Kuluttajaliiton eduskuntavaalitavoitteet 2027

Kuluttajaliiton tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031:
7 kärkitavoitetta

Ryhmä- ja edustajakanteiden nostaminen käytännössä mahdolliseksi


Kuluttajaliitto vaatii, että Suomen tulee lain velvoittamalla tavalla mahdollistaa ryhmä- ja edustajakanteiden nostaminen myös käytännössä. Kuluttajaliitolle tulee taata riittävät resurssit oikeutettuna yksikkönä toimimisen mahdollistamiseksi. Julkiselle rahoitukselle on olemassa jo ennakkotapaus valtion budjetissa, jossa on rutiininomaisesti asetettu Kuluttaja-asiamiehelle 50 000 €:n määräraha ryhmäkanteiden hoitamiseen. Ryhmäkanteiden nostamisen vaatimaa määrärahaa voitaisiin muodostaa myös kuluttajaviranomaisen yrityksille määräämistä hallinnollisista sakoista.

EU:n edustajakannedirektiivin myötä ryhmäkanteiden käyttöala on laajentunut Suomessa. Lisäksi luotiin uusi kollektiivinen oikeussuojakeino, kieltokannemuotoinen edustajakanne. Muutosten jälkeen myös Kuluttajaliitolla on oikeusministeriön nimeämänä erityisenä oikeutettuna yksikkönä mahdollisuus nostaa sekä ryhmäkanne että kieltokannemuotoinen edustajakanne.

Edustajakannedirektiivi pantiin käytäntöön Suomessa vähäisin muutoksin olemassa olevaan lakiin, pääasiassa ryhmäkannelakiin. Suurimmat muutokset koskivat soveltamisalaa ja kannevaltuutta, joita kumpaakin laajennettiin. Implementointiprosessin yhteydessä jätettiin kuitenkin vastaamatta varsin olennaiseen kysymykseen ryhmäkanteen nostamisen mahdollistamisesta tilanteessa, jossa ryhmäkanteita ei ole vielä kertaakaan Suomessa hyödynnetty.

Ryhmäkanteen nostamista edeltävät tehtävät, kuten elinkeinonharjoittajien laajamittaisten väärinkäytösten havaitseminen, väärinkäytöksistä kärsineiden kuluttajien etsiminen, ilmoittautumisten hallinta sekä haastehakemuksen laatiminen ovat kokonaisuudessaan oikeutetun yksikön vastuulla. Nämä sekä lukuisat muut kannetta edeltävät ja sen aikaiset tehtävät edellyttävät riittävien ja toimivien sähköisten järjestelmien ja tietokantojen olemassaoloa sekä mahdollisesti myös ulkopuolista oikeudellista asiantuntijuutta. Toisin sanoen kanteen nostaminen ja ajaminen edellyttää resursseja, joita oikeutetulla yksiköllä on vain rajallisesti. Myös toinen oikeutettu yksikkö, Kuluttaja-asiamies, on julkisissa ulostuloissaan viitannut resurssipulaan yhtenä syynä ryhmäkanteen käyttämättömyydelle.

Edustajakannedirektiivin 20 artikla edellyttää, että jäsenvaltiot varmistavat, etteivät oikeudenkäyntikulut estä edustajakanteiden nostamista. Keinona 20 artiklassa mainitaan esimerkiksi edustajakanteiden julkinen rahoitus. Edustajakannedirektiivin implementoinnin yhteydessä ei Suomessa kuitenkaan käsitelty suuremmin ryhmä- ja edustajakanteiden julkista rahoittamista. Sen sijaan lainsäätäjä teki nimenomaisesti sallituksi kolmannen osapuolen rahoituksen käyttämisen ryhmäkanteessa. Riitarahoituksen sallimisen katsottiin olevan riittävä keino ryhmä- ja edustajakanteiden tosiasialliseksi mahdollistamiseksi, vaikka tosiasiassa varsinaisia riitarahoittajamarkkinoita ei Suomessa ainakaan vielä tunneta.

Riitarahoitus on yleistymässä Euroopassa ja Suomessakin erityisesti yritysten välisissä kiistoissa, mutta sen sopivuus nykyisessä muodossaan kuluttajaoikeudellisiin ryhmäkanteisiin on äärimmäisen kyseenalainen. Lisäksi kuluttajaoikeudellisten riitojen taloudellisten intressien pienuus sekä Suomen pieni väkiluku ja markkina eivät tue ennustetta riitarahoittajamarkkinoiden vahvistumisesta lähiaikoina. Näin ollen pelkkä riitarahoituksen salliminen ei vielä riittävällä tavalla toteuta edustajakannedirektiivin 20 artiklan vaatimusta edustajakanteiden tosiasiallisesta mahdollistamisesta. Ryhmä- ja edustajakanteiden nostamisen mahdollistaminen edellyttää Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan siis julkista rahoitusta.

Lähteet ja lisätietoja:

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2020/1828 kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista ja direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta, annettu 25.11.2020
  • Savolainen, Jukka, Aamulehti: ”Ryhmäkanteita ei nosteta – Kuluttajavirasto pelkää isoja oikeudenkäyntikuluja”
  • Edilex-uutiset 9.7.2012 (Luettu 15.9.2026)

Iäkkäiden hyväksikäyttö kotimyynnissä tulee estää


Kuluttajaliitto vaatii, että lainsäädännön tulee suojella ikäihmisiä ja estää aggressiivinen tai harhaanjohtava kotimyynti nykyistä paremmin. Kuluttajille on annettava laissa mahdollisuus kieltää kotimyynti sitovalla tavalla ja että lakiin on lisättävä harkinta-aika ennen kotimyyntisopimuksen syntymistä. Iäkkäät ihmiset ovat erityisen haavoittuva kuluttajaryhmä.

Kotimyynnin ongelmat ovat usein yhteydessä korkeaan ikään, johon monesti liittyy alentunut toimintakyky kuten muisti- tai muu sairaus. Muistisairas tai muuten toimintakyvyltään heikompi iäkäs ihminen ei välttämättä edes ymmärrä, mitä ja millä ehdoin hän on ostamassa tai myöntyy sopimuksen tekemiseen väsyttyään painostavaan myyntitapaan. Voi olla, että kuluttaja ei edes tarvitse tai voi käyttää ostamaansa tavaraa tai palvelua. Kotimyyntitilanteissa esiintyy myös perätöntä pelottelua mahdollisista riskeistä, mikäli hyödykettä ei suostu ostamaan ja annettu tieto saattaa olla harhaanjohtavaa tai puutteellista.

Kuluttajaviranomaiset ovat puuttuneet kotimyynnin ongelmiin jo vuosia valvomalla, auttamalla kuluttajia sekä ohjeistamalla yrityksiä. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt, vaan tutkimustieto osoittaa, että ikäihmisten heikentynyttä toimintakykyä käytetään edelleen hyväksi varsinkin remonttien kotimyynnissä. Ikäihmisiin kohdistuva hyväksikäyttö aiheuttaa huolta ja vaivaa myös heidän läheisilleen, jotka joutuvat selvittelemään painostuksen alla tehtyjä sopimuksia. Jos läheisiä ei ole, iäkkäisiin kohdistuvia myyntimenettelyitä ei valvo kukaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt kotimyynnin sääntelyyn lisäyksiä, joihin Kuluttajaliitto yhtyy. Kuluttajan pitäisi voida kieltää kotimyynti sitovasti esimerkiksi ilmoituksella kotiovessa. Jos kotimyyjä rikkoo kuluttajan ilmoittamaa kieltoa, sitovaa sopimusta ei syntyisi. Tällaisia käytäntöjä on jo käytössä muissakin Euroopan maissa. Lisäksi aggressiivisen kotimyynnin suitsimiseksi voitaisiin asettaa viiden päivän harkinta-aika, jonka aikana myyjä ei saisi ottaa yhteyttää kuluttajaan. Sopimus syntyisi vasta, jos kuluttaja harkinta-ajan päättyessä ottaa itse myyjään yhteyttä ja kirjallisesti hyväksyy tarjouksen.

Myyntikiellolla voitaisiin taata ikäihmisille mutta myös muillekin kuluttajille sitova määräämisoikeus siitä, saako omaan kotiin tulla kaupustelemaan. Harkinta-aika estäisi sopimuksen solmimisen sen takia, että myyntitilanne on tullut yllättäen tai tapahtunut painostuksen alla. Vaatimus sopimuksen vahvistamisesta harkinta-ajan päätyttyä kuluttajan toimesta ehkäisisi muistisairaiden tai muuten toimintakyvyltään alentuneiden ikäihmisten joutumista sopimukseen sidotuksi tahtomattaan tai sopimuksen luonnetta ymmärtämättä.

Lähteet ja lisätietoa:

Asiakasmaksujen aiheuttama ahdinko pois


Kuluttajaliitto vaatii, että viime vuosien asiakasmaksujen korotukset tulee perua ja että ihmisen tulee voida hakea tasasuuruisiin terveydenhuollon asiakasmaksuihin kohtuullistamista kaikkialla Suomessa. Lisäksi terveydenhuollon maksukaton seurantavelvollisuus tulee siirtää hyvinvointialueelle.

Jokaisen oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin turvataan perustuslaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat kuitenkin ihmisille suuria taloudellisia haasteita ja ulosotossa oli vuonna 2025 jopa 479 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Näistä sairaala- ja laitoshoitomaksuja oli yli 200 000 kappaletta.

Tällä hetkellä asiakasmaksut siirtävät käytännössä palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin ja viime vuosina on tehty poikkeuksellisen suuria ja toistuvia korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Kuluttajaliiton teettämän kuluttajakyselyn (Aula Research 2025, n = 1149) mukaan yli 40 prosentilla vastaajista terveydenhoitomenojen hintojen nousu oli vaikuttanut oman kotitalouden taloudellisen tilanteeseen erittäin tai jokseenkin paljon viimeisen puolen vuoden aikana.

Asiakkaan taloudelliset suojamekanismit sairastamisen kustannuksilta ovat puutteelliset, mitä ylin lainvalvoja eli eduskunnan oikeusasiamieskin on tuonut useasti ratkaisuissaan ja lausunnoissaan esiin. Kaikilla ihmisillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia seurata terveydenhuollon maksukaton kertymistä eikä hyvinvointialueilla ole velvoitetta alentaa terveydenhuollon tasasuuruisia asiakasmaksuja, vaikka asiakkaan toimeentulo vaarantuisi maksun vuoksi. Ihminen ei voi siis esimerkiksi hakea sairaalamaksujen kohtuullistamista lainsäädännön nojalla kaikilla hyvinvointialueilla.

Asiakkaiden taloudellisia suojamekanismeja asiakasmaksujen ja sairastamisen kustannusten osalta on vahvistettava. Kaikilla ihmisillä tulee olla varaa sairauteen ja terveyteen.

Lähteet ja lisätietoja:

Rahapelimainonta on pidettävä kohtuuden rajoissa


Kuluttajaliitto vaatii, että seuraavan hallituksen tulee säätää rahapelien mainonnan rajoituksista EU-maiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Uusi rahapelijärjestelmä päättää Veikkauksen yksinoikeuden verkkokasinopeleihin sekä vedonlyöntiin ja siirtää Suomen lisenssijärjestelmään. Uudistus vapauttaa samalla rahapelimainontaa merkittävästi. Lisäksi kaikkein haitallisimpien pelityyppien eli verkossa pelattavien peliautomaattien ja kasinopelien mainonta sallittaisiin. Mainonnan kasvu tulee näkymään konkreettisesti suomalaisten arjessa vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen.

Rahapeliongelma on Suomessa vakava kansanterveydellinen kysymys. THL:n vuoden 2023 tutkimuksen mukaan noin 151 000 suomalaista pelaa rahapelejä kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla, ja kaikkein haavoittuvimmat pelaajat vastaavat suuresta osasta rahapelien kokonaiskulutuksesta. 15,5 prosenttia pelaajista kattoi 80 prosenttia kaikesta rahapelienkulutuksesta. Mainonnalla on tutkitusti yhteys pelaamiseen ja se kohdistuu usein juuri haavoittuvimpiin ryhmiin.

Suuri osa EU-maista rajoittaa rahapelimainontaa. Sääntelyyn voidaan harkita esimerkiksi Alankomaiden mallia, jossa kohdentamaton verkossa pelattavien rahapelien markkinointi on kiellettyä. Markkinointi on rajoitetusti mahdollista internetissä ja maksullisilla televisiokanavilla. TV-ohjelmien ja urheilujärjestöjen sponsorointi on kielletty rahapeliyhtiöiltä. Mallia voidaan hakea myös muista maista: esimerkiksi Italiassa kaikki rahapelimainonta on kielletty ja Belgiassa lähestytään täyskieltoa. Merkittäviä rajoituksia mainonnalle ovat asettaneet myös muun muassa Espanja, Viro, Latvia, Liettua ja Bulgaria.

Lähteet ja lisätietoja:

Suomen tulee puuttua halpatuonnin vaaroihin


Kuluttajaliitto vaatii, että Suomen on toimittava aktiivisesti EU:ssa ja kannatettava ratkaisua, jossa suurten kansainvälisten verkkokauppana toimivien alustojen vastuuta kolmansista maista välittämistään tuotteista lisätään vastaamaan suomalaisten ja EU:n sisämarkkinoilla toimivien maahantuojien vastuuta. European Product Act -aloitteen yhteydessä verkkomarkkinapaikoille on laadittava selkeä määritelmä ja ne on tunnistettava yhdeksi unionin tuotelainsäädännön mukaiseksi talouden toimijaksi. Lisäksi niille on säädettävä selkeät velvollisuudet. Globaalien verkkokauppa-alustojen tulee viime kädessä vastata muun muassa välittämiensä tuotteiden EU:n kuluttajansuojalainsäädännön ja tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaisista vaatimuksista, mikäli tuotteiden myyjä ei sitä tee.

EU:n ulkopuoliset ja monesti Kiinassa sijaitsevat verkkokauppa-alustat, kuten Temu, AliExpress ja Shein, ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan edullisten hintojensa ja laajojen valikoimiensa ansiosta. Kuluttajaliiton teettämän kuluttajakyselyn (Aula Research 2025, n = 1021) mukaan viimeisen vuoden aikana 31 prosenttia vastaajista oli tilannut tuotteita Temusta, 9 prosenttia AliExpressistä ja 4 prosenttia Sheinista. Pienituloiset kuluttajat, erityisesti yksinhuoltajataloudet olivat tilanneet muita vastaajia useammin tuotteita näiltä alustoilta.

Monen kotitalouden taloustilanne on tällä hetkellä tiukka. Kuluttajaliiton kuluttajakyselyn perusteella noin neljännes kuluttajista elää jo vuosia jatkuneessa taloudellisessa ahdingossa (Aula Research 2025, n = 1149), joten halpojen tuotteiden tilaaminen ulkomailta voi olla monelle pakon sanelema ratkaisu. Halpa hinta hyödyttää kuluttajaa, mikäli tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita. Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan halvan hinnan takana voi piillä merkittäviä turvallisuus- ja vastuukysymyksiä, joista eurooppalaiseen kuluttajansuojaan tottuneet kuluttajat eivät välttämättä ole tietoisia.

EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista tilatuissa tuotteissa on toistuvasti havaittu vakavia puutteita muun muassa sähköturvallisuudessa, kemikaalipitoisuuksissa ja lasten tuotteissa. Transatlantic Consumer Dialogue (TACD) julkaisi toukokuussa 2025 raportin, jonka mukaan suurilta verkkokauppa-alustoilta tilatuista tuotteista löytyi usein testeissä haitallisia määriä myrkyllisiä ja kiellettyjä kemikaaleja, kuten ftalaatteja ja kadmiumia, jotka voivat aiheuttaa syöpää ja hedelmättömyyttä. Toy Industries of Europe puolestaan on havainnut, että jopa 80 prosenttia verkkomarkkinapaikkojen kautta ostetuista leluista ei täytä EU:n turvallisuusvaatimuksia, mikä voi vaarantaa lasten terveyden.

Tuoteturvallisuusongelmien lisäksi kiinalaiset alustat ovat saaneet kritiikkiä tuotteiden heikosta laadusta. Esimerkiksi Kierrätyskeskus ei enää ota vastaan tai myy Sheinin vaatteita, koska niiden laatu on niin heikko, ettei kierrossa pitäminen ole perusteltua. Halpatuotanto ja huono laatu siis estävät tehokasta kierrätystä ja lisäävät jätteen määrää.

EU:ssa on otettu heinäkuussa 2026 käyttöön kolmen euron tullimaksu halpatuontilähetysten hillitsemiseksi. Tullin tilastot osoittavat, että tullimaksu on vähentänyt EU:n ulkopuolelta saapuvien vähäarvoisten verkkokauppalähetysten määrää. Lisäksi EU:n digipalveluasetus (DSA) on tuonut joitain parannuksia verkkokauppa-alustojen sääntelyyn. Alustojen on nyt tunnistettava myyjät, kerrottava kuluttajalle selkeästi tuotteen alkuperästä ja myyjästä sekä reagoitava nopeasti vaarallisiin tai laittomiin tuotteisiin.

Keskeinen ongelma on kuitenkin ratkaisematta: alustat eivät ole vastuussa tuotteista samalla tavalla kuin maahantuoja olisi vastuussa EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, vaikka alustat käytännössä mahdollistavat sekä myynnin että maahantuonnin. Tämä epäsuhta heikentää kuluttajansuojaa käytännössä ja hajauttaa vastuun usein vaikeasti tavoitettaville myyjille.

Lähteet ja lisätietoja:

Kuluttajien valmiuksia toimia kriisitilanteissa ja suojautua digihuijauksilta on parannettava


Kuluttajaliitto vaatii, että Suomen tulee aidosti varautua häiriöihin ja varata kansalaisten valmiuksien parantamiseen riittävät resurssit. Suomi on sitoutunut käyttämään 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusta tukeviin menoihin. Näistä määrärahoista tulisi ohjata osa kansalaisten kouluttamiseen kriisitilanteiden varalle ja esimerkiksi tiedottamiseen TOIMIVA-verkostosta sekä niille järjestöille, jotka keskeisesti kantavat vastuuta kuluttajien tiedottamisesta ja kouluttamisesta kriisitilanteita sekä digihuijauksia varten.

Kriisivalmiuden merkitys on kasvanut ja suomalaisten turvallisuuden tunne on laskussa, mikä ilmenee sisäministeriön turvallisuuden tunteen kehittymistä kuvaavasta seurannasta. Vuonna 2023 suomalaisista 93 prosenttia kertoi olevansa huolissaan maailmantilanteesta. Suomessa viranomaiset ja järjestöt ovat kouluttaneet kotitalouksia 72 tunnin omatoimiseen varautumiseen, esimerkiksi sähkö-, vesi- tai internetkatkosten varalle, mutta monilla ei ole tietoa tai kotivaraa pidempiaikaisia häiriöitä varten.

Huoltovarmuuskeskus on käynnistänyt TOIMIVA-hankkeen, jossa luodaan noin 300 toimintavarman päivittäistavarakaupan verkosto. Verkoston tavoitteena on varmistaa ruoan ja polttoaineiden saatavuus myös häiriötilanteissa. Myymälöiden etäisyyden kansalaisista on tarkoitus olla enintään 50 kilometriä ja harvaan asutuilla alueilla enintään 150 kilometriä. Pilottihanke kestää vuoden 2026 loppuun asti.

Suomi on sitoutunut käyttämään 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusta tukeviin menoihin. Osa näistä varoista tulee ohjata kansalaisten kriisivalmiuskoulutukseen. Tästä samasta rahoitusosuudesta voidaan turvata myös niiden järjestöjen toimintaa, jotka kantavat keskeisen vastuun kuluttajien kouluttamisesta kriisitilanteita ja digihuijauksia varten.

Digihuijaukset ovat alati kasvava ongelma: suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa vuonna 2025. Pankit onnistuivat tästä summasta estämään tai palauttamaan huijattuja maksuja 75,5 miljoonan euron edestä. Rikollisille päätyi lopulta 72,5 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Edellisvuonna rikollisille päätyi 62,9 miljoonaa. Kuluttajaliiton oman kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista kaipaa lisätietoa huijauksilta suojautumiseen, ja Finanssiala ry:n tutkimuksen mukaan yli neljännes välttelee digitaalisia palveluja huijauspelon takia. Ongelma korostuu vanhemmassa väestössä.

Lähteet ja lisätietoja:

Tupakointi tulee kieltää kaikissa huoneistoissa


Kuluttajaliitto vaatii, että tupakointi parvekkeilla, huoneistojen käytössä olevissa ulkotiloissa ja huoneistojen sisätiloissa tulisi kieltää tupakkalaissa. Tupakointi olisi kielletty, ellei sitä olisi nimenomaisesti sallittu yhtiöjärjestyksessä tai asumisoikeussopimuksessa. Asuntoyhteisön ei tarvitsisi hakea tupakointikieltoa kunnalta tai päättää kiellosta itse. Asuntoyhteisö voisi halutessaan sallia tupakoinnin sille osoitetuilla alueilla, joilla tupakoinnista ei aiheudu terveyshaittoja siihen osallistumattomille asukkaille.

Tupakointi asunto-osakeyhtiössä on lähtökohtaisesti sallittua, ja sen kieltäminen edellyttää kiellon hakemista kunnalta. Vuonna 2025 alkanut lainsäädäntöhanke pyrkii mahdollistamaan tupakoinnin kieltämisen jatkossa taloyhtiön omalla päätöksellä, mitä voidaan sinänsä pitää kehityksenä positiiviseen suuntaan. Toimet tupakointikiellon asettamisen helpottamiseksi eivät kuitenkaan vielä riittävissä määrin ratkaise tupakoinnista aiheutuvia lukuisia terveysongelmia. Yhtä lailla on huomioitava myös tupakoinnin vaikutus naapuriasuntojen asumismukavuuteen sekä tupakansavun ja –hajun aiheuttama inhimillinen kärsimys.

Pelkkä taloyhtiön mahdollisuus kieltää tupakointi taloyhtiössä ei riitä turvaamaan asukkaiden oikeuksia, sillä taloyhtiö saattaa laiminlyödä tupakointikiellon asettamisen, vaikka sille olisi selkeät perusteet. Laiminlyönti voi johtua esimerkiksi tupakointikiellon asettamisesta seuraavien riitaisuuksien tai oikeudenkäyntien pelosta tai taloyhtiön passiivisuuden vuoksi. Selkeintä olisikin, että tupakointi olisi jo lähtökohtaisesti kiellettyä tietyillä taloyhtiön alueilla.

Tupakointikielto-olettama olisi myös johdonmukaisin ratkaisu ottaen huomioon huoneenvuokralakiin vuoden 2026 uudistuksessa sisällytetty sääntely, joka kieltää tupakoinnin vuokra-asunnossa. Eri asumismuodoissa asuvien asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta tupakointikiellon tulisi siis olla lähtökohta kaikissa asunnoissa riippumatta siitä, onko asukas asunto-osakkeenomistaja vai vuokralainen.

Tupakointikiellon alaisia alueita voisivat olla asuntojen sisätilat, huoneistojen parvekkeet sekä ulkoalueet, jotka ovat huoneistojen käytössä. Kaikissa edellä mainituissa paikoissa tupakoiminen sisältää riskin terveydelle haitallisen savun leviämisestä viereisiin asuntoihin. Tupakointi on terveydelle haitallista toimintaa, eikä sen sallimisen puolesta voida osoittaa selkeitä perusteita, jotka ylittäisivät perusteet toiminnan kieltämiselle.

Kiellon yhteydessä taloyhtiön tulisi kuitenkin pitää osoittaa tupakointiin erillinen tila tai muu asiallinen paikka, esim. pihalla katos ja istumapaikka, josta haitallinen savu ei kulkeutuisi huoneistoihin, tai lähin yleinen katu.

  • Suosittu Kuluttaja-lehti edulliseen etuhintaan

    Kuluttaja-lehden ja laajan testipankin avulla voit tehdä parempia valintoja arjessasi. Kuluttajaliiton jäsenenä saat tilattua lehden etuhintaan. Lisäksi saat käyttöösi kuluttajan lakineuvonnan.
    Lue lisää jäsenyydestä