Kuluttajaliiton valtuusto toteaa kannanotossaan, että kuluttajien ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimienpiteiden edistäminen ja jo syntyneiden ongelmien ratkaiseminen ei saa jäädä tulevalla hallituskaudella valtion ylivelkaantumisen hoidon varjoon. Maamme hallituksen ja eduskunnan tulee huolehtia siitä, että kuluttajien talousahdingon syntymistä ennaltaehkäisevät, sekä talousongelmia korjaavat monipuoliset toimenpiteet otetaan osaksi tulevaa hallitusohjelmaa.
Maksuhäiriömerkintä on lähes 400 000 suomalaisella ja yli puoli miljoonaa henkilöä on vuosittain ulosotossa. Noin 16 % kuluttajista elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä1 ja pienituloisten määrä on lisääntynyt. Nousevat elinkustannukset ajavat kotitalouksia entistä ahtaammalle. Kuluttajaliiton valtuusto esitti kevätkokouksessaan 6.5. keinoja kuluttajan ylivelkaantumistilanteen hillitsemiseksi.
“Mahdollisimman monen kuluttajan taloudellinen toimintakyky on nyt turvattava”, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. ”Tarvitaan monia samanaikaisia keinoja ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä lainsäädännön muutoksista toimivaan palveluohjaukseen sekä aivan uusiin innovaatioihin.”
Esimerkiksi korkeakorkoiset kuluttajaluotot, eli ns. pikavipit ovat harvoin kestävä ratkaisu paikkaamaan vaikeaa taloustilannetta. Usein ne johtavat velkakierteeseen, kun uutta luottoa otetaan entisen päälle. Viime hallituskauden lopulla valmistunut esitys kuluttajaluottojen sääntelystä jätti vielä parantamisen varaa.
”Kuluttajaluottojen markkinoinnissa saatetaan käyttää painostavia myyntikeinoja, joilla pyritään hyötymään kuluttajien heikosta taloustilanteesta. Epäasiallisia käytäntöjä kuluttajaluottojen markkinoinnissa tulee suitsia tulevalla hallituskaudella”, Beurling-Pomoell vaatii.
Tietoisuutta taloudenhallintaa tukevista yhteiskunnallisista palveluista on edistettävä. Esimerkiksi sosiaalisen luoton hakemisen tulee olla asiakkaalle helppoa ja saavutettavaa. Hyvinvointialueiden on varmistettava riittävä tiedottaminen luoton hakemisen mahdollisuudesta. Kuluttajaliiton selvityksen2 vastaajista yli puolet (51 %) ei tiennyt lainkaan sosiaalisesta luotosta.
Myös sote-palveluiden asiakasmaksut sekä aiheuttavat että kärjistävät arjen talousahdinkoa entisestään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja oli ulosotossa lähes puoli miljoonaa vuonna 2022. Asiakasmaksulain maksujen alentamisvelvoitteen piiriin tulee saada myös terveydenhuollon tasasuuruiset maksut, jotta ulosottoon päätyvien maksujen määrää saataisiin vähennettyä. Näin parannettaisiin merkittävästi erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien velallisten asemaa.
”Maamme tulevalta hallitukselta ja eduskunnalta vaaditaan ripeitä toimia. Nyt ei riitä, että maan talous laitetaan kuntoon, vaan myös velkaantuneiden kuluttajien arjen helpottamiseksi ja velkatilanteiden pahenemisen ehkäisemiseksi tulee löytää keinoja. Velkaantumisen juurisyyt ovat moninaiset, mutta moni tilanne on vielä pelastettavissa oikea-aikaisella, ratkaisukeskeisellä ja asiakaslähtöisillä toimilla”, kannustaa pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Lue Kuluttajaliiton valtuuston kannanotto 6.5.2023.
Lähteet:
1Tilastokekus, Elinolotilasto 2022 Helsinki, viitattu 10.5.2023
2Aula Research 4/2020 (n = 1109)
