Elintarvikelainsäädännön mukaan kauramaitoa ei saa kutsua maidoksi tuotteen mainonnassa, pakkausmerkinnöissä tai muussa kaupallisessa viestinnässä. Oikeudellisessa tulkinnassa maitotermejä pidetään suojattuina nimityksinä, joita ei saa käyttää kasvipohjaisista tuotteista, edes silloin kun termi esiintyy iskulauseissa tai muussa brändiviestinnässä. Maitotuotteilla tarkoitetaan yksinomaan maidosta valmistettuja tuotteita, kuten kermaa, juustoa ja jogurttia, jossa mitään maidon ainesosaa ei ole korvattu esimerkiksi kasvirasvalla. Tuotteen menekkiä edistäessä tulisi siis puhua esimerkiksi kaurajuomasta, ei kauramaidosta. Puhekielessä ilmauksen käyttö on kuitenkin yleistä ja sallittua.
Kaurajuomasta ei myöskään saa menekin edistämiseksi käyttää ilmaisua ”maidonkaltainen”, sillä muiden kuin maitotuotteiden mainonnassa, pakkauksissa tai esillepanossa ei saa käyttää ilmaisuja, väitteitä tai vihjeitä, jotka antaisivat ymmärtää, että kysymyksessä olisi maitotuote. Sen sijaan ilmaisuja, kuten ”maidon tapaan käytettävä kaurajuoma” saa käyttää.
Entä sitten kookosmaito tai maapähkinävoi? Nekään eivät ole maitotuotteita, mutta Euroopan komission päätöksellä maapähkinävoita sekä mantelivoita saa kutsua voiksi, koska termit ovat vakiintuneet suomen kieleen niiden perinteisen käytön takia. Euroopan komissio sallii samasta syystä poikkeuksena myös ruotsinkielisen termin ”kokosmjölk”, joka suomeksi kääntyy ”kookosmaito”. Tämän takia myös suomen kielisessä mainonnassa ja pakkausmerkinnöissä voidaan käyttää ilmaisua ”kookosmaito”, vaikka kookosmaito ei maitoa sisälläkään.
Lähde:
