Tutustu maksutta Potilas- ja asiakaslehteen! Numeron 1/2023 teemana on asiakas- ja potilasturvallisuus. Löydät lehdestä myös paljon muuta mielenkiintoista luettavaa sosiaali- ja terveysalan sekä potilasoikeuden ajankohtaisista aiheista. Tutustu esimerkiksi suosittuun palstaamme ”Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa”. Lataa PDF-tiedosto, lue näköislehteä tai katso keskeisimmät artikkelit alta!

Huom! Potilas- ja asiakaslehden numeron 1/2023 ilmestymisen jälkeen muuttunut tieto:

Sivulla 26 matkakorvauksia käsittelevässä jutussa kerrotaan, että Kelan matkakorvauksia voi saada myös koronarokotuksesta aiheutuvista matkakustannuksista. Tähän on sittemmin tullut muutos. 1.7.2023 alkaen koronarokotuksiin liittyvistä matkoista ei saa enää Kela-korvauksia.

Lataa Potilas- ja asiakaslehti 1/2023 (PDF) (Avaa tiedoston)Lataa

Lue näköislehteä.

Katso kaikki Potilas- ja asiakaslehdet täältä.

Nostoja sisällöstä

Asiakas- ja potilasturvallisuus on yhteinen asia

Teksti: Tarja Pajunen, erityisasiantuntija, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Asiakas- ja potilasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja ammattilaisten periaatteita ja toimintoja, joilla varmistetaan palvelujen ja hoidon turvallisuus sekä suojataan asiakkaita ja potilaita vahingoittumiselta. Se on oikean palvelun, hoidon ja hoivan saamista oikeaan aikaan ja oikein annettuna ja siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jokainen voi myös itse vaikuttaa ja osallistua palvelujen ja hoidon turvalliseen toteutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 sitouttaa palvelujärjestelmän ja toimijat vahvistamaan asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta. Asiakkaan, potilaan ja läheisten osallisuus ja heidän kokemuksensa hyödyntäminen kehittämisessä on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi.

Osallisuus on tekoja

Osallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuuria. Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten osallisuuden vahvistaminen on osa jokaisen ammattilaisen arkipäivää.

Asiakkaat ja potilaat ovat usein oman tilanteensa asiantuntijoita ja kumppaneita palveluissaan ja hoidossaan. Läheisten osallisuus, tieto ja tuki ovat merkityksellisiä. Tiedon, ohjauksen ja neuvonnan antaminen riittävästi, ymmärrettävästi ja suullisesti annetun tiedon lisäksi tarvittaessa kirjallisesti on edellytys sille, että palvelunsaaja läheisineen voi osallistua ja olla tasavertainen toimija. Se edellyttää ammattilaiselta kannustusta ja rohkaisua kertomaan oireista, toiveista ja huolista, mieltä askarruttavista asioista tai huomatuista epäkohdista. Luottamuksellinen ja arvostava suhde ammattilaisen kanssa edistää osallisuutta itseä koskevaan päätöksentekoon ja lisää toimintakykyä sairauden kanssa.

Hyvinvointialueita kannustetaan seuraamaan osallisuutta esimerkiksi sisällyttämällä sen toteutumisen seuranta osaksi johdon raportointia. Osallisuuden vahvistumista voidaan tukea järjestämällä ammattilaisille koulutusta esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa.

Palvelunkäyttäjällä on merkityksellinen rooli turvallisuutta varmistettaessa

Sosiaali- ja terveydenhuolto on olemassa asiakkaita ja potilaita varten. Järjestelmällä ei ole itseisarvoa. Toiminnan päämääränä on asiakkaiden ja potilaiden turvallinen ja laadukas palvelu ja hoito. Turvallisuus syntyy yhteistyössä asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kanssa.

Palvelunkäyttäjät ovat läsnä palvelunsa ja hoitopolkunsa jokaisessa vaiheessa ja siten heillä on hyvä kokonaiskäsitys siitä. Usein myös läheiset ovat mukana. Voidaan sanoa, että heillä on usein ammattilaisia kokonaisvaltaisempi kuva eri palveluyksiköiden yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisen haasteista. Kokemukset heidän turvattomuuden tunteistaan tai epätietoisuuden tilanteistaan antavat ammattilaisille arvokasta tietoa kehittämiseen.

Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet vammais-, vanhus- ja nuorisovaltuusto ovat merkittäviä vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla. Sen lisäksi aktiivinen osallistuminen asiakas- ja potilasraadeissa ja -paneeleissa on arvokasta, jotta palvelunkäyttäjien arvokas tieto ja kokemukset tulevat hyödynnetyksi kehittämisessä. Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten tekemät vaaratapahtumailmoitukset ja niissä esiin tuodut parannus- ja uudistusehdotukset ovat tärkeitä tietolähteitä ja niiden hyödyntäminen on kehittämistyössä tärkeää.

Systemaattinen, helppo ja avoin palautteen ja kehittämisehdotusten kerääminen on keino, jolla ammattilaiset voivat entistä paremmin osallistaa asiakkaat, potilaat ja läheiset laatu- ja turvallisuustyöhön.

Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten tekemät vaaratapahtumailmoitukset ovat tärkeitä tietolähteitä.

Osallisuus tunnistamiseen palveluissa

Tunnistamisella tarkoitetaan keinoja, joilla varmistetaan, että oikea henkilö saa oikean hoidon, hoivan ja palvelun. Tunnistaminen on yksilöllisen, turvallisen ja hyvän palvelun ja hoidon perusta sekä olennainen osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ammattilaisen vastuulla ja tehtävänä on tunnistaa asiakas ja potilas. Ammattilaisen vastuulla on myös osallistaa palvelun saaja tunnistamiseen.

Palvelun saajan on tärkeä aina osaltaan ja kykyjensä mukaan osallistua tunnistamiseen. Tunnistamisessa henkilötiedot varmistetaan kahdella tavalla: kertomalla aina itse oma nimi ja syntymäaika sekä näyttämällä henkilöllisyystodistus. Mikäli henkilö ei itse voi varmistaa henkilöllisyyttään, saattajana toimiva läheinen voi tehdä sen. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus julkaisee pian sivuillaan tunnistamisen tueksi muistilistan asiakkaille ja potilaille.

Turvallisuus luodaan yhdessä

Asiakas- ja potilasturvallisuustyötä tehdään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön strategian ohjaamana. Tukena on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen valmistelema ja hyvinvointialueille suunnattu toimenpideohjelma. Siinä kuvataan konkreettisesti tehtävät, joiden myötä etenemme kohti tavoitetta olla asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026.

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia sisältää neljä kärkeä:

  • kehitämme ja teemme turvallisuustyötä yhdessä asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kanssa
  • huomioimme ammattilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuusosaamisen
  • etenemme turvallisuus edellä kaikissa organisaatiossa
  • parannamme olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Tule sinäkin mukaan, sillä turvallisuus tehdään yhdessä!

Lisätietoa asiakas- ja potilasturvallisuudesta sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.

Sivun alkuun.

Palvelutarpeen arvioinnin kautta apua arkeen

Teksti: Hanna Manninen

Miten voi toimia, jos huomaa iäkkään läheisen kaipaavan apua arjessa? Entä mistä apua saa, kun sen tarve on ajankohtainen? Kenellä tahansa voi tulla vastaan tilanne, jossa tarvitaan ulkopuolista apua arkisiin toimiin. Todennäköisyys tuen tarpeelle kasvaa ikääntymisen myötä ja yhä useampi tarvitsee kodin ulkopuolista apua ja tukea arjessaan väestön ikääntyessä. Toimintakyvyn ja itsenäisen arjessa pärjäämisen turvaamiseksi olisi tärkeää päästä avun piiriin ajoissa.

Huolesta ilmoittaminen

Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Hyvinvointialueilla on yleensä Seniori-info, Ikääntyneiden palveluohjaus tai muulla tavalla nimetty neuvontaa antava yksikkö, johon jokainen voi ottaa yhteyttä ja kysyä tietoa palveluista. Pienemmillä paikkakunnilla kyseessä voi olla oman alueen sosiaaliohjaaja.
Jos huoli koskee läheistä, naapuria tai jotakin toista henkilöä, aivan ensimmäiseksi tilanteesta kannattaa keskustella henkilön itsensä kanssa. Mikäli hän on halukas hankkimaan apua, voi joko ohjata häntä ottamaan itse yhteyttä, tai ottaa hänen puolestaan tai hänen kanssaan yhteyttä omalle hyvinvointialueelle ja pyytää palvelutarpeen arviointia.

Mikäli henkilö kieltäytyy avusta, mutta on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, on mahdollista tehdä hänestä huoli-ilmoitus myös ilman hänen suostumustaan. Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen. Yksityishenkilön on mahdollista tehdä ilmoitus nimettömästi. Viranomaisia sitoo ilmoitusvelvollisuus, eli jos viranomainen saa työssään tietää avun tarpeessa olevasta henkilöstä, on hänellä velvollisuus ohjata henkilö sosiaalipalvelujen piiriin, tai tarvittaessa tehdä huoli-ilmoitus salassapitosäännösten estämättä.

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Yleensä huolesta ilmoittaminen tapahtuu käytännössä ottamalla yhteyttä hyvinvointialueelle joko puhelimitse tai kirjallisesti. Hyvinvointialueiden internetsivuilla on useimmiten sähköiset lomakkeet tarkoitusta varten. Lisäksi monilla paikkakunnilla on palvelupisteitä, joihin voi mennä paikan päälle asioimaan, mikäli puhelin- tai sähköinen asiointi on haastavaa. Virka-ajan ulkopuolella voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen.

Palvelutarpeen arviointi

Huoli-ilmoituksen jälkeen kiireellisen avun tarve arvioidaan hyvinvointialueella välittömästi. Lisäksi aloitetaan palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko asiakkaalla tuen tarvetta. Iäkkään asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö yhteistyössä asiakkaan kanssa. Usein mukaan pyydetään myös omaisia, läheisiä tai muita toimijoita. Käytännössä asia etenee siten, että hyvinvointialueen työntekijä ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja sopii tapaamisajan arvioinnin tekemistä varten. Useimmiten tapaaminen sovitaan asiakkaan kotiin.

Palvelutarpeen arviointi on maksutonta asiakkaalle.

Palvelujen tarvetta selvitettäessä iäkkään asiakkaan toimintakyky on arvioitava monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Arvioinnissa selvitetään ne arkiset toiminnot, joista asiakas suoriutuu itse sekä ne, joissa hän tarvitsee apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään asiakkaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Lisäksi on huomioitava hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. Asiakkaan läheisverkosto kartoitetaan yleensä myös. Palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaan toiveet, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon. Tapaamisessa kannattaakin tuoda esille kaikki arjen ja toimintakyvyn haasteet sekä omat toiveet tarvittaville palveluille.

Palvelutarpeen arviointia tehdessä asiakkaalle tulee kertoa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, ja asiakkaalle tulee myös kertoa erilaisista vaihtoehdoista palvelujen toteuttamisessa. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa, ja asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä tarjotuista palveluista.

Asiakassuunnitelma on tarkistettava aina, kun toimintakyvyssä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Asiakkaan tilanteesta sekä palvelujen ja tuen tarpeesta kirjataan ylös yhteenveto. Sekä työntekijän että asiakkaan näkemykset tilanteesta kirjataan erikseen, ja tehdään myös arvio omatyöntekijän tarpeesta. Asiakkuuden ajaksi sosiaalihuollon asiakkaalle nimetään omatyöntekijä, joka mm. neuvoo ja tukee tarvittavien palveluiden saantiin ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Palvelutarpeen arviointi on maksutonta asiakkaalle.

Palvelujen järjestäminen

Jos palvelutarpeen arvioinnissa tullaan siihen tulokseen, että asiakkaalle aloitetaan palveluita, on asiakkaalle laadittava lisäksi asiakassuunnitelma, johon kirjataan mm. tarvittavat palvelut, asiakkaan vahvuudet ja voimavarat, tavoitteet, sekä eri alojen yhteistyötahot, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen. Asiakassuunnitelma on tarkistettava aina, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu palvelutarpeisiin vaikuttavia olennaisia muutoksia. Asiakassuunnitelmaa ei laadita, jos se on ilmeisen tarpeetonta.

Vanhuspalvelulain mukaan palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin tulisi kiinnittää huomiota muun palvelutarpeen ennaltaehkäisemiseksi.

Esimerkkejä palveluista

Kotihoito tukee jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista suoriutumista omassa kodissa. Kotihoito voi sisältää tarpeen mukaan hoivaa ja huolenpitoa, muita palveluita tai kotisairaanhoitoa. Lisäksi kotiin voidaan järjestää erilaisia tukipalveluita, kuten ateriapalvelua, pyykkipalvelua tai siivouspalvelua. Muita palveluita, joilla arjessa pärjäämistä voidaan tukea, ovat esimerkiksi sosiaaliohjaus, turvaranneke, liikkumista tukevat palvelut, päivätoiminta, asunnon muutostyöt ja apuvälineet sekä lyhytaikaishoitojaksot. Jos omassa kodissa ei enää palvelujenkaan turvin pärjää, voidaan järjestää ympärivuorokautista palveluasumista. Useat palveluista ovat maksullisia. Mikäli asiakas haluaa hankkia palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta, voi hyvinvointialueelta tiedustella mahdollisuutta palveluseteliin. Palvelujen tarve voi usein muuttua ajan myötä. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä omatyöntekijään ja pyytää tilanteen arvioimista uudelleen.

Lähteet:
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Vanhuspalvelulaki 980/2012

Lainsäädäntöä aikuista henkilöä koskevan huoli-ilmoituksen taustalla

Sosiaalihuoltolain 35 §:ssä säädetään yhteydenotosta sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenoton ja ilmoituksen sosiaalihuollon tarpeesta voi tehdä minkä ikäisestä henkilöstä tahansa.

Vanhuspalvelulain 25 §:ssä säädetään iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisesta, mikäli iäkäs henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan.

Sivun alkuun.

Potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiesjärjestelmä uudistuu

Edellinen eduskunta hyväksyi istuntokauden viime metreillä potilasasiamiesjärjestelmän uudistamista koskevan lain. Jatkossa potilasasiamiehiä kutsutaan potilasasiavastaaviksi ja sosiaaliasiamiehiä sosiaaliasiavastaaviksi, ja toiminnan lakipohjana on laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista. Laki astuu voimaan 1.1.2024.

Mitkä ovat keskeiset lakimuutokset?

  1. Hyvinvointialueiden on järjestettävä potilasasiavastaava- ja sosiaaliasiavastaavatoiminta. Näin ollen potilasasiamiehiä ei enää työskentele jatkossa esimerkiksi yksityisen sektorin terveydenhuollon yksikössä. Hyvinvointialue voi kuitenkin hankkia asiavastaavapalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta vastuuhenkilön tehtäviä lukuun ottamatta.
  2. Potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan on toimittava tehtävässään riippumattomasti ja puolueettomasti. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta on järjestettävä erillään hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Hyvinvointialueen on nimettävä potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia riittävästi. Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta tulee järjestää siten, että heidän riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa turvataan heidän hoitaessaan tehtäviään.
  3. Asiavastaaville tulee kelpoisuusehdot. Potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan tehtävään on kelpoinen henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä tehtäväalan tuntemus. Kelpoisuusvaatimuksissa on siirtymäsäännös, joka mahdollistaa asiamiehen jatkamisen tehtävässään kelpoisuusvaatimuksista huolimatta.
  4. Asiavastaavien tehtävät säilyvät pääasiassa ennallaan. (Ks. listaus alempana.)
  5. Hyvinvointialueen on nimettävä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan vastuuhenkilö, jos potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtäviä hoitaa useampi kuin yksi henkilö. Hyvinvointialue voi myös nimetä erikseen vastuuhenkilön potilasasiavastaavien toiminnalle ja erikseen sosiaaliasiavastaavien toiminnalle, jolloin kumpikin vastuuhenkilö hoitaa tehtäväalaansa kuuluvat vastuuhenkilön tehtävät. Toiminnan vastuuhenkilön tehtävänä on ohjata ja koordinoida potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa; kehittää potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien osaamista ja toimintaa; seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota siitä yhdessä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien kanssa vuosittain selvitys aluehallitukselle; sekä tehdä yhteistyötä eri sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa asiakkaan ja potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Potilasasiavastaavan tehtävänä on:

1) neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa;
2) neuvoa ja tarvittaessa avustaa potilasta tai potilaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä muistutuksen tekemisessä;
3) neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus, potilas- tai lääkevahinkoa koskeva korvausvaatimus tai muu potilaan terveydenhuollon oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa;
4) tiedottaa potilaan oikeuksista;
5) koota tietoa potilaiden yhteydenotoista ja seurata potilaiden oikeuksien ja aseman kehitystä;
sekä
6) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä on:

1) neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain, ja varhaiskasvatuslain soveltamiseen
liittyvissä asioissa;
2) neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta tai asiakkaan laillista edustajaa, omaista tai muuta
läheistä muistutuksen tekemisessä sekä neuvoa ja tarvittaessa avustaa varhaiskasvatuslain 54 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä;
3) neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus tai muu asiakaan sosiaalihuollon tai varhaiskasvatuksen oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa;
4) tiedottaa asiakkaan oikeuksista;
5) koota tietoa asiakkaiden yhteydenotoista ja seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä; sekä
6) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Sivun alkuun.

Kantelun oikea osoite: aluehallintovirasto vai Valvira?

Mikäli sote-asiakas kokee epäkohtia kohtelussaan, hän voi tehdä kantelun. Mikä on oikea osoite kantelulle? Valvira on tiedottanut joutuneensa siirtämään noin 1 000 heille tullutta kantelua aluehallintovirastoille vuonna 2022. Tämä vie huomattavasti työaikaa, joka on poissa muusta valvontatyöstä. Onkin tärkeää tehdä kantelu oikeaan paikkaan. Lue, minkälaiset kantelut osoitetaan aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Valviraan.

Oikea osoite kantelulle

Sote-palveluissa havaitusta epäkohdasta voi tehdä kantelun. Kantelut käsitellään pääsääntöisesti aluehallintovirastoissa. Jos epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuttaan, tai jos epäilee, että perus- tai ihmisoikeuksia on loukattu, voi kantelun tehdä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Milloin kantelu osoitetaan Valviraan?

Terveydenhuollon kantelut tehdään Valviraan silloin, jos epäillään hoitovirheen aiheuttaneen potilaan menehtymisen tai vaikean pysyvän vammautumisen. Sosiaalihuollon kantelu kuuluu Valviran käsiteltäväksi silloin, jos kyseessä on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia. Lisäksi Valvirassa käsitellään esimerkiksi kanteluita, jotka liittyvät turvaamistoimenpiteitä (kuten ammattioikeuden rajoittaminen tai poistaminen tai ammattinimikkeen käytön kieltäminen) edellyttäviin sote-ammattihenkilöitä koskeviin valvonta-asioihin.

Asiaa kannattaa ensin selvittää keskustelemalla.

Ennen kantelua

Ennen kantelun tekemistä kannattaa aina pyrkiä keskustelemaan asiasta palvelusta vastuussa olevan työntekijän tai hänen esihenkilönsä kanssa. Hoitoon, palveluun tai saamaansa kohteluun tyytymätön asiakas voi tehdä myös muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle. Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus kohtuullisessa ajassa ja annettava siihen kirjallinen vastaus. Jos muistutusta ei ole tehty, voi valvontaviranomainen siirtää tehdyn kantelun takaisin asianomaiseen toimintayksikköön käsiteltäväksi muistutuksena. Esimerkiksi Valvira on siirtänyt yli 100 kantelua toimintayksiköihin muistutuksena käsiteltäväksi.

Asiaa kannattaa siis ensin selvittää mahdollisuuksien mukaan keskustelemalla. Jos keskustelu ei johda toivottuun tulokseen, voi tehdä muistutuksen, ja tarvittaessa kantelun.

Lähteet:
Valviran tilinpäätös ja toimintakertomus 2022
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
www.oikeusasiamies.fi

Sivun alkuun.

Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta

Potilas- ja asiakaslehden toimitus on koonnut mielenkiintoisia oikeudellisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä. Ratkaisut ovat julkisia.

Kivunhoito viivästyi vuosien ajan

Henkilö oli saanut vuonna 2012 yläraajan vamman, minkä jälkeen hänen kädessään oli hermovauriokipua. Vamma oli leikattu ja kipuun kokeiltu erilaisia hoitoja, joista ei kuitenkaan ollut apua. HUS:n Kipuklinikka epäsi potilaalta mahdollisuuden hermostimulaattorin asennukseen perustellen ratkaisuaan sillä, että hermostimulaattoriarviota ei tule tehdä ennen vireillä olleen vakuutusoikeudellisen prosessin päättymistä. Vakuutusoikeudellinen prosessi kuitenkin venyi. Lähete hermostimulaattoriarvioon hyväksyttiin HUS Kipuklinikalla lopulta vuonna 2019, ja henkilölle asennettiin hermostimulaattori vuonna 2021. Henkilö arvosteli HUS:n Kipuklinikan menettelyä hoidossaan. Hän katsoi Kipuklinikan estäneen hoitoprosessin etenemisen usean vuoden ajan epätieteellisellä ja mielivaltaisella hoitolinjauksellaan. Henkilö kanteli asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että hoitopäätösten tulisi perustua yksilölliseen harkintaan, eikä toimintayksikössä noudatettavaan kaavamaiseen käytäntöön. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että henkilön oikeus riittäviin terveyspalveluihin ja hyvään hoitoon ei toteutunut. Viranomaisen menettely ei täyttänyt henkilölle perusoikeutena turvattuja vaatimuksia. Tästä syystä kantelija joutui kokemaan vuosien ajan epätietoisuutta hoitonsa suhteen sekä todennäköisesti myös kärsimään ylimääräistä kipua. Hänen tapauksessaan loukkausta ei voitu enää oikaista tai korjata. Apulaisoikeusasiamies esitti, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijan oikeuksien loukkauksen.

EOAK 19.12.2022, Dnro 3257/2021

Rajoitustoimenpiteet vanhustenhuollossa

Omainen kanteli vanhustenhuollon asumispalveluyksikössä asuvaan vanhukseen kohdistuvista rajoitustoimenpiteistä ja esitti, että pitkäkestoisen rajoitustoimenpiteen tarpeellisuutta ei arvioitu eikä asiasta keskusteltu omaisten kanssa. Vanhus ei itse ollut kykenevä ottamaan kantaa hoitoonsa. Vanhukselle laitettiin asiakaskirjausten mukaan magneettivyö iltaisin ja otettiin pois aamulla. Selvitysten mukaan vyö saatettiin ottaa yöllä pois esimerkiksi wc:ssä käynnin ajaksi. Magneettivyötä pidettiin kerrallaan noin 12 tuntia, ja sitä käytettiin joka yö useamman kuukauden ajan.

Aluehallintovirasto antoi lääkärille huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta. Huomautus koski muun ohella rajoitustoimenpiteistä päättämistä ja niihin liittyvää potilaan ja hänen omaistensa näkemyksen huomioimista etenkin tärkeiden hoitopäätösten kohdalla, sekä potilasasiakirjamerkintöjen tekemistä. AVI katsoi, että lääkärin toiminta magneettivyön käyttöä koskevien potilasasiakirjamerkintöjen osalta oli selkeästi puutteellista. AVI totesi, että perusoikeuksia rajoittavista toimenpiteistä on tehtävä asianmukaiset kirjaukset potilasasiakirjamerkintöjä koskevien säännösten mukaisesti. Kirjaukset edistävät osaltaan perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käytön perusteellista harkintaa ja vahvistavat siten potilaan itsemääräämisoikeutta.

Myös muilta osin lääkärin toiminta oli magneettivyötä koskevissa ratkaisuissa moitittavaa. Ei esimerkiksi selvinnyt, oliko lääkäri arvioinut muut vähäisemmän puuttumisen keinot tai selvittänyt mahdollisia syitä potilaan kaatuiluun ja levottomaan käytökseen. AVI totesi magneettivyön käytössä olleen kyse huomattavasta yksilön itsemääräämisoikeuteen ja perusoikeuksiin puuttumisesta. Potilaan itsemääräämisoikeutta ja muita perusoikeuksia saa rajoittaa ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. AVI totesi, että magneettivyön käytön välttämättömyydestä ei voitu saatujen tietojen perusteella täysin varmistua. Lääkärin olisi myös tullut keskustella magneettivyön käyttämisestä omaisten kanssa ennen päätöksen tekemistä.

Lisäksi AVI antoi yksikön toiminnasta vastanneille viranhaltijoille huomautuksen yksikössä esiintyneistä puutteista, jotka koskivat rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista. Hoitohenkilökunnan kirjaukset rajoitustoimenpiteiden osalta olivat puutteellisia. Lisäksi rajoitustoimenpiteen käyttöä on arvioitava joka kerralla uudelleen, vaikka lääkärin lupa olisikin, joten myös hoitohenkilöstöllä on vastuuta rajoitustoimenpiteen asianmukaisesta toteuttamisesta. Erityisen moitittavana aluehallintovirasto piti sitä, että asiakkaalla käytettiin myös sellaisia rajoitustoimenpiteitä (sängyn laitojen nostaminen), joihin ei ollut lääkärin lupaa.  

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon tehdyn
kantelun päätöslyhennelmä. 28.12.2022.
Dnro LSSAVI/19491/2021, LSSAVI/19872/2021

Kehitysvammaisen asiakkaan turvallisuus on varmistettava asumispalvelussa

Kantelu koski tehostetun palveluasumisen yksikköä, jossa toinen asiakas oli raapinut kehitysvammaista asiakasta kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä siten, että tästä aiheutui hoitoa vaativia vammoja. Tilanteet olivat tapahtuneet palvelukodin oleskelutilassa silloin, kun asiakkaat eivät olleet henkilökunnan välittömässä valvonnassa.

Aluehallintovirasto katsoi kuntayhtymän laiminlyöneen velvollisuutensa ylläpitää ja edistää erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. AVI katsoi myös, ettei asiakas ollut saanut laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Kuntayhtymälle annettiin huomautus vastaisen toiminnan varalle. AVI toi esiin, että asiakas oli hyvin riippuvainen henkilökunnan antamasta hoidosta ja avusta, ja hänen kykynsä puolustaa oikeuksiaan oli alentunut. Aluehallintovirasto katsoi, että asiakkaiden turvallisuus ja koskemattomuus pystytään varmistamaan vain siten, että palvelukodissa on asiakkaiden erityisiin tarpeisiin sekä heidän tarvitsemaansa hoitoon nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilöstöä kaikissa työvuoroissa.

Itä-Suomen aluehallintovirastoon tehdyn kantelun päätöslyhennelmä. 29.9.2022.
Dnro ISAVI/6038/2020

Kuluttaja-asiamies edellyttää, että hinnat ilmoitetaan verkkoajanvarausprosessissa selkeästi ja oikeaan aikaan.

Yksityisten terveyspalveluyritysten tulee kertoa hinnat avoimesti

Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, mitä tietoja yksityisten terveyspalvelujen verkkoajanvarauksessa annetaan. Tietojen on havaittu olevan monin paikoin puutteellisia. Kuluttaja-asiamies on kohdistanut valvontaa Suomen Terveystalo oy:n, Pihlajalinna oyj:n ja Mehiläinen oy:n toimintaan. Näiden yritysten verkkoajanvarauksessa ei kerrottu riittävällä tavalla palvelun hintaa tai perusteita, joilla hinta määräytyy. Myöskään sitä ei kerrottu riittävän selkeästi, että esimerkiksi lääkärinlausunnosta tai tutkimuksista veloitetaan erillinen maksu silloin, kun asiakas voisi kuvitella sen sisältyvän käyntimaksuun. Hintoihin ei lisäksi ollut sisällytetty palvelumaksua.

Kuluttaja-asiamies edellyttää, että hinnat ilmoitetaan verkkoajanvarausprosessissa selkeästi ja oikeaan aikaan. Palvelun hinta on yksi tärkeimmistä tiedoista, joiden perusteella asiakas tekee päätöksen palvelun hankkimisesta. Asiakkaan tulee myös voida vertailla eri palveluita keskenään, ja tämä edellyttää keskeisten tietojen saamista vertailun tekemiseksi. Nämä tiedot eivät saa olla esimerkiksi sähköisen tunnistautumisen takana. Asiakkaan ei tulisi myöskään joutua etsimään tietoa erikseen varausprosessissa. Ei siis riitä, että varausta tehdessä näkyviin avautuu listaus kyseisen asiantuntijan kaikista palveluista hintoineen, vaan juuri varattavaa palvelua koskeva hinta tulee antaa nimenomaisesti, selkeästi ja helposti erottuvasti. Tieto ei saa olla myöskään erillisen linkin takana, vaan sen tulee olla esillä varausnäkymässä.

Moniin palveluihin voi liittyä myös muita kulueriä, kuten erikseen laskutettavia laboratoriotutkimuksia tai lausuntopalkkioita, jotka voivat lisätä olennaisesti kokonaiskustannuksia. Yrityksen tulisi ilmoittaa mitkä palvelut eivät sisälly hintaan jo varausnäkymässä ennen sähköistä tunnistautumista (esim. ”huomaathan, että palvelun hintaan eivät sisälly vastaanotolla mahdollisesti tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet”). Samoin hinnan pilkkominen, eli palvelu- tai Kanta-maksujen ilmoittaminen erikseen, voi antaa harhaanjohtavan käsityksen todellisesta loppusummasta.

Samoja tiedonannon haasteita on havaittu laajemminkin yksityisellä terveyspalvelualalla. Valvontatoimien kohteena olleet kolme yritystä ovat kaikki luvanneet toteuttaa verkkosivuillaan kuluttaja-asiamiehen vaatimat muutokset.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ratkaisut:
Suomen Terveystalo Oy: pvm 15.3.2022 Dnro KKV/1097/14.08.01.05/2020
Pihlajalinna Oyj: pvm: 10.11.2022 Dnro KKV/117/14.08.01.05/2022
Mehiläinen Oy: pvm 27.3.2023 Dnro KKV/116/14.08.01.05/2022

Sivun alkuun.