Toisinaan tavallisesta kansalaisesta saattaa tuntua, että omat vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnalliseen sääntelyyn ovat varsin rajalliset. Vaikka voimmekin vaikuttaa poliittisesti esimerkiksi äänestämällä eduskuntavaaleissa ja allekirjoittamalla kansalaisaloitteita, voi itse lainsäädäntömenettely tuntua kaukaiselta ja ulottumattomissa olevalta prosessilta. Tässä artikkelissa avaamme hiukan sitä, miten lakeja Suomessa säädetään ja miten yksittäiset kansalaiset ja järjestöt voivat prosessiin vaikuttaa.
Lakiehdotuksen valmistelu
Lainsäädäntöprosessi alkaa lakiesityksen valmistelulla, joka tapahtuu ministeriöissä. Valmistelun tavoitteena on tuottaa hallituksen esitys, josta käytetään lyhennettä HE. Hallituksen esityksellä tarkoitetaan asiakirjaa, jossa esitellään ehdotus uudeksi lainsäädännöksi, asian taustoja sekä asian valmistelussa ilmi tulleita seikkoja.
Lakien valmistelu ja suunnittelu on lainsäädännön kehittämisen kenties tärkein vaihe, sillä se sisältää tutkimustyötä, ongelmien monipuolista tarkastelua, sidosryhmien mielipiteiden kartoittamista ja selvitystä yhteiskunnan tilasta.
Valmistelutyö alkaa ongelman tai tavoitteen mahdollisimman tarkalla määrittelyllä, minkä jälkeen aletaan keräämään aiheeseen liittyvää tietopohjaa. Tietopohjan kerääminen tarkoittaa yhteistyötä esimerkiksi muiden ministeriöiden, eduskunnan tietopalvelun sekä tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi tietopohjan kartuttamiseksi pyydetään näkemyksiä sidosryhmiltä. Tällöin myös järjestöjen ja yksilöiden vaikutusmahdollisuudet korostuvat.
Sidosryhmällä voidaan tarkoittaa ministeriön ulkopuolisia järjestöjä, yrityksiä ja jopa kansalaisia, joihin valmisteltava laki vaikuttaa tai joilla on tietoa lain vaikutuksista yhteiskunnassa. Esimerkiksi kuluttajien, potilaiden ja sote-asiakkaiden oikeuksiin vaikuttavien lakien osalta Kuluttajaliitto voi lukeutua sidosryhmiin.
Suurin merkitys sidosryhmillä on valmisteluun kuuluvassa lausuntomenettelyssä, jolloin niiltä pyydetään kirjallisia lausuntoja sen hetkiseen hallituksen esityksen luonnokseen. Tällöin esimerkiksi Kuluttajaliitolla on mahdollisuus lausua mielipiteensä lainsäädäntöön esitetyistä muutoksista. Kuluttajaliitto tekeekin vuosittain kymmeniä lausuntoja kuluttajia, potilaita ja sote-asiakkaita koskeviin luonnoksiin. Lausunnoissa voidaan vastustaa tai kannattaa ehdotuksia tai esittää vielä uusia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi tai tavoitteeseen pääsemiseksi.
Sidosryhmien antama lausuntopalaute on julkinen, eli lainsäädäntöön esitettyjä kannanottoja voi lukea halutessaan kuka tahansa. Myös sidosryhmien kommentoitavana oleva luonnos hallituksen esityksestä on julkinen, ja muutkin kuin sidosryhmät voivat halutessaan esittää lausuntoja siitä. Lausuntopalaute on valmistelevalle ministeriölle merkityksellinen, ja lausuntomenettelyn jälkeen luonnosta hallituksen esitykseksi useimmiten vielä muokataan lausuntopalautteen osoittamaan suuntaan.
Viimeisenä vaiheena valmistelussa hallituksen esitys hyväksytään valtioneuvoston täysistunnossa. Tämän jälkeen esitys siirtyy eduskunnassa tapahtuvaan lainsäätämisprosessiin.
Lainsäädäntöprosessin kulku
Lakien säätäminen ja muuttaminen kuuluu eduskunnalle ja tapahtuu täysistunnossa. Lainsäätämisprosessi käynnistyy useimmiten ministeriön valmisteleman hallituksen esityksen perusteella. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen, ja lisäksi vähintään 50 000 allekirjoitusta 6 kuukauden aikana keränneet kansalaisaloitteet pitää myös käsitellä eduskunnassa.
Eduskunnassa tapahtuvan lainsäädäntöprosessin ensimmäinen vaihe on lähetekeskustelu, jossa puhemies esittelee eduskunnan käsiteltäväksi tulleen asian. Lähetekeskustelun tarkoituksena on toimia ”lähetteenä” tulevalle eduskuntakäsittelylle, joka jatkuu lähetekeskustelun jälkeen valiokunnissa. Eduskuntaryhmät saavat kuitenkin tiedon lakiehdotuksesta jo ennen lähetekeskustelua, ja voivatkin pyrkiä muodostamaan esitykseen liittyvää taustamateriaalia, vaihtoehtoisesityksiä tai muita kannanottoja jo ennen lähetekeskustelua. Tässä yhteydessä eduskuntaryhmien kansanedustajat saattavat kuulla suoraan myös äänestäjiä, joiden mielipiteet saattavat tällä tavoin päästä osaksi eduskunnan lainsäädäntöprosessia.
Lähetekeskustelun jälkeen käsiteltävä lakimuutos siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Valiokunnan käsittelyyn sisältyy asiantuntijoiden kuulemista, keskustelua valiokunnan jäsenten kesken sekä kannanmuodostus ehdotuksesta. Lopputuloksena syntyy valiokunnan mietintö. Valiokuntakäsittelyyn liittyy sellainen erityispiirre, että se tapahtuu pääosin suljetuin ovin. Erilaiset asiantuntijalausunnot ovat julkisia, mutta valiokunnissa käyty keskustelu sekä poliittinen toiminta eivät ole julkisia.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen lainsäädäntöesitys palaa eduskunnan käsittelyyn ensimmäisessä täysistunnossa. Ensimmäisen täysistunnon aikana ehdotus käydään läpi ja siihen voidaan vaikuttaa sisällöllisesti. Täysistunnossa lainsäädäntöehdotus voidaan joko hyväksyä sisällöllisesti, tai se lähetetään muokattavaksi suureen valiokuntaan. Mikäli lakiehdotus lähetetään suureen valiokuntaan, tulee se vielä uudestaan käsittelyyn jatketussa ensimmäisessä täysistunnossa. Ensimmäisessä täysistunnossa ei voi tehdä esitystä lakiehdotuksen hylkäämisestä.
Ensimmäistä täysistuntoa seuraa vielä toinen täysistunto, jossa uusi lainsäädäntö hyväksytään. Toisessa täysistunnossa äänestetään kuitenkin ainoastaan lain hyväksymisestä, eikä siinä voida siis enää vaikuttaa ehdotuksen sisältöön, joka on määritelty ensimmäisessä täysistunnossa.
Viimeisenä osana lainsäädäntöprosessia eduskunta antaa valtioneuvostolle eduskunnan vastauksen, jossa ilmoitetaan eduskunnan kanta. Mikäli eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen, on presidentin vielä vahvistettava laki allekirjoituksellaan. Viimeisenä lainsäädäntöprosessin vaiheena on uuden lainsäädännön julkaiseminen.
Vaikuttamismahdollisuudet
Edellä on kuvattu muun muassa sitä, miten lausuntopalautteen avulla erilaiset sidosryhmät, kuten Kuluttajaliitto, voivat vaikuttaa hallituksen esityksen sisältöön. Erityisesti yksittäisen kansalaisen kannalta on kuitenkin olemassa myös muita yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja.
Kenties keskeisin kansalaiselle kuuluva poliittinen vaikuttamismahdollisuus on äänioikeuden käyttäminen. Äänestämisen lisäksi kuitenkin myös julkiseen keskusteluun osallistuminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on yhä enenevissä määrin merkittävä poliittinen vaikuttamiskeino. Esimerkiksi yksittäisiin kansanedustajiin saattaa myös saada helpommin yhteyden itseään huolestuttavissa yhteiskunnallisissa asioissa, ja yhteiskunnallinen politiikka on siten yhä lähempänä kansalaista ja yhä helpommin saavutettavissa.
Kansanedustajien kaukaisuutta vähentää myös Ylen tarjoama Seuraa kansanedustajaasi -palvelu, jossa voi hakea kansanedustajia nimen perusteella. Palvelussa voi esimerkiksi tarkastella yksittäisen kansanedustajan äänestämiskäyttäytymistä sekä vastauksia kansanedustajakyselyihin.
Mainitsematta on vielä lainsäädäntöprosessin kannalta yksi merkittävimmistä vaikuttamiskeinoista, nimittäin kansalaisaloite. Kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen Kansalaisaloite.fi-sivustolla. Samaisella sivustolla äänioikeutetut kansalaiset voivat myös kannattaa muiden tekemiä kansalaisaloitteita. Kun aloite on saanut yli 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden aikana, se on käsiteltävä eduskunnassa. Tällä tavoin syntyi esimerkiksi vuonna 2017 voimaan tullut tasa-arvoinen avioliittolaki. Kansalaisaloitteen tekeminen ja tarvittavien kannatusilmoitusten kerääminen ei kuitenkaan yksin riitä lain voimaan tuloon saakka, vaan allekirjoitusten täytyttyä kansanedustajien pitää vielä vakuuttua lain tarpeellisuudesta.
Viimeisenä voidaan vaikuttamiskeinojen osalta mainita vielä erilaisten yhteiskunnallisten järjestöjen, liittojen ja tutkimuslaitosten toimintaan osallistuminen. Esimerkiksi Kuluttajaliitto hyödyntää vaikuttamistyössään kansalaiskyselyitä, joiden tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä, mitä haasteita tai ongelmia kansalaiset kokevat arjessaan, ja millaisia mahdollisia lainsäädäntömuutoksia tällaiset haasteet saattaisivat edellyttää.
Osallistuminen järjestöjen toimintaan sekä kansalaiskyselyihin vastaaminen laajentavat merkittävästi kansalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan, sillä monet järjestöt ja liitot osallistuvat asiantuntemuksellaan lakien valmisteluun niin lausuntoja antamalla kuin työryhmätyöskentelylläkin. Järjestöille annetut kommentit ja tiedot ohjaavat siis parhaassa tapauksessa myös lakien valmistelutoimintaa ja auttavat osaltaan vaikuttavan ja tarkoituksenmukaisen lainsäädännön luomisessa.
Julkaistu 3.7.2024
