Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus saattavat tuntua byrokraattisilta prosesseilta, jotka eivät liity millään tavoin arkeemme. Tämä mielikuva on väärä, sillä kaavojen avulla päätetään pitkälti esimerkiksi kauppojen ja muiden palveluiden sijainneista. Kaavoitusratkaisut näkyvätkin muun muassa kaupan ja ostoskeskusten sijainteina sekä siinä, kuinka kauan ostosmatkat vievät aikaa omalla autolla, pyöräillen, kävellen tai bussilla.

Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarkoituksena on luoda viihtyisä, turvallinen ja toimiva ympäristö kuntalaisille ja kunnan alueella toimiville yrityksille. Suunnittelulla ja kaavoituksella ohjataan esimerkiksi erilaisten palvelujen, kuten koulujen, terveyskeskusten ja kauppakeskusten sijoittumista kunnan keskusta- ja asuinalueilla sekä edistetään jo olemassa olevien palvelujen toimintaedellytyksiä.

Monet eri tahot pyrkivät vaikuttamaan kuntien ja maakuntien kaavoitukseen. Kaupan edustajat tuovat esiin oman näkökulmansa, rakennusliikkeet omansa ja paikallinen elinkeinoelämä pyrkii korostamaan yritystoiminnan turvaamista ja oman alueen taloudellista hyvinvointia. Ympäristöjärjestöt painottavat puolestaan luonnon hyvinvointia ja kulttuuriarvoillekin löytyy yleensä puolustajansa. Lisäksi kaupunginosa- ja kyläyhdistykset pitävät usein oman alueensa puolta. Myös yksittäisten kuluttajien tai kuluttajaryhmien on mahdollista vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen.

Kunnissa maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta ohjaavat lautakunnat (esim. kaavoitus- ja tekninen lautakunta, yhdyskuntalautakunta tai kaupunkisuunnittelulautakunta) sekä kunnan tai kaupungin viraston alaisuudessa toimivat yksiköt (esim. kunnan tekninen toimisto tai kaupunkisuunnitteluvirasto). Näiden yksiköiden tehtävänä on vastata muun muassa yleis- ja asemakaavojen sekä muiden maankäyttösuunnitelmien laadinnasta ja suunnitelmien valvonnasta.