Tuossa erään asiantuntijan kanssa pankin asiantuntijan kanssa keskustelin ihan vasta, että kun meillä on niinku tavallaan selkäytimessä tiettyjä asioita, että me tiedetään, että kun me ylitetään suojatietä tai ylipäätään tietä, me katsotaan molempiin suuntiin, tuleeko auto. Ei meidän tarvitse ajatella sitä, että nyt mä katson vasemmalle ja sitten oikealle. Me lähdetään autolla ajamaan, me automaattisesti laitetaan turvavyökin, vaikka me ei ajatella et se pitää laittaa. Se vaan tapahtuu. Niin me tarvittaisiin näissä asioissa myös tänä päivänä, kun käytetään tekoälyä paljon rikoksen tekovälineenä ja kaikkea mahdollista, niin meille pitäisi tässäkin olla semmoisia, meidän autopilotti pitäisi toimia samanaikaisesti kun kun näitä tapahtuu. Et on tiettyjä asioita, että mitä me heti tehdään. Miten me reagoidaan, jos meille tulee tämmöisiä hienoja tarjouksia, sijoittajilta tai muuta.
00:24:59 Jaana Savolainen
Ja tästä päästäänkin siihen, että miten sun mielestä nää nettihuijaukset on muuttuneet viime vuosina esimerkiksi sosiaalisen median ja uusien teknologioiden myötä? Mitä jo tässä nyt äsken mainitsitkin.
00:25:12 Jaana Koivukangas
Joo no kyllä ne on muuttunut, että tekoäly on tullut vahvasti kuvioihin mukaan. Se näkyy esimerkiksi romanssihuijauksissa sillä tavalla, että ennen aina sanottiin että ei saa videoyhteyttä. No nykyään saa.
00:25:28 Jaana Savolainen
Aivan.
00:25:28 Jaana Koivukangas
Ja voidaan vaikka mimmoinen profiili rakentaa siihen, joka sitten keskustelee ja tietysti puhutaan tämmöisestä syväväärennöksistä. Niitä on vähemmän, mitä niistä puhutaan, mutta kyllä ne sieltä tulee. Ja tietysti nythän on tämmöisiä syväväärennöksiä meillä esimerkiksi televisiossa. Nyt uutistenlukijat puhuvat sitä, että he eivät myy mitään, eivät markkinoi mitään ja heitä käytetään ikään kuin he puhuisivat, markkinoisivat asioita. Ja romanssihuijauksen sisällä on tietysti tää, että se on niinku monimuotoistunut. Se ei oo pelkästään, että pyydetään rahaa, vaan siinä on myöskin nää että hei me voidaan yhdessä vaurastua, että mä oon löytänyt tämmöisen hienon sijoitussivuston että mä oon vaurastunut tälleen ja laitetaan sullekin. Kannattaa sinne laittaa, niin me saadaan yhteinen kassa ja kun mä tulen sitten sun luokse niin rakennetaan uusi hieno koti. Meillä on paljon rahaa ja tän tyyppisiä. Että se sijoitushuijaus on mennyt sinne, myös rahanpesu on mennyt sinne, että jos ei sitten oikein saa millään tavalla niinku rahaa huijattua, niin sitten kuitenkin käytetään tekosyynä, että mä en pysty täältä nyt suoraan lähettämään, että mä olen jossain toisessa maassa, josta mä en pysty lähettämään suoraan rahaa tuonne, että voinko mä lähettää sulle? Mikä tietysti lisää luottamusta, ettei se ole huijari jos se lähettää mulle isoja summia rahaa. Et voinko mä lähettää sulle ja pystyt lähettämään sinne, et voitko sä siirtää sen eteenpäin. Elikkä siis ihminen ymmärtämättömyyttään syyllistyy rahanpesuun, ja valitettavasti Suomessa on saanut tuomioita näissä, vaikka on huijattuna siirtänyt rahaa, ottanut vastaan ja siirtänyt, se on rahanpesua ja siitä on tullut rahanpesutuomio. Että sinne on tullut sisälle tän tyyppisiä variaatioita, ja kuka tietää mitä seuraavaksi tulee. Sitten se, että ennen ajateltiin, että jos se on niinku ulkomaalainen että se on joku öljynporauslautalla oleva ihminen tai sota-alueella oleva, että sitten siitä tunnistaa. Niillä on nykyään suomalaisia nimiä niillä huijareilla, ne kaikki viestit tulee täydellisellä suomen kielellä, koska tekoäly kääntää ne nykyään. Tekoäly osaa kääntää tosi hyvin ja he voi sillä lailla osoittaa sen, että mulla on suomalaiset juuret vähintään tai että mä olen suomalainen. Että ei edes siitäkään tunnista, että tekoäly tekee paljon joskus. Voi olla että sä keskusteletkin ainoastaan vaan tekoälyn kanssa. Siellä ei ole edes sitä ihmistä, joka on huijari, vaan siellä on tekoäly.
00:28:02 Jaana Savolainen
Aivan.
00:28:03 Jaana Koivukangas
Että sekin on mahdollista. Sitten on tietysti kaikki sosiaalisen median mainokset. Kaikki mistä niinku suurin osa niistä on huijausta. Kuitenkin just niistä kaikista kiinnostavimmista, että minäkin naisihmisenä kun mulle tulee sosiaalisessa mediassa just ne kaikki kauneimmat laukut ja kauneimmat mekot ja kaikki hoikentavimmat alusvaatteet, niin ne on pääasiassa huijausta.
00:28:27 Jaana Savolainen
Aivan kyllä joo, eli pitää olla semmoinen kyllä hyvin kriittinen silmä tuolla netissä, jos ollaan sosiaalisessa mediassa erityisesti, ja kun siellä on näitä sponsoroituja mainoksia, niin niiden kohdalla varsinkin sitten olla sellainen varautunut kaiken aikaa, automaattisesti ikään kuin varautunut. Se autopilotti on päällä, tämmöinen uudenlainen autopilotti. Puhuit äsken siitä että mennään suojatien yli ja katsotaan oikealle ja vasemmalle niinku kuuluukin. Mutta tässä kohtaa kun mennään sosiaaliseen mediaan niin pitää ottaa tämän tyyppinen käyttöön.
00:29:04 Jaana Koivukangas
Ja se on tietenkin ikävää, että täytyy niin kuin kylvää ihmisiin epäluuloa.
00:29:09 Jaana Savolainen
Niin kyllä. Sitähän se on.
00:29:12 Jaana Koivukangas
Toisaalta, on me joskus kylvetty epäluuloa siitäkin, että jos et katso ympärillesi, kun ylität tietä, niin saatat jäädä auton alle.
00:29:18 Jaana Savolainen
Niin elikkä tällähän on nyt sitten suojaava tarkoitus epäluulon kasvattamisella ja se on toisaalta sitä toisistamme huolehtimista.
00:29:28 Jaana Koivukangas
No juurikin näin.
00:29:30 Jaana Savolainen
Nimenomaan.
00:29:33 Jaana Savolainen
Hei, haluaisitko vielä tähän loppuun sanoa jotakin, mitä pidät erittäin tärkeänä liittyen nyt tähän nettihuijausaiheeseen ja vaikka siihen toisistamme huolehtimiseen?
00:29:46 Jaana Koivukangas
No mä sanoisin sen, että on tärkeää miettiä omalla kohdalla, mitkä ne minun keinot on pyrkiä suojautumaan. Pidänkö itseäni ajan tasalla siitä, minkälaisia huijauksia on menossa ja mitä teen, ja muistan etten oikeasti lähetä tai vastaanota rahaa. En lähetä lahjakortteja, en kenellekään tuntemattomille ihmisille, joita en ole koskaan tavannut livenä elämässä. Ja sitten kuitenkin jos vahinko sattuu, jos kaikesta huolimatta on se, että on kiireessä tehty sitten jotakin tai muutoin se hetki on ollut semmoinen, että on sitten tullut huijatuksi, niin älä jää yksin. Apua on saatavilla. Ei pidä jäädä yksin, vaikka kuinka hävettäisi. Ei pidä jäädä yksin.
00:30:38 Jaana Savolainen
Kyllä, tärkeä loppulause siihen, että ei jää yksin. Kiitos kun osallistuit podcastiin ja jaoit nyt tätä asiantuntijuuttasi, jota sinulla on valtavasti.
00:30:59 Jaana Koivukangas
Kiitos.
00:31:00 Jaana Savolainen
Tässä oli tosi paljon kuulijoillemme tärkeää asiaa. Kiitos.
