Mitä oikeussuojakeinoja potilaalla on?

Silloin kun potilas kokee, että hänen oikeuksiaan loukattiin terveydenhoitokäynnillä tai hoidossa tapahtui potilaan mielestä virhe, on potilaalla erilaisia oikeussuojakeinoja käytössään.

Muistutus

Jos potilas on tyytymätön saamaansa terveyden- ja sairaanhoitoon, potilas voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikköön. Muistutus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti, mutta sen voi tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Jos potilas ei itse kykene tekemään muistutusta esimerkiksi sairauden takia, voi muistutuksen tehdä myös hänen omaisensa.

Yleensä muistutuksen käsittelee terveydenhuollon toimintayksikön johtaja. Potilaalle on annettava muistutukseen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Useilla terveydenhuollon toimintayksiköillä on nettisivuillaan ohjeet siihen, miten muistutus tehdään juuri kyseiseen terveydenhuollon yksikköön. Muistutus on yleensä ensisijainen potilaan oikeussuojakeino, mutta se ei rajoita potilaan oikeutta muiden oikeussuojakeinojen käyttöön.

Kantelu

Potilas voi myös tehdä kantelun aluehallintovirastolle tai Valviraan, jotka ovat terveydenhuollon yksiköstä ulkopuolisia, valvovia viranomaisia. Kantelua käsitellessään ulkopuolinen taho arvioi jälkikäteen, että sujuiko potilaan hoito asianmukaisesti. Valvira käsittelee ne tapaukset, joissa epäillään, että hoitovirheen seurauksena potilas on vaikeasti vammautunut tai menehtynyt.

Potilas voi tehdä kantelun myös eduskunnan oikeusasiamiehelle silloin kun potilas epäilee, että viranomainen ei ole noudattanut lakia tai perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.  Eduskunnan oikeusasiamies tutkii siis kanteluita, jotka käsittelevät esimerkiksi kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä tai sairaaloita. Myös kunnan ostamat palvelut yksityiseltä sektorilta (esimerkiksi terveyskeskusten ulkoistusten tai vanhustenhoidon palvelut) kuuluvat eduskunnan oikeusasiamiehen toimialueen piiriin.

Yleensä yli kaksi vuotta vanhaa asiaa ei tutkita kanteluna. Kantelun avulla potilaalla ei ole lähtökohtaisesti mahdollisuutta saada hyvitystä hoidossa sattuneesta vahingosta eli se ei ole väylä saada taloudellisia korvauksia. Tietyissä tilanteissa eduskunnan oikeusasiamies voi kuitenkin suositella hyvityksen maksamista, esimerkiksi jos potilaan perusoikeuksia on loukattu voimakkaasti.

Potilasvahinkoilmoitus

Jos potilas epäilee potilasvahinkoa, hän voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Potilasvahinko on potilaalle annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko.

Potilasvakuutuskeskus on terveydenhuollon yksiköistä ulkopuolinen taho, joka arvioi jälkikäteen, syntyikö hoidossa potilasvahinko eli korvattava henkilövahinko. Potilasvakuutuskeskus käsittelee kaikki potilasvahinkoilmoitukset Suomessa ja jokaisella terveydenhuollon yksiköllä tulee olla potilasvakuutus. Jos Potilasvakuutuskeskus toteaa, että hoidossa tapahtui potilasvahinko, potilaalla on mahdollisuus saada taloudellista korvausta potilasvahingosta.  Potilasvakuutuksesta korvataan lähtökohtaisesti vain Suomessa annettu terveyden- ja sairaanhoito. Jos potilas matkustaa ulkomaille hoitoon, korvataan mahdolliset potilasvahingot potilasvakuutuksesta vain tietyissä poikkeustilanteissa.

Vahinkoa kärsineen henkilön on esitettävä korvausvaatimus Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahinkotapahtumasta. Korvausvaatimus on esitettävä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Erityisestä syystä korvausvaatimus voidaan käsitellä myös tämän jälkeen.

Potilasvahinkoilmoitus käsitellään yleensä kirjallisesti ja sähköisesti. Potilasvakuutuskeskus pyytää terveydenhuollon yksiköstä tarvitsemansa potilasasiakirjat, eli potilasvahinkoilmoituksen tekijän ei tarvitse niitä pyytää itse terveydenhuollon yksiköstä.

Huom! Lääkevahinkoja korvataan vapaaehtoisesta lääkevahinkovakuutuksesta. Lue lisää vakuutuksesta.

Ratkaisusuositus kuluttajariitalautakunnalta

Yksityiseltä sektorilta ostetun palvelun käyttäjää sekä palvelusetelillä hankitun palvelun käyttäjää suojataan kuluttajana kuluttajansuojalain sääntelyn avulla. Jos potilaalla on yksityiseltä sektorilta ostetun palvelun sisältöä koskeva riita, eikä asia ratkea neuvotteluissa hänen ja elinkeinonharjoittajan välillä, voi potilas vielä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Kuluttajariitalautakunta on ilmainen ja puolueeton riidanratkaisuelin, joka antaa ratkaisusuosituksia kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin riitoihin. Jos elinkeinonharjoittaja ei noudata ratkaisusuositusta, voi kuluttaja saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, mutta tuomioistuinkäsittelyssä tulee kuitenkin huomioida merkittävä kuluriski.

Ennen kuin henkilö voi viedä riidan kuluttajariitalautakuntaan, tulee hänen olla yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteydessä toimivaan kuluttajaneuvontaan.

Valitus hallinto-oikeuteen ja hallintoriita

Terveydenhuollossa tehdään harvoin sellaisia päätöksiä, joista potilaalla olisi suora muutoksenhakuoikeus hallintotuomioistuimeen.  Esimerkiksi lääkärin tekemistä hoitopäätöksistä ei ole yleensä muutoksenhakuoikeutta, mistä ovat kuitenkin poikkeuksena tietyt mielenterveyssairauksien hoitoon liittyvät ja potilaan perusoikeuksiin voimakkaasti vaikuttavat päätökset, joista potilas voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Hallintoriitamenettelyssä käsitellään sellaisia hallinto-oikeudellisia riitoja, joissa ei ole perinteisiä muutoksenhakukeinoja. Hallintoriitamenettelyssä voidaan käsitellä esimerkiksi terveyspalvelujen järjestämistä tai niiden kustannuksia. Jos riidan kohteena olevaan asiaan soveltuvat perinteiset muutoksenhakukeinot, ei hallintoriitamenettelyä voi käyttää.

Huom! Asiakasmaksua koskevassa laskussa tulee olla ohjeet siitä, miten laskuun voi hakea muutosta esimerkiksi yksilön huonon taloudellisen tilanteen takia. Jos siis sinulla ei ole varaa maksaa asiakasmaksua, katso laskun mukana tulleet muutoksenhakuohjeet ja ole yhteydessä palvelunjärjestäjään.