Blogit

Kuka katselee älykodin tietoja?

14.12.2020 | Digi, verkko ja mobiili

Älykodin luvataan säästävän energiaa ja vettä, vähentävän asuntojen korjaustarvetta sekä lisäävän kodin turvallisuutta, terveellisyyttä ja mukavuutta. Jotta kaikki tämä olisi mahdollista, koti kerää tietoa veden- ja sähkönkulutuksesta, asunnon lämpötilasta, ilmankosteudesta ja -paineesta, ilman hiilidioksidipitoisuudesta ja monesta muusta asiasta. Tietoa voidaan kerätä jopa huoneen tai yksittäisen pistorasian tarkkuudella ja reaaliajassa. Älykoti mahdollistaa myös esimerkiksi lämmityksen, ilmastoinnin ja sähkönkäytön etähallinnan.

Älykoti mahdollistaa laajan tietojen keräämisen ihmisten arkielämästä. Joskus tätä pidetään jopa hyvänä asiana. ”Samoin vanhemmat voivat etäohjauspalvelun kautta nähdä ovatko lapset jo tulleet kotiin”, kertoo eräs älykotijärjestelmien toimittaja. Korvaapa vanhemmat vaikka vuokranantajalla tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla – tämä ei taidakaan tuntua enää niin hyvältä ajatukselta. Taikka ajatus entisestä puolisosta kotiintulon seuraajana. Ja onko perheenjäsenten kotona olon seurantakaan kovin hyvä asia?

Älykotijärjestelmän hallitsijalla on paljon tietoa ja valtaa.

On myös huomioitava, että älykoti tuottaa suuren määrän näennäisen vähäpätöistä dataa. Tästä voidaan tietoja yhdistelemällä päätellä hyvinkin yksityisiä asioita ihmisten elämästä, esimerkiksi heidän päivärytmistään tai vaikkapa unen laadusta. Tätä tietoa ei aina kerätä asukkaiden omaan käyttöön, vaan tietoa voidaan kerätä myös esimerkiksi vuokranantajalle tai asunto-osakeyhtiölle. Tarkoitus on toki hyvä: asumismukavuuden ja -terveyden takaaminen, kustannusten pitäminen hallinnassa ja ympäristön suojeleminen.

Älykotijärjestelmän hallitsijalla on paljon tietoa ja valtaa. Asumisympäristön etähallinta mahdollistaa esimerkiksi asunnon lämpötilan, ilmastoinnin ja valaistuksen säätämisen tai jopa yksittäisten sähkölaitteiden käytön katkaisemisen.

Sinänsä älykodit tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Mutta koska älykotien tekniikkaa voidaan käyttää myös väärin, on huolehdittava siitä, että älykotien edut ovat merkittävästi suuremmat kuin niiden haitat. Ihmisten oikeutta yksityisyyteen ei saa rajoittaa enempää kuin on ehdottoman välttämätöntä.

Lähtökohtaisesti asunnon järjestelmien hallinnan pitäisi kuulua asukkaille itselleen.

On ratkaistava se, kuka hallitsee älykotijärjestelmiä, mitä tietoa kerätään ja kenellä on pääsy tietoihin. On kysyttävä myös, kuinka paljon, millä tarkkuudella ja missä muodossa asunnon tai rakennuksen omistaja taikka vuokranantaja tarvitsee tietoa asunnon kunnon valvomiseksi. Onko tiedon oltava reaaliaikaisesti saatavilla? Onko riittävä tieto saatavilla vähemmän yksityisyyttä loukkaavalla tavalla, esimerkiksi käymällä asunnossa asukkaan kanssa sovittuna aikana? Lähtökohtaisesti asunnon järjestelmien hallinnan pitäisi kuulua asukkaille itselleen. Erittäin tärkeää on myös huolehtia tiedonsaannista ja asunnon järjestelmien hallinnasta asukkaan vaihtuessa.

Asukkaille, vuokranantajille ja asunto-osakeyhtiöille pitää tarjota ajankohtaista ja luotettavaa tietoa älykodin eduista ja mahdollisista ongelmista ja vaaroista. Pitää selvittää myös se, vaatiiko älyasuminen ohjeistusta tai standardeja taikka jopa lainsäädäntötoimia.

Timo Niemi

lakimies

Suosittu Kuluttaja-lehti edulliseen etuhintaan

Kuluttaja-lehden ja laajan testipankin avulla voit tehdä parempia valintoja arjessasi. Kuluttajaliiton jäsenenä saat tilattua lehden etuhintaan. Lisäksi saat käyttöösi kuluttajan lakineuvonnan.

Lue lisää Kuluttajaliiton jäsenyydestä