Viivästyskorko on korkoa, joka pitää maksaa, kun maksu on myöhässä. Viivästyskorko perustuu korkolakiin. Viivästyskorkoa joutuu maksamaan esimerkiksi silloin, jos lasku tai vuokra maksetaan myöhässä. Kuluttajallakin voi olla oikeus saada viivästyskorkoa esimerkiksi siinä tapauksessa, jos etämyynnissä rahat palautetaan liian myöhään, kun kauppa puretaan tai jos vuokranantaja ei palauta vuokravakuutta ajoissa. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä sopimuksissa ei voida sopia lainmukaista korkeammasta viivästyskorosta. Sama on tilanne asunnon vuokrasopimuksissa vuokralaisena olevan yksityishenkilön osalta.
Koron maksuvelvollisuuden alkaminen
Jos on kyse maksusta, jonka eräpäivä on ennalta määrätty, viivästyskorkoa pitää maksaa seuraavasta päivästä alkaen. Ennalta määrätty eräpäivä tarkoittaa sitä, että palvelusta tai kaupasta tehdyssä sopimuksessa on erikseen sovittu maksun eräpäivästä tai asiasta on säädetty laissa. Laskun lähettäjän laskuun merkitsemä eräpäivä ei synnytä viivästyskoron maksuvelvollisuutta, jos eräpäivä ei perustu lakiin tai sopimukseen.
Jos eräpäivästä ei ole sovittu tai se ei perustu lakiin, viivästyskorko alkaa juosta 30 päivän kuluessa laskun lähettämisestä tai muusta maksun vaatimisesta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa palvelua tai kauppaa koskevassa sopimuksessa ei ole sovittu eräpäivästä. Samoin vahingonkorvausvaatimuksiin ja perusteettoman edun palauttamiseen sovelletaan 30 päivän määräaikaa. Edellytyksenä viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamiselle on se, että maksuvaatimuksessa on kerrottu vaadittava rahamäärä tai se pystytään laskemaan yksiselitteisesti (esimerkiksi vaaditaan 20 %:n hinnanalennusta). Lisäksi pitää esittää riittävät perusteet maksuvelvollisuudelle. Poikkeuksena on tahalliseen rikokseen perustuva vahinko, jossa viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa välittömästi vahingon tapahtumisesta. Elinkeinonharjoittajan on mainittava laskussa tai muussa maksuvaatimuksessa koron maksuvelvollisuus ja määrä vaatimushetkellä. Jos kuluttaja lähettää elinkeinonharjoittajalle tai vuokralainen vuokranantajalle maksuvaatimuksen, viivästyskorosta ei ole pakko mainita.
Viivästyskorkoa ei huomioida viran puolesta tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa eikä muussa vastaavassa elimessä, joten sitä kannattaa muistaa vaatia erikseen. Maallikon ei ole välttämätöntä mainita koron maksuvelvollisuuden alkamisajankohtaa eikä määrää, pelkkä maininta viivästyskoron vaatimisesta riittää.
Viivästyskoron määrä
Lain mukaan kuluttajan, vuokralaisen, asunto-osakkaan jne. viivästyskorko on 7 prosenttiyksikköä Suomen pankin vahvistamaa viitekorkoa suurempi. Kaupallisissa sopimuksissa korko on suurempi. Suomen pankki tarkistaa viitekoron kaksi kertaa vuodessa, vuodenvaihteessa sekä kesä–heinäkuun vaihteessa. Viitekoron sekä viivästyskoron määrän voi tarkistaa Suomen pankin verkkosivuilta.
Jos lain mukainen viivästyskorko on pienempi kuin sopimuksen mukainen normaali korko (esimerkiksi luottokorttivelka), maksetaan sopimuksen mukaista korkoa. Kuluttajaluotossa tätä korkeampaa korkoa pitää maksaa enintään 180 päivän ajalta koko velan erääntymisen jälkeen.
Korko lasketaan päivän tarkkuudella. Viivästyskoron laskemisessa voidaan käyttää seuraavaa kaavaa: (korkoprosentti × rahasumma × päivien lukumäärä) / (100 × 365). Jos viivästyskoron suuruus on vaihdellut välillä, korko lasketaan jokaisen jakson osalta erikseen ja jaksojen määrät lasketaan yhteen.
Julkaistu 4.12.2025
