00:00:02 Jaana Savolainen
Tänään meillä on podcastissa aiheena huijarin mieli: miten digihuijarit ajattelevat ja miksi ihminen menee huijaukseen ja vielä jopa useita kertoja, esimerkiksi jos ajatellaan romanssihuijauksia. Tässä jaksossa pureudutaan manipulointiin, inhimillisiin ominaisuuksiin, sosiaaliseen insinöörintyöhön ja psykologisiin keinoihin, joilla uhrit saadaan toimimaan. Tänään meillä on asiantuntijana täällä Helmi Korhonen Sosped-säätiöstä. Toimit päällikkönä digitaalisissa riippuvuuksissa. Onko oikein sanottu?
00:00:45 Helmi Korhonen
Kyllä aivan oikea sanottu, mutta voisi sanoa ehkä että se, minkä takia mä varmaan täällä kutsuttuna olen, niin en niinkään digitaalisten riippuvuuksien näkökulmasta ja toiminnallisten riippuvuuksien, vaan enemmänkin liittyen tuohon mun aiempaan työhön Nettideittiturva-hankkeessa, jossa kolmen vuoden ajan Maria Akatemia ja Sosped-säätiö kehitti tukikeinoja romanssihuijauksen uhreille.
00:01:10 Jaana Savolainen
Kyllä nimenomaan, ja sulla on nyt valtavasti tietoa tullutkin siitä Nettideittiturva-hankkeessa työskentelystä. Keskityitte siinä romanssihuijauksiin, mutta näitä ajatuksia, kokemuksia mitä sieltä on tullut, niin varmasti voi kyllä sitten heijastaa ihan ylipäänsä mihin tahansa huijauksiin, koska näitä tällaisia psykologisia keinoja käytetään kaikissa erityyppisissä huijauksissa.
00:01:38 Helmi Korhonen
Kyllä, ja jotenkin mä ajattelen myöskin, että jos me katotaan vaikka 10 vuotta sitten ja romanssihuijaukset ehkä oli semmonen täysin oma huijausmuotonsa, joka oli vähän erilläänkin muista, mut mitä enemmän ja enemmän tää teknologia ja muu kehittyy, niin sitä enemmän jotenkin huijaukset on kyllä limittyä ja lomittua. Ettei ole ehkä enää semmoista täysin selkeää puhdasta pakettihuijausta tai romanssihuijausta tai sijoitushuijausta, vaan niitä keinovalikoimaa tai jotenkin niitä keinoja ja huijauksia vähän niinku limitellään ja lomitellaan siihen samaan tilanteeseen aika montakin.
00:02:12 Jaana Savolainen
Kyllä. Ja jos ajatellaan huijauksia niin kuin sanoit, että ne on vähän sekoittuneet ja limitellään ja lomitellaan, niin kaikkihan se on sitä tietojen kalastelua huijareiden taholta kansalaisilta, meidän Suomen kansalaisilta kalastellaan tietoja eri tavoilla keinoja kaihtamatta, ja ainahan siellä myös puhutaan rahasta. Tietenkin se on se pääasia mihin ne ne niin kun pyrkivät pääsemään. Minkälaisia psykologisia keinoja digihuijarit yleisimmin käyttää herättääkseen uhrissa sitten luottamusta ja jotta ne pääsee siihen tavoitteeseen eli siihen taloudelliseen hyötyyn?
00:02:52 Helmi Korhonen
Ajattelen, että se psykologinen profilointi tai mitä tiedetään tutkimuksestakin, niin alkaa jo ennen sitä ensimmäistä uhrin kontaktointia parhaimmassa tapauksessa. Saatetaan ottaa aika paljonkin selville tietyllä tavalla, tutkiskella sen uhrin profiiliin ja tietoja ja kuvia ja muuta. Ja näissä hyödynnetään myös tekoälyä osittain, ja erilaisiin niinku tämmöisiin Google-lensejä ja muita, joilla katsotaan et kuka olisi tämmöinen potentiaalinen uhri. Kenellä olisi joku elämäntilanne päällä tai muuta, mikä olisi hyvä aika iskeytyä. Ja saatetaan ikään kuin hankkia tietoja siitä uhrista tosi paljonkin. Onko hän leski? Onko hän varakas? Onko hänellä omaisuutta? Minkälaisista asioista hän on kiinnostunut? Ja silloin kun nää tekijät pystyy selvittämään näin tarkasti sitä uhria, ketä he kontaktoi, niin he voi tehdä semmoista täsmämanipulaatiota hyvin vahvasti, iskee juuri niihin kohtiin, joista uhri on kertonut. Että mitä tahansa ne on, onko ne niinku jotain harrastuksia tai mitä tahansa. Ja sitten taas ne jotenkin, että tutkimuksissa ja mitä itsekin oon huomannut keisseissä toistuu tämmöinen auktoriteetti jollain tasolla. Ilmoitetaan olevansa varakkaita tai menestyviä tai ortopedeja tai kirurgeja tai sotilaita tai muuta, ja niissä selkeästi myös pelataan tietyllä tavalla semmoisella tietyntyyppisillä sukupuolirooleilla voisi sanoa. Että ne miesprofiilit on vähän erilaisia kuin naisprofiilit, joilla huijataan. Miesprofiilit on usein tämmöisiä, voisi sanoa vähän machomiehiä, suojelevia, hyvännäköisiä, menestyneitä ja suhtautuu aika suojelevasti ja rakastavasti sitä kumppaniaan kohtaan ja voi alkaa semmoinen tosi vahva ihailu. Ja tietyllä tavalla kieli, mitä käytetään, on semmoista amerikkalaista elokuvakieltä, hyvin paljon tunteiden kuvailua ja jotenkin semmoista runsasta kielellistä ilmaisua. Kerrotaan tosi nopeasti ihastumisen tunteesta ja halusta sitoutua ja muuta tämmöistä. Yks tapa myös, millä rakennetaan luottamusta, että kerrotaan jostain yhteydestä Suomeen, että kerrotaan vaikka että mä oon opiskellut Suomessa, käynyt työmatkalla tai jotain, mulla on opiskelukaveri Suomesta tai jo joku kiinnostuksen kohde suomalaiseen kulttuuriin, musiikkiin, arkkitehtuuriin, designiin, johonkin tällaiseen. Tai aina oon suunnitellut käyväni Suomessa, että ikään kuin on joku tämmöinen suomalainen kontakti. Tai vanhemmat, isovanhemmat on Suomesta, jolla niinku voidaan sitten perustella, että no mä en sitä suomen kieltä osaakaan ja siksi mä käytän tätä Google-kääntäjää tässä välissä. Sitten on jännä huomata, ettei jotenkin ne sukupuoliroolit sitten taas niistä naisprofiileissa – sanon profiileissa siksi, että vaikka se profiili, joka sitä huijausta suorittaa, voi olla nainen tai mies, niin mehän ei todellisuudessa tiedetä tekijän ikään kuin sukupuolta siellä takana. Mutta nää naisprofiilit on sitten jotenkin semmoisia ns. nainen hädässä -profiileja, vähän edelläkin ihan semmoisia suojelevia, rakastavia, lämpimiä, huolehtivia. ”Voi rakas. Voisinpa olla siellä ja laittaa sinulle lounasta ja voisinpa olla siellä nyt antamassa niskahierontaa rankan työpäivän jälkeen. Olethan syönyt tänään kulta ja täällä sinua ajattelen.” Mut sitten he on samaan aikaan tietyllä tavalla tämmöisillä matalapalkka-aloilla. Että voidaan olla vaikka malli, jolla ei nyt mallin keikkaa ole tai yksinhuoltajaäiti tai opiskelija tai osa-aikatöissä, leipuri tai taiteilija tai muuta. Ja musta tuntuu, että siinäkin on jotain vähän semmoista manipulatiivista, että vedotaan vähän eri asioihin naisilla ja miehillä. Naisille maalataan semmoista suojelua ja varakkuutta ja statuksen kohottamista siinä mielessä. Mutta sitten taas miehille tietyllä tavalla annetaan semmoinen niinku suojelijan, pelastajan ja sankarin rooli. Ja mä ajattelen, että tää on sitä alkumanipulaatiota, koska sitten tietyllä tavalla ne tarinat ja ne taustat lähtee koko ajan voimistumaan ja voimistumaan ja siellä saatetaan käyttää hyvinkin erilaisia, aika vakaviakin henkisen väkivallan muotoja sitten loppupeleissä. Siellä tehdään paljon esimerkiksi eristämistä, että älä kerro sun läheisille ja sukulaiset ne ei ymmärrä tätä meidän rakkautta ne yrittää tuhota tän mitä meillä on. Pidetään tää vain meidän välisenä. Semmoinen tietojenkalastelu saatetaan naamioida kiinnostuneisuuteen. Et hei, olis ihana nähdä kuvia sun asunnosta ja kesämökistä, vaikka todellisuudessa siinä yritetään vaan kartoittaa varallisuutta, että kuin paljon voin huijata ja sitten jokaisen kohdalla tietyllä tavalla niitä manipulaation keinoja vaan lisätä ja lisätään. Ja ne pahimmillaan menee todellakin niinku äärimmäisen julmaan henkiseen väkivaltaan. Ne voi alkaa semmoisesta rakkauspommituksesta ja aivan ihanista jutuista ja ikään kuin siitä, että hei jaa sun paikkatiedot kun mä oon huolissani susta, mutta sitten sen suhteen jatkuessa niistä voi tulla kiristyskeinoja. Että jos yhtään minua rakastat, niin nyt kyllä teet näin ja näin tai jos et jaa nyt niitä sun tietojasi ja sitä paikkatietoa ja siitä tuleekin sitten jo vainoamista ja tämmöistä digitaalista valvontaa. Et jotenki se saattaa näyttäytyy alussa ihananakin se suhde ja kaikki siihen liittyvä, vaikka se ei ikään kuin vähän niin kun lähisuhdeväkivallassa, että se kumppani on ollut aivan ihana ja miellyttävä ja tuo kukkia ja on maailman parasta seuraa. Mutta sitten huomaatkin, että jotenkin se ote tiukkenee ja tiukkenee ja tiukkenee.
00:09:13 Jaana Savolainen
Elikkä tässä tuli kyllä nyt niin kattavasti selitettyä miten ne ui ihmisen tunteisiin ja ihan nahan alle suoraan ja kuinka taitavasti käyttävät erilaisia psykologisia keinoja hankkiakseen tietoa jonkun asian varjolla ikään kuin, ja näin saavat sitten periaatteessa myös hyvin helposti tietoa siitä varallisuudesta ja kaikesta tällaisesta, mikä hyödyttää siinä, että kuinka paljon ja missä tahdissa voi alkaa uhrilta sitten pyytämään sitä rahaa. Sä puhuit tosta myös, että siitä voi muodostua sitten pelottavaa ja mulla on joitakin kokemuksia itselläni siitä, kun kun tällaiset huijatut on lähestyneet ja kertoneet siitä, että nyt tässä on vähän sellaisia pelottavia elementtejä, että uhataan jopa tulla hakemaan sitten sitä rahaa täältä kotoa Suomesta. ”Tulen kohta koputtelemaan oveasi ja hakemaan, jos et maksa.” Yleensähän huijarit on hirveän kiireisiä. Esittävät kiirettä monessa ja se pyritään tartuttamaan uhriin, mutta myös sitten sellaista jotain pelkoa ja kauhua ikään kuin, että nyt tapahtuu jotain ihan hirveä, jos et sä välittömästi toimi. Niin miten tällainen kiireen ja pelon tunteen luominen? Miten se vaikuttaa tähän uhrin niinku päätöksentekoon kun me mietitään sitten näitä digihuijauksia?
00:10:50 Helmi Korhonen
Siis sehän saa ohittamaan tietyllä tavalla niitä varoitusmerkkejä. Aina jos meitä pakotetaan ja painostetaan niinku kiire, kiire, kiire, kiire, niin mä aina ajattelen, että tässä on jotain mätää takana. Jos mua painostetaan välittömästi jättämään ostotarjous asunnosta, niin se välittäjähän yrittää saada mut ohittamaan jonkun kuntokartoituksen tai jonkun piilevän vian, mitä siinä on tai että mä en huomaakaan että siellä on remppaa tulossa, niin mä ajattelen että samahan nää huijarit tekee. Mitä enemmän painostetaan kiireellä, niin koska tunteet tarttuu, nehän tarttuu hyvin voimakkaasti. Et jos meillä on ihmisiä ympärillä, joilla on koko ajan kiire, niin kiire on vielä hyvin semmoinen fyysinen tunne, et se jopa tarttuu tietyllä tavalla, niin kun tulee kehoon tunteena, niin sitten sä oot semmoinen. Et no nyt on äkkiä, nyt on pakko ja ja sä et jää pysähtymään et hetkinen. Mitä tässä oikeasti kysytään ja mitä tää oikeasti tarkoittaa ja mihin tää pyyntö oikeasti perustuu? Mille tilille mä nyt oon siirtämässä rahaa? Kuka tässä on vastaanottaja? Mitä tää tarkoittaa mun taloudelle? Mä ajattelen, että sillä kiireellä tietyllä tavalla manipuloidaan, pakotetaan, survotaan vähän niinku sitä hommaa nopeasti ohi, jotta se huijaus saadaan tehtyä. Sitten taas pelossa, niin mä tiedän ihan pahimmillaan kiristämistä siis tapahtuu hyvin paljonkin itse asiassa. Kiristetään intiimeillä tiedoilla. Sä kerroit mulle sun työstä tämmöisiä asioita. Sä lähetit mulle tämmöisen kuvan sä kerroit mulle sun sukulaisista näitä asioita. Nyt mä otan yhteyttä sinne tänne tonne. Ja pelkohan lamaannuttaa meidät.
00:12:36 Jaana Savolainen
Kyllä.
00:12:36 Helmi Korhonen
Se lamaannuttaa meidän aivotoiminnan se lamaannuttaa tunteena, saa ahdistumaan ja sitä kautta niinku toimimaan pakotetusti. Ja mä ajattelen, että varsinkin se pelon luominen ja kiristäminen, niin sehän on henkistä väkivaltaa. Sehän on aivan törkeää henkistä väkivaltaa ja manipulaatiota toista ihmistä kohtaan. Ja mä ymmärrän täysin. Me kaikki ollaan oltu jossain tilanteessa, että me ajatellaan, että jos me ei toimita jollain tavoin, niin ikään kuin maailma romahtaa. Koska senhän se huijari on luonut ja rakentanut siihen, semmoisen ihanan täydellisen kuplautuneen maailman, niin ei kukaan halua rikkoa sitä ihanaa täydellistä kuplaa, vaan ne ajattelee että no hei, mä nyt oon aiemminkin lähettänyt rahaa ja satsannut tai tää on nyt se viimeinen erä. Tää on se viimeinen juttu. Ja sitten kun se vielä sillä kiireellä jotenkin pakotetaan tai pelolla uhkaillaan, niin mä ajattelen, että uhrilla ei hirveästi ole ikään kuin aseita taistella sitä vastaan.
00:13:40 Jaana Savolainen
Kyllä, eli se on niin inhimillistä. Kaikki nää tunteet, mitkä herää, on se sitten pelon tunne tai mikä tahansa, niin se on inhimillistä. Ja seuraavaksi mä meinasinkin kysyä, mutta aika hyvin tässä mun mielestä tuli jo esille tää, että kun kaiken ikäiset ihmisethän on huijattavissa, kun on se oikea hetki, ja sukupuoleen katsomatta, niin meinasin jo kysyäkin, että miksi sitten järkevät ja kokeneet aikuiset ihmiset voi silti joutua tämmöisen huijauksen uhriksi, mutta aika pitkälti tossa se jo tuli. Eli se on sitä inhimillisyyttä, että kun osataan vedota tunteisiin ja vetää niistä oikeista naruista, hetki on oikea.
00:14:25 Helmi Korhonen
Niin.
00:14:26 Jaana Savolainen
Sitten äkkiä saattaa langeta.
00:14:29 Helmi Korhonen
Juurikin näin. Ja mä ajattelen, että mitä tutkimuksetkin on vahvistanut, että siinä pitää jotenkin aika monen palasen jollain tasolla vähän niinku loksahtaa. Että toisaalta siellä on sellaisia, voi olla vaikka jopa lapsuudenkokemuksia tai aiempia elämänkokemuksia, jotka altistaa siihen, että me haetaan hyväksyntää tai rakkautta tai ystävyyttä. Koska siis yhteisöllisyyden kokemus on meille psykologinen perustarve. Me tarvitaan tunnetta, että me ollaan merkityksellisiä jollekin ihmiselle, että me kuulutaan johonkin porukkaan. Ja mä ajattelen, että parisuhdehan on niin kun pienin mahdollinen yhteisö mihin sä voit kuulua. Parisuhteessa voi olla oma sanasto. Omat tietyt juhlapäivät, omat rutiinit, omat semmoiset salaseurajutut, että sehän on semmoinen yhteisö mihin me kuulutaan se parisuhde. Ja sitten jos sulla on ollut haavoittavia ihmissuhteita tai sulla ei tällä hetkellä ole merkittävää yhteisöä, niin me tarvitaan sitä kokemusta, jotta me voidaan voida hyvin ja se saa meidät tietyllä tavalla alttiiksi hirveän herkästi myös tämmöiselle hyväksikäytölle. Ja mä ajattelin että ei pelkästään jotenkin verkossa, vaan myös siellä tosielämän suhteissa. Tai tää on niinku tosielämän maailmassa, että e jotenkin niitä semmoisia petollisia tai huijareita ei ole vain verkossa. Valitettavasti vaikka siellä niitä on hyvin paljon. Ja sitten tiedetään että tietyllä tavalla jotkut persoonallisuuden piirteet niinku impulsiivisuus, niin sehän on kanssa semmoinen, että toimitaan nopeasti ja mennään vähän tunteen varassa ja muuta. Niin se on kanssa semmoinen, joka voi altistaa. Myös tiedetään, että huijattuja yhdistää se, että he on luottavaisia, he on kilttejä, hyväntahtoisia ihmisiä. Ja mä ajattelen, että miten kauniita piirteitä ihmisessä: haluaa olla kiltti, halu luottaa toiseen, kykenee luottamaan toiseen ja sitten ne huijarit, nehän tietyllä tavalla hyväksikäyttää niitä hyviä ihmisen piirteitä. Ja musta se on niinku jotenkin tosi inhottavaa ja hirvittävän satuttavaa, mutta sitten se, että on tietyllä tavalla nämä kokemukset tai nämä piirteet, niin nekään ei yksistään riitä, vaan jotenkin semmoinen oikea-aikaisuus elämässä. Että mä tiedän tilanteita, joissa ihminen on vaikka ollut sairaslomalla hetken ja sitten ikään kuin sairaslomalla tarttunut Tinderiin ja siitä se homma on lähtenyt tai on tapahtunut joku positiivinen muutos elämässä, vaikka aloittanut uudessa lempityöpaikassa. Mutta aina joku tämmöinen muutos, niin sehän vaatii meiltä hirveästi voimia ja energiaa ja me ollaan silloin vähän uupuneita ja jotenkin olisi kivakin, että joku vähän kannattelisi, että tsemppaisi meitä ja muuta, niin jopa semmoinen hirveän ihana ja positiivinen muutos elämässä voi olla vähän semmonen altistava tekijä, että se tarjoo semmosen saumakohdan, mihin voi niinku limittäytyä.
00:17:50 Jaana Savolainen
Kyllä, kuulostaa sellaiselta just että kun se oikea hetki tulee ja ihminen on ikään kuin altis juuri sellaiselle sopivalle lähestymiselle, mitä sitten joku huijari onnistuu tekemään niin kuka tahansa on huijattavissa ja se onkin tärkeää muistaa. Itse kun käyn tuolla luennoilla ja tapaan paljon ihmisiä, niin usein kuulen, että sanotaan ehkä että vain ikäihmiset on alttiita. Mä aina korostankin, ettei missään tapauksessa. Tästä ei nyt niin kauhean kauan ole, kun mä käytän tätä mielellään esimerkkinä, että eräs tällaista kampaamoa pitävä henkilö, niin on nuori ja hänet sitten näin tuolla kaupassa ja hän sanoi, että et kyllä arvaa mitä kävi. Tuli tekstiviesti Netflixiltä, että jos en mä maksa tästä nyt vähän jotain, niin sitten mun Netflix katkaistaan ja minähän heti maksoin, mutta onneksi hänen ystävänsä oli sitten valistanut häntä, mistä siinä oli kysymys. Eli hyvin nuori ihminen ja oli vaan huolissaan siitä Netflixin katkeamisesta, niin meni tähän lankaan kun ei ollut kuullut tän tyyppisestä vielä mitään.
00:19:14 Helmi Korhonen
Toi on totta. Ikäihmisiin kohdistetaan ehkä niinku pikkuisen enemmän niitä huijauksia, koska ajatellaan että ikäihmiset olisi alttiimpia, mutta jotenkin mä ajattelen, että ehkä niinku ajatellaan, että ikäihmisethän ei nyt teknologiasta mitään en tajua, vaikka se ei kyllä tänä päivänä enää pidä millään lailla paikkaansa. Mä oon tavarannut niin paljon ikäihmisiä, jotka on mua paljon taitavampia teknisesti. Että mä en näe niinku tätä edes osannut katsoa tai tehdä tai muuta että se ei pidä paikkaansa. Mutta siinä on myös toinen syy, minkä takia ikäihmisiin kohdistetaan: heillä on lähtökohtaisesti varallisuutta. Heillä on ollut koko elämä aikaa hankkia sitä varallisuutta. Silti vaikka ikäihmisiin eniten kohdistetaan tämmöisiä digihuijauksia, he eivät ole huijatuin ihmisryhmä. Tyypillisimpiä uhreja on enemmän ne keski-ikäiset, ne ihan tavikset ja korkeasti koulutetut ja juuri me, ja viittaan myös tällä itseeni, juuri minä ja muut kaltaiseni jotka ajattelee, että minä en ainakaan näihin lankea.
00:20:21 Jaana Savolainen
Se on se vaarallinen ajatus. ”Mä en ainakaan”, niin sit jo vaara piilee oven takana.
00:20:27 Helmi Korhonen
Se on juurikin näin. Mä tiedän niin monta ihmistä, jotka on sanonu että ”mä en ainakaan”. Ja tässä mä oon, et mitä mä nyt teen. Sitten jos ajatellaan muutama vuosi sitten puhuttiin ilmiöistä runsaastikin, näistä sextortion eli näistä seksikiristyskeisseistä, joissa nimenomaan kohteena oli alaikäiset. Ja näistä tiedetään, että useita henkilöitä menehtyi myös. Uhrit olivat niin kauhuissaan tilanteesta, että hän nuori ihminen, hän on 15-vuotias. Mistä hän saa 3000 dollaria, 3000 puntaa tai 3000 euroa. Ja sitten pitäisi sanoa vanhemmille että mä oon jakanut mun nakukuvia. Ja se pelko ja se tilanne että mitä mä teen tässä on niinku niin valtavan kauhea.
00:21:15 Jaana Savolainen
Kyllä.
00:21:15 Helmi Korhonen
Ja nuori ihminen, joka jää siihen yksin. Ei ole olemassa ikää, ei ole olemassa ammattia, ei ole olemassa mitään, mikä suojaisi. Mä tiedän useita jopa petosalalla työskenteleviä tai pankkitoimialalla työskenteleviä tai IT-turvallisuuden kanssa työskenteleviä, jotka silti on päätyneet huijauksen kohteeksi.
00:21:38 Jaana Savolainen
Kyllä, kyllä. Miten tällainen auktoriteetin käyttö, auktoriteettiin vetoaminen näkyy näissä digihuijauksissa? Onko ne tänä päivänä vielä sellaisia sun mielestä, että tän tyyppisiin huijauksiin mennään.
00:22:00 Helmi Korhonen
Kyllä näihin mennään. Koko ajanhan meillä on näitä Suomi.fi-huijauksia. Pankilta tulee viesti, että nyt pankkiviranomainen… mulle ainakin lähettelee Europol tasaisesti, että mä oon johonkin kuulemma syyllistynyt. Ja sitten kanssa ”Suomen poliisi ry” tai joku tämmöinen aivan kummallinen, ja niissä aina uhataan mua, että jos mä nyt en välittömästi maksa bitcoineja, niin kaikki saa tietää, miten kamalia asioita mä oon tehnyt. En ole vieläkään maksanut ja mitään ei oo tapahtunut. Kyllähän tälleen auktoriteettia ja viranomaisia käytetään paljon. Mutta sen lisäksi myös se, että mä ajattelen että suomalaiset eritoten, me uskotaan auktoriteetteja. Me ollaan se kansa, joka oli kauhuissaan EU:n kurkun käyryysdirektiivistä ja oltiin neuvottelemassa, että miten käyrä se kurkku voi olla, esimerkkinä. Me ollaan ne, jotka seisotaan tuolla punaisissa liikennevaloissa, vaikka missään ei näy auton autoa.
00:23:09 Jaana Savolainen
Niin, näin on.
00:23:11 Helmi Korhonen
Me ollaan auktoriteettiuskovaisia siinä mielessä, ja se johtuu osittain siihen, että meillä on myös luotettavia auktoriteetteja. Me uskotaan poliisiin, me uskotaan valtioon. Meillä on hyvin vähän korruptiota. Meillä on myös tietyllä tavalla syytä luottaa. Se näkyy tietyllä tavalla tämmöisenä viranomais- ja tämmöisenä huijauksena, mutta sitten toisaalta se näkyy myös yksittäisissä huijauksissa. Niinku semmoset, että sinuun ottaa yhteyttä tämä ja tämä taho, lakimies, juristi, esihenkilö, prikaatin komentaja. Tarvitaan joku paperi, on testamentti, on notaarin leima kaikki nää. Että tietyllä tavalla sielläkin hyödynnetään semmoista auktoriteettiasemaa, jossa se auktoriteetti ottaa yhteyttä. Tai yhdessä keississä vaikka esimerkiksi, että ikään kuin Ruotsin rajavartiosto soitti, että sinun rakkaasi on menehtynyt matkallaan Suomeen sinun luoksesi ja että häneen ollaan yhteydessä testamenttiin liittyen.
00:24:17 Jaana Savolainen
Siis vähän on nyt asiavirhettä, että Ruotsin rajaviranomaiset ja testamentti, jotenkin kuulostaa pikkusen…
00:24:23 Helmi Korhonen
Joo. Arlandan lentokentältä ensimmäisenä rajavartiosto on huolissaan siitä, että nyt Suomessa oleva kumppani saa tietää, että testamentista ollaan vielä yhteydessä.
00:24:34 Jaana Savolainen
No niin justiinsa, no kaikkea. Tää vaan osoittaa sen, että kaikkea ne yrittää ja se, että käytetään hyödyksi jotain auktoriteettia tai viranomaista siinä keppihevosena. Tavallaan, että nyt meitä uskotaan kun laitetaan tähän allekirjoitus ”lähettäjä rajaviranomaiset”.
00:24:51 Helmi Korhonen
Juurikin näin. Ja jos joku ihmettelee, että miten tommoinen nyt menee läpi, niin tottakai sulle tulee shokki jos sä kuulet että sun sulle tärkeä ihminen on menehtynyt tai hän on vaarassa, niin sehän jo tietyllä tavalla luo sitä pelkoa, koska sekin on semmoinen mitä käytetään. Että mä menen nyt vaaralliselle alueelle ja musta ei nyt kuulu 2 päivään tai kadotaan välillä, luodaan sillä sitä pelkoa ja ahdistuneisuutta. Niin ethän sä silloin ekana rupea katsomaan, että no kuka tän nyt on allekirjoittanut ja mitä tässä on tapahtunut. Mutta siinä on myös se, että kun nämä huijaukset saattaa kestää tosi pitkään ja sä päivittäin juttelet ja muuta ja se tarina ikään kuin täydentyy pikku hiljaa. Niin vasta, voi olla, että sen huijauksen jälkeen sä ensimmäisen kerran käyt läpi jotenkin sen koko stoorin, mitä sä oot kuullut kaikkine yksityiskohtineen. Ja vasta siinä sä huomaat että hetkinen, eihän nää palat jotenkin ihan yhdisty. Mutta kun sä kuulet palan sieltä ja palan tuolta ja tarinan pätkiä, ja faktan vähän sieltä, täältä, tuolta, niin se on vähän semmoinen niin kuin sumea kuva, jossa on selkeitä kohtia ja sitten meidän mieli tykkää kokonaisuuksista ja ehjyydestä, niin meidän mieli yhdistelee sinne ne sopivat palaset väliin.
00:26:09 Jaana Savolainen
Kyllä, niinhän se tekee. Se on ihan totta.
00:26:11 Helmi Korhonen
Että toi auktoriteetti edelleen meihin vetoaa niinku hyvin monella tavalla. Ja mä ajattelen, että yks ehkä törkeimpiä tämmöisiä auktoriteettiaseman väärinkäytöstä oli se, että koska huijarit hakee myös tästä samaistuttavuutta. Et meillä on niin paljon samaa ja meillä on samat kokemukset ja meillä on samat kiinnostuksenkohteet. Yhdessä tilanteessa oli tällainen tilanne et huijari siis yhdessä uhrin kanssa tutki päivittäin Raamatun päivän jaetta.
00:26:41 Jaana Savolainen
No niin. Ja sieltä löytyi se yhteneväisyys.
00:26:45 Helmi Korhonen
Joo, sieltä löytyi tietyllä tavalla tää uskonto ja sen merkitys uhrin elämässä oli iso, ja hän koki löytäneensä itselleen uskonkumppanin, jonka kanssa hän voi jakaa itselleen hyvin tärkeetä keskeistä elämänarvoa. Ja mä ajattelin että toihan on kanssa niinku auktoriteetin väärinkäyttöä. Että otetaan usko, jotenkin iso arvo, jota väärinkäytetään näin.
00:27:13 Jaana Savolainen
Joo toi on ihan totta. Ei niillä ole minkäänlaista rajaa näillä huijareilla. Kyllä vaan kaikki kelpaa ja niin kun ei minkäänlaista omantunnon palikkaa ole päässä, vaan sitä mennään eteenpäin vaan se rahankiilto silmissä, että sitä nyt pitää sitten keinolla millä hyvänsä saada ja ihmisiä huijattua.
00:27:36 Helmi Korhonen
Tietyllä tapaa joo, tietyllä tavalla ei. Että mitä mä kuulen monesti huijareista on se, että ne on tämmöisiä äärimmäisen psykologisesti taitavia ja vain rahan kiertoja ja äärimmäisen ahneita. Siinä on totta toinen puoli, mut siinä on kyllä valhetta toinen puoli, ihan oikeasti. Kaikki tutkimukset, mitä on tähän mennessä tehty liittyen tekijöihin, esimerkiksi afrikkalaistutkimusta on valtavasti, jota länsimaalainen tutkimus ei yleensä hirveästi halua käsitellä. Mut nyt viime vuosina on tehty ”romance baiting” eli näistä sijoitus- ja romanssihuijausten yhdistelmistä paljon myös tekijäpuolen tutkimusta ja me tiedetään että nää tekijät ei ole millään tavalla psykologisesti taitavia tai nää ei ole korkeasti kouluttautuneita nää ei ole älykkäämpiä kuin me muut, vaan nää on opeteltuja tapoja. Niillä on käsikirjoituksia, joita ostetaan. Niillä on valmiita tarinapohjia, valmiita käsikirjoituksia. Että he eivät ole ikään kuin taitavia. He ovat opiskelleet taitaviksi. Päinvastoin, siellä on paljon heikkoa lukutaitoa ja vain peruskoulupohjaa tai vaillinnaista koulutusta. Kyllä semmoiset sosiaaliset taidot heillä on ihan samat kun meillä muillakin. Ja mä ajattelen että ehkä tää johtuu, että miksi me ei haluta ehkä kohdata tota faktaa, niin on se että se tekee kaikista pelottavia. Se tekee kaikista tosi pelottavia, että kuka tahansa meistä teoriassa voi opetella manipuloimaan. Siis se on totta. Mutta toinen mitä mä kuulen just että on psykopaatteja, että niillä ei ole omantunnontuskia, niin itse asiassa heillä on. On tutkittu, että heillä on ahdistuneisuutta, masennusoireistoa enemmän, koska he kokevat valtavaa arvoristiriitaa.
00:29:40 Jaana Savolainen
Niin, kyllä.
00:29:41 Helmi Korhonen
Ja se mitä he sitten tekee, niin tietyllä tavalla he pyrkivät etäännyttämään itseään uhrista. Puhutaan niin sanotuista neutralisaatiotekniikoista, joilla he ikään kuin oikeuttaa niitä tekojaan itselleen, jotta sitä arvoristiriitaa ei tulisi. Ja siellä on esimerkiks tämmöset osa neutralisaatiotekniikoista, että uhreja ei kutsuta uhreiksi, vaan he on asiakkaita, poikia, possuja mitä tahansa et he niinku dehumanisoidaan. He ei oo ihmisiä, he on kohde, asiakas, jotain tällaista.
00:30:17 Jaana Savolainen
Jotain etäistä.
00:30:18 Helmi Korhonen
Niin, asiakasnumero se ja se. Sit sanotaan, että ne on siellä kaukana. Mikä mua kaukana oleva, se ei ole niinku todellinen. Sitten myös siellä on paljon sellaista, että no hei länsimaalaisilla on rahaa. Kaikilla länsimaalaisilla on niin paljon rahaa, et jos mä nyt tuolta tonnin, tuolta tonnin niin se ei näy sen elämässä missään. Yksi taas on tämmöinen, että mä tarjoan palveluksia. Mä pidän seuraa, mä kehun, mä tarjoan tämmöisiä rakkauspalveluita tai kumppanuuspalveluita tai seuranpitoa. Niin täähän on niinku mun duuni ja tämmöisestä seuranpidosta kuuluu ansaita palkka. Niitä on paljon näitä tämmöisiä neutralisaatiotekniikoita, joka kertoo siitä mun mielestä jo niiden olemassaolo, että eihän ihmistä ole lähtökohtaisesti tehty tekemään pahoja asioita toisille.
00:31:15 Jaana Savolainen
Aivan, kyllä, näin se on.
00:31:16 Helmi Korhonen
Vaan ihminen haluaa lähtökohtaisesti tehdä hyvää. Ja jos me halutaan jotenkin vahingoittaa toista, niin me joudutaan jotenkin perustelemaan se tilanne itsellemme tyynnyttääksemme oman mielemme. Ja nämäkin tarvitsee sitten nää huijarit niitä suojamekanismeja, että ne pärjää sitten arjessa ja sen asian kanssa ylipäänsä. Ja valitettava todellisuus, että suurin osa huijareista on äärimmäisen köyhistä oloista. Et mä ymmärrän myös sen tilantee, että jos mulla on kotona lapsia ja kumppani, ja mun lapset näkee nälkää. Niin mun on aika helppo perustella itselleni siinä kohdin vaikka kaupasta varastaminen. Jos mun lapset näkee nälkää.
00:32:05 Jaana Savolainen
Niin. Se on semmoinen pakkotilanne tavallaan siinä. Sen yksilön kohdalla.
00:32:11 Helmi Korhonen
Ja sitten toisaalta näihin kytkeytyy tietty niin kun huijarikulttuurin ihannointi ja romantisointi tietyllä tavalla. Joissain maissa tästä on tullut vähän tämmöinen maan hyväksytty tapa toimia ja jopa tämmöinen ns. legitiimi ammatti, jota ei tarvitse hävetä. Että tääkin on niinku iso tämmöinen vyyhti. Mut mä haluan muistuttaa sitä aina, että et nää ei ole ”master minds” ja me voidaan kamppailla siis heitä vastaan, koska me tiedetään heidän huijauskeinot. Me voidaan paljastaa ne. Mutta se, että heitä usein on vastassa monta, meitä on vain yksi ja heitä on monta. Heillä on niinku semmoinen yliote meistä.
00:32:55 Jaana Savolainen
Kyllä. Mikä siinä on muuten syynä, kun puhuit, äskenkin sanoit että huijaus voi jatkua tosi pitkään, niin millä tavoin uhri sitten voidaan saada jatkamaan tätä huijausta vaikka epäilyksiäkin monella herää niin kun oot varmaan kuullutkin, että kyllä mulla vähän tuossa nyt epäily heräsi, mutta mä nyt jatkoin kuitenkin.
00:33:19 Helmi Korhonen
Monesti siinä on kyse siitä, että et puhutaan tämmöisistä niinku sijoittamisen harhasta tai muusta. Et mä oon jo investoinut tähän niin paljon. Ja jos sä oot käyttänyt johonkin paljon aikaa ja energiaa ja tunteita, niin asiasta tulee tosi arvokasta. Ja koska se huijari luo ikään kuin sen kuvan, että aivan juuri, ”one more time, one more time”, niin sehän on epäsäännöllistä palkitsemista. Ja meidän aivothan on ihan innoissaan epäsäännöllisestä palkitsemisesta. Meidät koukutetaan siihen, että hei sä oot sijoittanut jo tähän tosi paljon ja kato se pääpalkinto on ihan just tossa. Ja sitten meidän aivot on koko ajan silleen, että ”ihan milloin tahansa voi tulla palkinto, ihan milloin tahansa”. Täähän on jännää ja ihanaa. Että sehän niinku koukuttaa sitten. Toisaalta se just vastaa siihen yhteisöllisyyden kokemukseen ja kaikkeen siihen, ja niinku tietyllä tavalla myös voi olla semmoista seikkailuhalukkuutta. Että jos ajattelee Kjell Westön romaaneita, niin niitä on kiva lukea, mutta vielä kivempi olla vähän niinku itse osa sitä rikosjännäriä ja niitä draaman kaaria ja keskellä sitä seikkailua. Että koko ajan vähän tapahtuu, että se on vähän koukuttavaa meille jopa. Mutta mä ajattelen, että se kuitenkin pohjimmainen syy jopa siinä tilanteessa, että kaikki muut ympärillä on sanoo, toi on huijaus, ja ihmisellä alkaa ne rahat olemaan loppu ja muuta, niin puhutaan tämmöisestä kuin kognitiivisesta dissonanssista, joka terminä tarkoittaa tämmöistä ihmisen ristiriitaista ajatusmaailmaa, jossa on yhtäaikaisesti kaksi toisistaan poikkeavaa näkökulmaa ja ne riitelee. Ne vähän niinku repii sitä mieltä kahtia ja ei oikein tiedä että mihin uskoa ja mihin luottaa. Se on myös jopa henkisesti tuskallista, se on ahdistavaa, se on kivuliasta. Se ei oo miellyttävä olotila, vaan sulla on koko ajan ratkaisematon tilanne päällä. Jos ajatellaan digihuijauksen uhria, vaikka romanssihuijauksen uhria, niin hänen maailmassa on kaksi todennäköistä skenaariota. Toinen todellisuus on se, mitä se huijari tarjoaa. Mun rakas on ihan just tulossa Suomeen tai mä oon muuttamassa hänen luo Italiaan johonkin ihanaan upeeseen vanhaan taloon, mä voin irtisanoutua mun duunista ja mulla ei ole mitään taloudellisia huolia. Siellä me sitten käsi kädessä kävellään joka päivä italialaisen pikkukaupungin kujia ja kaikki sujuu hyvin. Aivan ihanaa. Mä oon rakastettu ja siellä niitä café latteja vedellään ja ai että, ihana elämä, auringonpaistetta ja eloa ja onnea auvoa ja niinku tää aika ihana tilanne. Ja sitten se toinen todellisuus, mitä vaikka ne läheiset tarjoaa, on se realiteetit että hei sä olet ottanut tosi paljon velkaa. Sä oot veloissa. Sulla on asuntovastikkeet tai vuokrat maksamatta. Sä saatat joutua häädetyksi. Sä oot ehkä kohta koditon. Sulla on ristiriitaiset välit kaikkiin läheisiin, sukulaisiin ihmisiin, koska sä et oikein voinut olla rehellinen kaikesta ja se huijari on ollut sun elämässä ykkössijalla. Hetkinen, mulla ei olekaan parisuhdetta. Mä oon sinkku. Mä oon yksin. Mulla ei ole parisuhdetta, kukaan ei rakastakaan mua ja vielä se, että mä oon rikoksen uhri, joka itsessään on ahdistava ajatus. Pari vuotta sitten multa ryöstettiin lompakko ja mua hävetti. Mua hävetti ihan sikana ja mä olin ihan nolona, että miten mä annan tälleen tapahtua. Että ihan kun se olisi mun vika, että taskuvavarassa vie multa lompakon. Mua hävetti kertoo, että multa on viety lompakko. Ja saati sitten digihuijauksessa, jossa ei viedä vaan lompakkoa, vaan siellä saatetaan oikeasti viedä luottotiedot ja kaikki omaisuus, velkaannuttaa ja ja jopa viedä sitä sydäntä tai niinku tunnetasolla. Niin totta kai hävettää, pelottaa, ahdistaa kertoa siitä. Tosi stigmaattinen tilanne, hävettää, nolottaa, apua. Ja sitten jos ajatellaan, että ihmiselle tarjotaan kaksi todellisuutta, niin kumman sä Jaana valitset? Italialaiset pikkukadut ja rakkauden ja ruusut vai sen että vastikkeet ja vuokrat maksamatta, sukulaisiin välit mennyt, on rikoksen uhri.
00:38:25 Jaana Savolainen
Nyt pistit niin pahan, mutta näin kun ajatellaan, että ihminen joutuu niin kun tällaisen eteen, niin totta kai mä valitsen sen Italian rannat ja ne jatkuvat laten juonnit ja huolettoman elämän. Koska se on luontaista ihmiselle.
00:38:43 Helmi Korhonen
Todellakin, ja jos sulle sanotaan että no enää tää vika tonni ja sitten tää ihanuus täyttyy toteen.
00:38:49 Jaana Savolainen
Niinpä.
00:38:51 Helmi Korhonen
Niin se on niinku riski, joka kannattaa ottaa siinä mielessä psykologisesti. Se on meille turvallisin riski. Ja se, että ei kukaan meistä halua sitä toista todellisuutta, vaikka valitettavasti se toinen todellisuus on se todellisuus.
00:39:07 Jaana Savolainen
Niin se on se realismi.
00:39:08 Helmi Korhonen
Ja jotenkin se mitä oon huomannut, niin joskus joutuu jotenkin tuomaan sen siihen rinnalle, et hei tää on tää todellisuus missä sä nyt oot. Ja mä ymmärrän tän toisen todellisuuden, mikä sulle tarjotaan, tää ihana unelmatodellisuus. Mutta hei, leikitääs hetken aikaa, että jos tää toinen todellisuus on totta, niin nyt tällä hetkellä jos rahansiirrot loppuu, me voidaan vielä hakea tää tuki ja maksaa nää velat ja kaikki on vielä järjestettävissä. Nyt on vielä viimeinen hetki kääntyä. Ja nää on ne kaksi maailmaa, jotka riitelee siellä uhrin päässä.
00:39:51 Jaana Savolainen
Se on tosi julmaa kun ajattelee tätä näin, kun sinne asettelee vastakkain nää kaksi eri maailmaa.
00:40:00 Helmi Korhonen
Kyllä ja koska musta tuntuu, että kun me puhutaan huijauksista, niin me aina ajatellaan, että no ihminen menettää rahaa. Joo se on totta. Ihminen ei menetä vain rahaa. Hän menettää aikaa. Hän hän menettää tunnekokemuksia. Tiedetään, että romanssihuijauksen uhrin seuraamukset ulottuu jopa sosiaaliseen lähipiiriin, koska se huijari eristää sieltä. Voi tulla jopa avoero. Niinku voi tulla ero pitkästäkin suhteesta tämmöisen huijauksen perusteella. Myöskin se, että taloudellisesti, ei pelkästään se velkaantuminen on niinku se yksi skenaario, vaan yksi skenaario on altistuu itse rikollisiin tekoihin niin, että sua hyväksikäytetään tämmöisenä muulitilinä. Ja ikään kuin käytetään osana rahanpesuverkostoa sun tietämättä. Tai sä itse ajaudut tekemään vaikka pieniä petoksia, ottamaan lainoja läheisten nimillä, siirtämään yhteiseltä pankkitililtä niitä rahoja. Ne on petoksia myös.
00:41:08 Jaana Savolainen
Kyllä vain.
00:41:09 Helmi Korhonen
Ja siihen jos ajatellaan vielä ne niin kuin fyysiset trauma-, stressi-, kriisireaktiot, unettomuutta, ylivireyttä, alivireyttä, ruokahalun muutoksia, työkyvyttömyyttä ja sitten vielä se tunnetaso, että mun luottamus petettiin. Mä en voi luottaa edes omiin havaintoihin – mihin tai kehen mä voin luottaa enää?
00:41:36 Jaana Savolainen
Se on ihan valtava, niin kun yksilötasolla kuka joutuu huijauksen uhriksi ja menee noin syvälle ja niitähän on paljon. Ei vain romanssihuijauksissa, vaan myös nostaisin nää sijoitushuijaukset siihen samaan kastiin ja se miten ne niin kun manipuloi ihmistä. Vieraannuttavat ystävistä ja läheisistä ja perheenjäsenistä niin taitavasti, niin monelle läheisellehän on täysi yllätys, kun ne yhtäkkiä rupeaa huomaamaan että nyt on vaikka toisella vanhemmalla jotain outoa menossa ja minkä takia toi vanhempi pyytää multa välillä vaikka rahaa lainaksi parikymppiä vaikka hänellä on hyvät tulot. Hän on ehkä hyvissä töissä tai sitten voi olla hyvä eläke, mutta siitä huolimatta nyt rahat loppuu jostain syystä ja se kun paljastuu läheiselle niin se on hirveä shokki se tilanne, missä mennään koska se voi olla usein niin, että se huijaus on jatkunut pitkään ja siellä on tehty sitä taloudellista tuhoa jo aika paljon.
00:42:43 Helmi Korhonen
Kyllä.
00:42:44 Jaana Savolainen
Niin mitä läheinen voi tehdä tällaisessa tilanteessa?
00:42:49 Helmi Korhonen
Mä ajattelen, että ihan kaikista tärkeintä on se asenne tai tapa, miten sä lähestyt. Jos sä lähdet sanoo että minä niin tiedän, että sua huijataan ja miten sä nyt noin tyhmä olet, niin ainoa mitä sä teet on se, että sä ajat sitä uhria lähemmäs huijaria.
00:43:07 Jaana Savolainen
Niin, häpeä on niin suuri, että apuahan ei ole haettu jos läheiselle ei ole kerrottu. Eli siellä on jo lyöty aikalailla
00:43:14 Helmi Korhonen
Kyllä, ja se että sä lyöt lyötyä, niin se harvemmin kyllä auttaa ja helpottaa. Jos ajatellaan, että mitä se huijari tekee, niin sehän nousee jotenkin semmoiseksi läheisyyden ja auktoriteetin ja uskottavuuden ja kaiken kokemuksen perusteella ykköshahmoksi sinne uhrin elämään. Hän niinku sivuuttaa, jotenkin romauttaa ne kaikki muut palleiltaan ja itse kipuaa sinne ylimmälle askeleelle. Ja täähän on läheisen vaikea tajuta, että kuinka näin pääsee käymään. Se on sen manipulaation seurausta, että se huijari on siellä ykkönen, kuninkaana tai kuningattarena ja kaikki muut on hoviväkeä. Ne aiemmin hirvittävän läheiset ihmiset, heistä on tullut vaan hoviväkeä ja kuningas ja kuningatar -pari ikään kuin istuu siellä ylimpänä. Ja sen takia se, että sitä tilannetta lähestyy tosi rauhallisesti, empaattisesti hammasta ja kieltäkin purren välillä läheisenä ja kertoo, että hei että mä olen huolissani. Mä oon tosi huolissani susta, että mä huomaan sussa tämmöisiä muutoksia, jotka voi alussa olla itse asiassa tosi ihanan positiivisia. Ihminen onkin täynnä energiaa ja on tulevaisuuden suunnitelmia. Pilke palaa silmäkulmaan ja vaikka käy vähän kampaajalla ja on aktiivisempi. Nehän voi näyttäytyä alussa niinku jopa tosi positiivisena muutoksena.
00:44:45 Jaana Savolainen
Totta kai.
00:44:45 Helmi Korhonen
Että ei ne välttämättä näyttäydy heti jotenkin semmoisina negatiivisina. Mutta hirveän tärkeää on yhdessä lähteä tarkastelemaan sitä tilannetta tuomitsematta. Ja siinä voi apuna käyttää vaikka muita tarinoita, kokemuksia, lehtijuttuja, kokemustarinoita, kirjoja, radiojuttuja, mitä tahansa sä löydät, että hei katso että tässä on tosi samanlainen tilanne, että löydätkö sä jotain samaa tunnistettavaa tästä. Että katsotaanko yhdessä. Tai sitten voi ihan niinku tarjota, että hei, tutkitaanko yhdessä tätä profiilia, sen tietoja. Sieltä voi katsoa semmoisia teknisiä asioita, kuten vaikka että pitääkö nämä kuvat paikkaansa. Jos joku sanoo vaikka asuvansa Norjassa ja kaikki kuvat tuntuu olevan profiilissa otettu jossain aivan muualla kuin Norjassa. Yhdessäkään ei näy lunta, on vähän erikoista.
00:45:43 Jaana Savolainen
Vähän palmuja.
00:45:44 Helmi Korhonen
Joo, tai jos ihminen sanoo vaikka olevansa siellä Norjassa ja kaikki hänen profiilikaverinsa keskustelee ranskaa. On vähän erikoista.
00:45:54 Jaana Savolainen
Aivan, kyllä.
00:45:56 Helmi Korhonen
Tai jos on tuore profiili suurimmalla osalla. Meillä on kuitenkin profiilit ollut aika pitkään somessa. Että on tuommoisia teknisiä keinoja. Mutta sitten toisaalta pitää osata katsoa myös sitä manipulaatiota, että hei, missä te tapasitte ja minkälaisia tietoja te ootte vaihtanut ja onko tää sun läheinen tai tää sun kumppani tai kaveri siellä netissä koko ajan jotenkin hädässä. Kuin paljon sulla menee päivästä aikaa siihen keskusteluun, että onpa erikoista jos hän on tämmöinen tärkeässä asemassa oleva tyyppi, kuin se nyt ehtii näin paljon sun kanssa päivässä viestitellä.
00:46:34 Jaana Savolainen
Niin ja eikö ne ihan niin kun tieten tahtoen teekin niin, että uhrin täytyy olla koko ajan ikään kuin viesteillä saavutettavissa ja sitten vähän syyllistetään, jos et nyt sitten vastaakaan välittömästi.
00:46:45 Helmi Korhonen
Kyllä, digitaalisesti vainotaan ja käytetään digitaalista väkivaltaa, näin virallisesti kuvatakseni. Että se on aivan niinku valvontaa, kontrollia. Sitten välillä on, niinku mä tiedän myös, että vaikka semmoinen hellä puheeksi otto ei aina auta, niin sitten saattaa ehkä joutua vähän kopistelemaan ja tuomaan ne kaksi todellisuutta. Että mä ymmärrän että sulle tarjotaan nyt nää Italian kadut ja nää kaikki ihanat unelmat, mutta me nähdään vaan tää toinen todellisuus, leikitään tota ajatusleikkiä.
00:47:17 Jaana Savolainen
Kyllä joo.
00:47:19 Helmi Korhonen
Mut mä annan vielä kolmannen takaportin, että jos tämäkään ei auta, niin silti kuitenkin läheinen voi suojata uhria. Varsinkin jos sä tiedät esimerkiksi, että missä pankissa sun läheisellä on tili, ota yhteyttä sinne pankkiin. Pankki ei saa sanoa sulle yhtään mitään ja ne ei ota kantaa ja ne ei kerro sulle yhtään mitään, mitä ne tekee. Älä järkyty, älä ole ahdistunut, vaan kerro että mä tiedän, että mun läheinen jonka nimi on tämä, niin hänellä on täällä pankkitili. Ja mä tiedän, että hän tekee omituisia tilisiirtoja ja se pankki on silleen että ahaa OK. Ja sitten sä sanot, että kiitos että mä sain kertoa tän tiedon ja mä toivon, että te voitte suojata hänen pankkitiliään. Sä et kuule sen kummallisempaa pankilta. He ei saa sanoa mitään, mut se mitä siellä tapahtuu, siellä käynnistyy se hälytysjärjestelmä. Siellä lähdetään tarkastelemaan niitä tilisiirtoja. Pankki voi pysäyttää tilisiirtoja, vetää myös jossain määrin takaisin, mutta ylipäätään he lähtee seuraamaan sitä tililiikennettä. He tekee myös rikosilmoituksen, jos he huomaa siellä epäilyttäviä toimia, ja se voi taas toimia ikään kuin herättävänä tekijänä. Sä voit tehdä myös rikosilmoituksen läheisen puolesta. Poliisi on kyllä yhteydessä. Me päästään taas siihen auktoriteettiin. Sitten kun Suomen poliisi on yhteydessä, niin me luotetaan kyllä poliisiin monesti.
00:48:56 Jaana Savolainen
Kyllä, näin on.
00:48:57 Helmi Korhonen
Ja viimeinen keino on myös, jos ei rikosilmoitus, jos ei se pankkitilin suojaaminen auta, tee huoli-ilmoitus. Tee ihan oikeasti huoli-ilmoitus. Silloin sosiaalityö ottaa koppia, ei pelkästään siitä huijaustilanteesta, vaan siitä taloudellisesta tilanteesta ja ikään kuin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Ja tietyissä tilanteissa voi olla tarpeellista – ei aina, täytyy klausuulina sanoa että ei aina, ikäihmisen kohdalla ei todellakaan aina, mutta joissain tilanteissa voi kyse olla alkavasta muistisairaudesta, jolloin on hirveän tärkeätä vaikka Muistiliiton tai muun sivuilta katsoa toimintaohjeita. Saada hänet terveystarkistukseen tsekkaamaan, että kaikki on kunnossa. Ja ehkä silleen vähän tietyllä tavalla se ikävä tilanne on myös se, että ihmisellä on itsemääräämisoikeus ja ihmisellä on oikeus tulla huijatuksi. Ja näin mä oon jollekin sanonut, että hei, mä olen näyttänyt sulle kaikki todisteet, että kyseessä on huijaus ja sulla on oikeus luovuttaa sun rahat järjestäytyneelle rikollisuudelle. Sulla on oikeus sitä kautta rahoittaa ihmiskauppaa, huumausainekauppaa, terrorismia. Me tiedetään, että menee merkittävä osa digihuijauksiin käytetyistä rahoista terrorismin tukemiseen, laittomaan aseiden kauppaan. Sulla on oikeus kunnioittaa näitä arvoja ja tukea niitä. Ja tää on semmoinen, joka sitten monella kolahtaa vielä siinä kohdin, kun tuntuu että mikään muu ei auta. Useat ihmiset voi olla sitten vaikka viikon, kahden päästä niinku silleen että hei, mä oon nyt tässä miettinyt, että mä en haluakaan kannattaa näitä asioita. Mä en halua rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Voidaanko jutella vielä kerran.
00:51:01 Jaana Savolainen
Juuri näin. Sitä ei ehkä vaan mielletä, itse kun juttelen ihmisten kanssa monta kertaa, että mistä siinä voi pahimmassa tapauksessa olla kysymys, vaan just se on tätä mitä sä luettelit.
00:51:13 Helmi Korhonen
Siis mä sanoisin, että yli 90-prosenttisesti, kun me puhutaan digihuijauksista, kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta. Globaalista järjestäytyneestä rikollisuudesta. Nää ei oo mitään niin kun Suomessa olevia auervaaroja tai suomalaisia pikkutekijöitä, vaan kyse on lähtökohtaisesti isoista koneista, isoista rattaista, jotka Europol vuosi toisensa jälkeen nimeää yhdeksi keskeisimmäksi kyberuhan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkakuvista koko EU:n alueella. Et me puhutaan et nää on niinku Suomen suurimpia kyberuhkia. Ne on järjestäytyneen rikollisuuden yks keskeisistä uhkakuvista EU-tasolla on digihuijaukset.
00:51:56 Jaana Savolainen
Joo ja siellä pyörii valtavat rahat.
00:51:59 Helmi Korhonen
Aivan valtavat. Global Anti Scam Alliance arvioi, että vuositasolla me hävitään noin 2,5 % koko maailman bruttokansantuotteesta digihuijauksiin.
00:52:11 Jaana Savolainen
Joo, siinä puhutaan valtavista miljardeista.
00:52:15 Helmi Korhonen
Ja kaikki ei edes tule ilmi.
00:52:17 Jaana Savolainen
Ei tulekaan. Se on ihan totta, että ne mitkä tulee ilmi, niin puhutaan, että se olisi se jäävuoren huippu. Näin asiantuntijat sanovat.
00:52:25 Helmi Korhonen
Kyllä.
00:52:28 Jaana Savolainen
Tässä on tullut valtavasti asiaa ja sulla on paljon nyt kokemusta Nettideittiturva-hankkeen päällikkönä, kun toimit silloin pääsuunnittelijana, muistaakseni oli sun titteli. Niin nyt vielä ihan viimeiseksi haluan kysyä, että mitä sä haluat sanoa kaikille toivonsa menettäneille ja verkossa huijatuille ihmisille?
00:52:52 Helmi Korhonen
Mä haluan sanoa, että toivoa on, aina on toivoa. Se on mun mielestä niinku tärkeintä muistaa. Tärkeintä on se, että pystyt antamaan itsellesi anteeksi. Hirvittävän herkästi ihminen, joka on itsessään rikoksen uhri, alkaa syyttämään itseään ja jotenkin kohtelemaan itseään jollain tavalla kaltoin, häpeämään tilannetta, piilottelemaan. Jotenkin rankaisemaan itseään siitä ja syyttelemään itseään. Todellisuus on se, että sua kohtaan on tehty väärin. Sua on hyväksikäytetty, suhun on kohdistunut väkivaltaa ja se ei ole pieni asia. Suhun on kohdistunut henkistä manipulaatiota henkistä väkivaltaa, josta tiedetään, että se muistuttaa lähisuhdeväkivallan kokemusta. Sulla on oikeus olla rikki ja sulla on oikeus saada apua siihen tilanteeseen. Nettideittiturvan sivulta löytyy esimerkiksi hyvää omaa tukea, jota voi käydä läpi ja siellä on myös listattu ajantasainen lista siitä, että mistä paikoista sä voit saada henkisen vakauttamisen vaiheeseen kriisitilanteessa apua, kuten kriisikeskuksista tai omasta terveyskeskuksesta, työterveydestä ihan siihen, että sä saat yösi nukuttua ja arjen kulkemaan. Sen lisäksi myös sä tarviit rikosoikeudellista apua, ja sitä sä pystyt saamaan muun muassa Rikosuhripäivystyksestä. Rikosilmoituksen teko sen prosessin tietämiseen, mistä on kyse ja myöskin poliisilta, mutta sitten myös siinä voi olla se taloudellisen toipumisen tilanne. Ja myös siihen on olemassa älyttömän paljon maksuttomia hyviä palveluita. Oikeusministeriön talous- ja velkaneuvonta, ulosottolaitoksen talousneuvolat ennakoivana tukena, näitä on, tai Takuusäätiö. Erittäin hyviä paikkoja. Näiden lisäksi kuitenkin muista antaa itsellesi anteeksi. Sä et ole tehnyt mitään väärää. Sä oot joutunut väkivallan kohteeksi ja sen käsittely ja toipuminen voi viedä aikaa ja sulla on oikeus saada siihen tukea eri tahoilta siihen toipumisen tueksi ja et todellakaan ole yksin. Toivoa on aina.
00:55:38 Jaana Savolainen
Hienoa. Hyviä, hyviä sanoja siihen, että toivoa ei ole menetetty vaan on apua on saatavilla, eli nettideittiturva.fi, sieltä löytyy näitä sun äsken mainitsemia tietoja ja yhteystietoja mistä voi hakea apua. Oikein hyvä, teillä on paljon tuotettu sitä materiaalia. Mä olen itse käynyt teidän sivuilla monta kertaa, niin siellä on tosi hyvää tietoa, että sinne kannattaa sitten mennä kurkkaamaan, jos epäilee, että jotain on käynyt tai on ihan tietoinen siitä, että olet huijauksen, romanssihuijauksen uhri nimenomaan, silloin nettidettiturva.fi-sivulla on hyvä käydä ja ihan laajemmin muista huijauksista, niin huijausinfo.fi. Sieltä löytyy myös tietoa ja sieltä löytyy teidänkin verkko-osoite. Todella valtavan tietopaketin Helmi olet tähän podcast-jaksoon antanut. Lämmin kiitos, että osallistuit tähän Huijausinfon podcast-jaksoon.
00:56:43 Helmi Korhonen
Kiitos, kun sain olla mukana. Mä ajattelen, et me ei vieläkään puhuta tarpeeksi näistä tilanteista. Jotenkin ymmärretään aina, et mistä huijauksessa on kyse. Et raha on siinä vain yksi osa sitä ilmiötä ja se tunnemaailma ja se kuvasto on niinku jotenkin uhrilla varsinkin ihan aina mukana vaikka kyseessä olisi lainausmerkeissä ”vain” sijoitushuijaus, on se mikä tahansa huijaus. Se on aina luottamuksen menetys myös osittain, ja meidän pitää jotenkin ymmärtää myös sitten sitä puolta. Ja sen takia mä tykkään Huijausinfosta niin paljon, tästä liiton tekemästä työstä, jossa on sitä ennakoivaa tietoa, opitaan tunnistamaan näitä tilanteita.
00:57:22 Jaana Savolainen
Kyllä, sitä pyritään tekemään, nimenomaan ennaltaehkäisevää työtä. Kiitos, Helmi.
00:57:27 Helmi Korhonen
Kiitos.
