Vastuukysymykset taloyhtiön talvikunnossapidosta aiheuttavat huolta kiinteistönomistajille. Vaikka talvi tulee joka vuosi Suomessa, sään äkillinen vaihtelu lumisateista ja pakkasista taas suojakelien puolelle on aiheuttanut haasteita kiinteistöjen pitämisessä turvallisena niiden alueella kulkeville. Järjestimme aiheesta webinaarin, jossa osallistujilla oli mahdollisuus esittää aiheesta kysymyksiä. Tilaisuuden asiantuntijana toimi Kuluttajaliiton asumisasioista vastaava juristi Kristel Pynnönen Andersson. Mitkä kolme teemaa nousivat kysymyksissä ylitse muiden? Kristel listasi alle eniten päänvaivaa aiheuttaneet asiat. 

1. Taloyhtiön hallitusten jäsenien vastuu talvikunnossapidosta 

Kun kiinteistönhaltija on taloyhtiö, on taloyhtiön johto vastuussa kiinteistön alueen turvallisuudesta huolehtimisessa. Johto tarkoittaa tässä tapauksessa isännöitsijää ja hallituksen jäseniä. Huolehtimisen lisäksi hallituksen jäsenet esittivät kysymyksiä siitä, mitä tarkoittaa kiinteistönomistajan korostunut huolellisuusvelvoite. Korostunut huolellisuusvelvoite tarkoittaa sitä, että kiinteistönomistajan on vahingon sattuessa pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti. 

Hallituksen jäsenten on hyvä muistaa, että huolehtiminen ei tarkoita sitä, että talvikunnossapito, kuten liukkauden ehkäiseminen, tarvitsee hoitaa itse, muistuttaa Pynnönen Andersson. Kun taloyhtiö tilaa talvikunnossapitoon liittyvät työt huoltoyhtiöltä ja sopii siitä, että palveluntarjoaja vastaa myös lumi- ja jäätilanteen tarkkailusta tarvittavista varotoimenpiteistä, on hallitus lähtökohtaisesti täyttänyt velvollisuutensa turvallisuudesta huolehtimisessa. Tämän jälkeen riittää seuranta ja valvota, että huoltoyhtiö noudattaa sopimusta ja toimii sen mukaisesti. 

2. Talvikunnossapito talkoovoimin 

Usein kysytään, saako talvikunnossapidon hoitaa talkoovoimin. Kyllä saa, vastaa Pynnönen Andersson. Talkoovoimin järjestettävässä talvikunnossapidosta on kuitenkin muistettava kiinteistönomistajan vastuu, eli pitää varmistaa, löytyykö hommiin riittävä määrä vapaaehtoisia. Lisäksi on muistettava, että talkootyö on nimensä mukaista eli vapaaehtoista. Jos osakas kieltäytyy tekemästä talvikunnossapitotöitä, häneltä ei voida periä muita korkeampaa vastiketta, eikä hänen kustannuksellaan voida teettää hänen osuuttaan esimerkiksi ulkopuolisella urakoitsijalla. 

Pynnönen Andersson ei kuitenkaan suosittele, että pihan lumityöt ja hiekoitus jätettäisiin kaikissa taloyhtiöissä osakkaiden oman aktiivisuuden varaan. Vastuukysymysten vuoksi talvikunnossapito talkootyönä tulee kyseeseen lähinnä pienissä rivitalo- ja paritaloyhtiöissä. Pynnönen Andersson muistuttaa lisäksi, että yhtiöissä, joissa talvikunnossapito hoidetaan talkootyönä, on periaatteet ja vastuukysymykset hyvä kerrata vuosittain. 

3. Millainen on jalankulkijan oma vastuu? 

Vastuukysymykset huolestuttavat kiinteistönomistajia. Mitä voidaan sanoa jalankulkijan omasta vastuusta vahingon sattuessa? Tuomioistuin on kiinnittänyt huomiota myös jalankulkijan omalle huolellisuudelle. Eräässä tapauksessa tuomioistuin oli sitä mieltä, ettei rappukäytävässä liukastuneella ollut oikeutta vahingonkorvauksiin, kun kaatuminen oli johtunut omasta huolimattomuudesta. Liukastunut oli ennen kaatumistaan juossut tai hölkännyt portaita alaspäin ja samanaikaisesti puhunut puhelimessa. Kaatuminen oli siis johtunut hänen omasta huolimattomuudestaan, eikä siitä, että kiinteistöä olisi pidetty puutteellisesti kunnossa – vaikkakin portaat olivat liukastumishetkellä kosteat siivoamisen jäljiltä. 

Kärjistetysti voi sanoa, että mikäli jalankulkija juoksee korkokengissä taloyhtiön hiekoitetulla pihalla näpytellen samalla puhelinta, ei hallituksen jäsenten tarvitse saada sydämentykytyksiä, mikäli kulkija silloin kaatuu. Taloyhtiö on tällöin huolehtinut vastuustaan ja jalankulkija taas ollut huolimaton, toteaa Pynnönen Andersson.