Tekoälyhuijaukset

Digihuijaukset lisääntyvät ja monimutkaistuvat teknologian kehittyessä, ja erityisesti tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia huijareille. Tekoälyä voidaan käyttää mm. luomaan ääntä huijauspuheluihin, väärentämään videoita ja kuvia sekä tuottamaan tekstiä huijausviesteihin. Tekoälyn yleistyminen vaatii kuluttajilta entistä parempaa kriittistä medialukutaitoa.

Lue alta esimerkkejä erilaisista tekoälyhuijauksista!

Tässä artikkelissa:

Muistutuksena: Vaikka tekoälyä voidaan käyttää rikolliseen toimintaan, on kuitenkin hyvä muistaa, että se ei itsessään ole uhka. Tekoäly on työkalu, jota sovelletaan jo monilla arjen osa-alueilla: sen erilaiset muodot ovat yleistyneet niin paljon, että emme aina edes tiedosta hyödyntävämme tekoälyä. Esimerkiksi monet hakukoneet oppivat tekoälyn avulla tarjoamaan juuri tietylle käyttäjälle oleellisia hakutuloksia, ja konekäännökset hyödyntävät tekoälyä kääntäessään tekstiä tai puhetta. Tekoälyä voidaan hyödyntää myös lääketieteessä sekä valeuutisten tunnistamisen apuna.

Esimerkkejä tekoälyhuijauksista

Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilö- ja pankkitietojen kalasteluun erityyppisissä huijauksissa. Sen avulla voidaan luoda myös esimerkiksi valheellista uutissisältöä, kuten uutiskuvia ja -videoita. Tekoälyn kehityksen myötä huijareiden on myös entistä helpompaa tehdä huijauksissa käytetyt tekstit selkeämmällä suomen kielellä kuin aiemmin, eikä huijauksia voi enää yhtä helposti tunnistaa esimerkiksi kielioppivirheistä.

Verkkorikolliset hyödyntävät tekoälymalleja, jotka on suunniteltu tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, videoita tai ääntä. Tämänkaltainen tekoäly voi oppia uusia asioita sille syötetystä tiedosta ja luoda sen pohjalta uutta tietoa. Tekoälyn yleistyminen vaatii kaikilta meiltä ajantasaista ja kriittistä medialukutaitoa.

Puhelut

Tekoälyn avulla voidaan luoda huijaussoittoja, joihin väärennetään esimerkiksi perheenjäsenen ääni. Puhelussa ”läheinen” voi pyytää esimerkiksi rahaa ”hätätilanteesta” selvitäkseen.
Organisaation työntekijöihin voidaan kohdistaa huijaussoittoja, joissa toimitusjohtaja pyytää kiireellisesti siirtämään rahaa organisaation tililtä.
Ääntä voidaan väärentää esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ladatuista videoista mm. puheentunnistusta ja äänitietokantoja hyödyntäen.

Syväväärennökset (deepfake)

Tekoälyn avulla voidaan kuvaa ja ääntä yhdistelemällä tehdä ”syväväärennöksiä” eli erittäin aidon ja realistisen näköisiä videoita, joilla näyttää esiintyvän tuttu henkilö. Tämä on kuitenkin huijausta. Ääntä ja kuvaa voidaan poimia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistuista videoista.
Esimerkiksi Yhdysvaltain entisistä presidenteistä Barack Obamasta ja Donald Trumpista on tehty deepfake-videot.
Muun muassa Petteri Orpon esiintymisistä on tehty syväväärennösvideoita, joita on käytetty sijoitushuijauksissa.
Entisestä pääministeristä Sanna Marinista on levitetty sosiaalisessa mediassa useita syväväärennöksiä.
Syväväärennöksen avulla esimerkiksi Intiassa on tehty WhatsApp-videopuheluhuijauksia, joissa huijari on soittanut tutuksi henkilöksi naamioituneena ja pyytänyt rahaa.
Lähes kuka tahansa voi nauhoittaa itsestään videon ja editoida omien kasvojensa tilalle toisen henkilön kasvot ilmaisia tekoälysovelluksia käyttäen.

Petteri Orpon esiintymisistä on koottu syväväärennösvideo, jota on käytetty hyväksi sijoitushuijauksissa. Kuvakaappaus Ilta-Sanomien artikkelista.

Kuvakaappaus BBC:n julkaisemasta, tekoälyn avulla tehdystä syväväärennösvideosta, jolla näyttää esiintyvän Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama.

Viestit

Tekoälyn avulla huijarit pystyvät muotoilemaan viestejä aiempaa tehokkaammin (sähköposti, teksti-, WhatsApp- tai chat-viestit).
Vastaukset tekoälyltä voivat tulla nopeasti, jopa sekunnissa.
Tekoäly osaa tuottaa virheettömämpää ja sujuvampaa tekstiä kuin aiemmin. Tekoälykään ei toistaiseksi osaa aina tuottaa täysin virheetöntä suomea, mutta se oppii nopeasti.
Tekoäly voi käydä aidolta vaikuttavia keskusteluita esimerkiksi treffisovelluksissa, sosiaalisessa mediassa tai valeverkkosivujen ”asiakaspalveluchateissa”.

Kuvat

Tekoälyn avulla voidaan luoda myös realistisia valokuvia. Alla kaksi esimerkkiä tekoälyllä luoduista profiilikuvista. Huomaatko niissä mitään erikoista?
Tekoälyllä luotuja kuvia voidaan käyttää esimerkiksi romanssihuijauksissa luomaan uskottavuutta huijarin luoman valheellisen henkilöllisyyden tueksi tai valeverkkokaupoissa esittämään mm. verkkokaupan omistajaa tai kaupassa olevia tuotteita.
Tekoälyn luomat kuvat eivät aina löydy käänteisellä kuvahaulla.

ChatGPT-palvelun avulla luotu kuva pohjoismaalaisen näköisestä naisesta, jolla on sylissään kissa.

ChatGPT-palvelun avulla luotu kuva pohjoismaalaisen näköisestä miehestä, joka pitelee kädessään itse kirjoittamaansa lappua.

Miten varautua tekoälyhuijauksiin?

Sovi läheistesi kanssa etukäteen kasvokkain tunnussanasta tai kysymyksestä, johon vain te tiedätte vastauksen. Tiedustele tunnussanaa tai kysymystä, jos saat läheisen nimissä viestejä tai puheluita, joissa sinulta esimerkiksi pyydetään rahaa. Pyri aina varmistamaan soittajan tai viestin todenperäisyys. Jos et ole sopinut tunnussanaa tai kysymystä, voit kysellä sellaisia asioita, joita tekoälyn tai huijarin on vaikea tietää.
Mieti, kenen kanssa chattaat: Käytä chat-toimintoa tai chat-asiakaspalvelua vain verkkosivuilla, joille olet itse hakeutunut. Älä kerro tekoälylle henkilökohtaista tai arkaluontoista tietoa edes tarkoituksella.
Jos viestittelet sosiaalisessa mediassa, kiinnitä huomiota seuraavaan: Vaikuttavatko viestit liian hyviltä ollakseen totta? Tulevatko vastaukset liian nopeasti? Vedotaanko niissä kiireeseen?
Sama perussääntö pätee tekoälyhuijauksissa kuin muissakin huijauksissa: älä koskaan luovuta yhteydenottajalle henkilökohtaisia tietojasi, kuten pankkitietoja. Älä myöskään lähetä rahaa.
Huijari pyrkii usein vetoamaan kiireeseen ja saamaan huijauksen kohteena olevan henkilön toimimaan ajattelematta. Maltti on valttia! Suhtaudu aina varauksella yllättäviin pyyntöihin ja poikkeuksiin.
Muista, että mikään viranomainen, poliisi, pankki tai Posti ei pyydä henkilötietojasi, pankkitietojasi tai luottokortin numeroita puhelimitse tai viestillä.
Ole kriittinen ja tietoinen. Perehdy esimerkiksi valeuutisten tunnusmerkkeihin ja tekoälyllä luodun sisällön tunnistamiseen. (Ks. tekoälyn piirteiden listaus alla ja Ylen tekoälytestit)

Opi tunnistamaan tekoälyn piirteitä

Kiinnitä huomiota kuvan yksityiskohtiin:

Ovatko kädet, sormet tai nivelet erikoisen näköiset?
Ovatko tekstit (esim. kyltit, vaatteiden printit) väärin kirjoitettuja ja epäselviä?
Näyttääkö iho epäluonnollisen sileältä tai vahamaiselta?
Onko tausta oikean näköinen?
Näyttävätkö yksityiskohdat, kuten poskiparta tai ripsien määrä, oudon ”täydellisiltä”?
Ovatko kasvot tai esineet liian symmetrisiä?
Onko valaistus kuin mainoksessa tai kohde ”täydellisesti” sommiteltu?

On hyvä muistaa, että tekoäly kehittyy nopeasti. Tulevaisuudessa tekoäly saattaa osata luoda entistä aidompia kuvia ja videoita.

Lue lisää

Testaa, tunnistatko tekoälyn tuotokset aidoista – Ylen tekoälytesti

Testaa Ylen sivuilla, tunnistatko tekoälyn avulla tehdyt videot aidoista

Epäiletkö tulleesi huijatuksi?

Jos olet menettänyt rahaa, pankkitunnukset tai luottokortin tiedot, ole välittömästi yhteydessä pankkiisi ja kerro huijauksesta. Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille.

Jos kaipaat tukea huijauksen käsittelyyn tai käytännön neuvoja itsellesi tai läheisellesi, voit ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystykseen.

Jos olet joutunut romanssihuijauksen uhriksi tai olet romanssihuijauksen kokeneen läheinen, voit saada tukea Sosped-säätiön ja Maria Akatemian Nettideittiturvasta.

Siirry poliisin sivuille Siirry Rikosuhripäivystyksen sivuille Siirry Nettideittiturvan sivuille