Huijauspuhelut

Rikolliset tehtailevat monenlaisia puhelimitse tehtäviä huijauksia, jotka on suunnattu erityisesti ikäihmisille. Huijarit esiintyvät muun muassa Microsoftin IT-tukena, poliisina, pankin tai perintätoimiston työntekijänä, vitamiinikauppiaina ja hyvinvointialueiden työntekijöinä. Joskus puhelimiin soitetaan vain parin hälytyksen ajan – tällöin tarkoituksena on yleensä saada huijauksen kohteena oleva soittamaan takaisin maksulliseen numeroon. Myös sijoitushuijauksia tehdään paljon puhelimitse.

Niin sanoituissa IT-tukihuijauksissa soittaja sanoo olevansa esimerkiksi Microsoftin IT-tuesta ja väittää, että henkilön tietokone on haavoittunut tai saastunut. Rikollisen tarkoituksena on saada huijauksen kohteena oleva henkilö lataamaan laitteelleen etähallintaohjelma, jonka avulla huijari saisi laitteen haltuunsa ja pääsisi käsiksi esimerkiksi uhrin henkilö- ja pankkitietoihin.
Pankin virkailijana esiintyvä huijari voi esimerkiksi varoittaa ”epäilyttävästä maksuliikenteestä” pankkitilillä ja kehottaa siirtämään rahat ”turvatilille”.
Lainaa tarjoavan yrityksen työntekijäksi tekeytynyt soittaja saattaa sanoa puhelun vastaanottajan nimellä tehdyn lainahakemuksia, jotka voi estää antamalla pankkitunnuksensa. Soittaja voi jopa ohjata puhelun pankin työntekijänä esiintyvälle toiselle huijarille, joka pyytää tunnukset.
Huijarit voivat esiintyä myös poliisina ja kertoa pankin havainneen outoa rahaliikennettä vastaajan tilillä. Asiaa ”tutkiva” poliisi vaatii pankkitunnuksia asian selvittämiseksi.
Sijoitushuijauksia tehtailevat rikolliset esiintyvät usein puhelimessa sijoitusasiantuntijoina tarjoten huippuhyvää sijoitusmahdollisuutta esimerkiksi kryptovaluuttoihin. Huijarit saattavat jopa esittää itse tekemiään infograafeja ”tuottojen” kehityksestä. Tarkoituksena on saada uhri sijoittamaan yhä enemmän rahaa olemattomiin kohteisiin. Lue lisää sijoitushuijauksista sivuiltamme.
Perintätoimiston työntekijänä esiintyvä soittaja saattaa kertoa mm. olemattomasta myöhästyneestä laskusta, joka täytyy maksaa.
Hyvinvointialueen työntekijänä esiintyvä soittaja voi yrittää myydä esimerkiksi ikäihmiselle vitamiinilisiä ja vaatia henkilökohtaisia tietoja.
Joskus huijarit laittavat robotit tekemään puheluita eri numeroihin tarkistaakseen, ovatko kyseiset puhelinnumerot toiminnassa.

Muista nämä vinkit:

Älä koskaan anna puhelimessa kyselijöille pankki- tai henkilötunnuksia. Niitä ei kysele pankki, poliisi tai viranomainen – vain huijarit!
Älä ikinä lataa etähallintaohjelmia tai muita sovelluksia laitteellesi yllättäen soittaneen henkilön pyynnöstä.
Jos saat oudon tuntuisen puhelun esimerkiksi pankilta, poliisilta tai muulta viranomaiselta, lopeta puhelu. Voit varmistaa puhelun aitouden esimerkiksi soittamalla suoraan kyseisen tahon asiakaspalveluun tai kirjautumalla mobiilisovellukseen. Poliisiin saat yhteyden soittamalla neuvontapalveluun, joka palvelee arkisin virka-aikana.
Estä numero oman puhelimesi asetuksista. Ulkomaisista numeroista tulevien puheluiden estosta voit kysyä omalta operaattoriltasi.
Älä soita takaisin täysin yllättäen tuntemattomista numeroista tulleisiin puheluihin.
Muista, että kuluttajille ei ole olemassa yleistä IT-tukea, joka soittaa ja varoittaa ongelmista laitteessa – kyseessä on aina huijari.
Jos esimerkiksi sijoitusvinkki kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. Oikeat sijoitusvälittäjät eivät tarjoa vinkkejä puhelimitse.

Epäiletkö tulleesi huijatuksi?

Jos olet menettänyt rahaa, pankkitunnukset tai luottokortin tiedot, ole välittömästi yhteydessä pankkiisi ja kerro huijauksesta. Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille.

Jos kaipaat tukea huijauksen käsittelyyn tai käytännön neuvoja itsellesi tai läheisellesi, voit ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystykseen.

Jos olet joutunut romanssihuijauksen uhriksi tai olet romanssihuijauksen kokeneen läheinen, voit saada tukea Sosped-säätiön ja Maria Akatemian Nettideittiturvasta.

Siirry poliisin sivuille Siirry Rikosuhripäivystyksen sivuille Siirry Nettideittiturvan sivuille