Tuleva hallitus ja eduskunta on suurten kysymysten äärellä. Mihin suuntaan Suomi lähtee? Miten yhteiskuntaamme kehitetään? Hallitustunnustelija Petteri Orpo on esittänyt puolueille joukon kysymyksiä kartoittamaan toivottuja suuntaviivoja sekä konkreettisempia toimia. Kolme vahvaa kotitalouksien ja kuluttajien edunvalvontajärjestöä, Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Kuluttajaliitto, yhdistivät voimansa ja vastasivat kukin oman toimialueensa ja osaamisensa kannalta olennaisimpiin kysymyksiin. Kokosimme vastaukset yhteen. Katso alta mihin kysymyksiin ja miten järjestöt vastasivat!
1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Haastamme tekemään ympäristön, talouden ja terveyden kannalta kestävää ja pitkäjänteistä politiikkaa. Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2035 on pidettävä kiinni. Luontokato on pysäytettävä. Yhteisillä pelisäännöillä on varmistettava, että kotitalouksien on aina helpointa ja edullisinta toimia ekologisesti kestävästi. Valtion tulee tukea reilua siirtymää kohti ilmaston, luontokadon ja muun ympäristön kannalta kestävää tuotantoa ja kulutusta. Muutos vaatii julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin poikkihallinnollista yhteistyötä.
Hyvinvoinnin tulee olla osa talouspolitiikkaa. Kestävyysmurrosta edistäviä toimenpiteitä on tehtävä ripeästi ja määrätietoisesti jo ennen kuin olosuhteet pakottavat äkillisiin muutoksiin. Huoltovarmuutta vahvistetaan kotimaisella ruoan tuotannolla ja elävällä maaseudulla. Hallituksen on edistettävä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista maaseudun ja kaupungin asukkaiden välillä. Suomi on pidettävä jatkossakin järjestöjen maana.
6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?
Kuluttajaliitto: Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Terveydenhuoltolaki puolestaan takaa, että jokaisella on oikeus terveydenhuollonpalveluihin tietyissä ennalta määritetyissä hoitotakuun asettamissa aikarajoissa. Lakia ei kuitenkaan tänä päivänä noudateta riittävällä tavalla. Aina ei ole pyritty edes selvittämään, olisiko palvelu voitu ostaa lain edellyttämällä tavalla muulta toimijalta, kuten yksityiseltä palveluntuottajalta, saati että hoitoa olisi annettu lain takaamissa aikarajoissa.
Julkisen terveydenhuollon puutteellisten resurssien lisäksi ongelmana on, että asiakkaalla ei ole tällä hetkellä riittäviä oikeussuojakeinoja tilanteissa, joissa palvelunjärjestäjä ei noudata hoitotakuuta koskevia säännöksiä. Hoitojonoon ylipitkäksi aikaa jumittunut ei esimerkiksi ole oikeutettu rahalliseen hyvitykseen. Lakia rikkovalle hyvinvointialueelle ei myöskään koidu riittäviä seuraamuksia. Näihin puutteisiin pitää tulla muutos. Lainsäädäntöön tulee lisäksi tarkentaa ja kirjata selkeästi, että hyvinvointialueen tulee tarjota sote-asiakkaalle yhtenä palvelun järjestämisen vaihtoehtona palveluseteliä, mikäli hyvinvointialue ei pysty tarjoamaan hoitoa lain aikarajojen sisällä.
8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Arjen taidoilla ja niiden tukemisella luodaan perusta, joilla myös nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja perheiden hyvinvointia tukea. Tätä voidaan tukea oikea-aikaisella, toiminnallisella kotitalousneuvonnalla.
Lasten ja nuorten arjessa tulee olla matalan kynnyksen palveluita. Toimiva ja tarpeen mukaisesti resursoitu oppilas- ja opiskeluhuolto sekä riittävät terveydenhoitaja-, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut ehkäisevät ongelmien vaikeutumista ja syrjäytymistä.
Lapsiperheköyhyyttä pitää vähentää. Erilaiset tutkimukset osoittavat, että köyhyys lapsuuden aikana vaikuttaa monin tavoin lasten elämään myös tulevaisuudessa.
Nuorten osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on lisättävä ja heidän huolensa esimerkiksi maapallon tilasta ja ilmastonmuutoksesta on otettava tosissaan.
Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt. Terveellisten ruokavalintojen vahvistamiseksi tarvitaan ruoka- ja ravitsemusneuvontaa, joka on räätälöity ikäluokille sopivaksi. Lisäksi tarvitaan terveysperustaista verotusta sekä parempia ravitsemuksellisesta laadusta kertovia pakkausmerkintöjä.
Mielenterveysongelmien hoitoa on kehitettävä niin, että lapset ja nuoret voivat saada vaikuttavaa hoitoa osana perusterveydenhuoltoa. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ja hoito on keskeistä syrjäytymisen ehkäisyssä.
Yhteiskuntapolitiikkaa ohjaamaan tarvitaan pitkäjänteinen, laaja-alainen ja poikkihallinnollinen väestöpoliittinen strategia, joka edistää lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa ja palveluja.
9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Järjestöt tarjoavat eläkkeelle jäävälle yhteisön, sosiaalisia suhteita ja mielekästä tekemistä. Kansalaistoiminta mahdollistaa uuden oppimisen ja yhdessä toimimisen mielekkäiden sisältöjen parissa sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli yksinäisyyden ehkäisemisessä ja aktiivisena pysymisessä.
Järjestöt ovat Suomelle ja suomalaisille valtava voimavara. Vaadimme, että järjestöjen valtionavustusten taso turvataan ja mahdollisuuksia varainhankintaan parannetaan. Jos kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus hävitetään, sitä ei saada enää takaisin.
Kuluttajaliitto: Kuluttajille välttämättömissä palveluissa asioimisen on oltava mahdollista muullakin tavalla kuin digikanavissa. Kuluttajille välttämättömät palvelut, kuten pankki- ja vakuutusasiointi, sekä esimerkiksi julkisen liikenteen tiedot on oltava kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan myös verkon ulkopuolella.
Lisäksi käteismaksamisen mahdollisuus tulee säilyttää arjen välttämättömissä palveluissa. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia ottaa käyttöön digitaalisia maksuvälineitä ja käteismaksaminen onnistuu silloinkin, kun sähköisessä maksamisessa on häiriöitä. Muissa Pohjoismaissa käteisen asemaa turvataan jo nyt tarkemmalla lainsäädännöllä. Myös Suomeen tulee luoda sopiva sääntely, joka tukee kuluttajien mahdollisuuksia nostaa, tallettaa ja käyttää käteistä arjessaan.
13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Suomalainen ruoka on maailman parasta. Oma ruoantuotanto on korvaamaton osa Suomen kansallista henkivakuutusta. Kotimaiset puhtaat elintarvikkeet ja vesi ovat huoltovarmuutemme tukijalka.
Maatalouden tulevaisuus edellyttää, että alkutuottaja saa tuotannon ja toimeentulonsa mahdollistavaa hintaa tuotteistaan.
Julkisten ruokapalveluiden on aina ensisijaisesti tarjottava kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Uudella lainsäädännöllä on varmistettava, että julkisten ruokapalveluiden kilpailutuksissa ei voida hyväksyä elintarvikkeita, jotka eivät täytä suomalaisia tuotantovaatimuksia ja säännöksiä.
Ruokamurros kohti ympäristöystävällisiä ja terveellisiä ruokavalintoja vaatii toimenpiteitä koko ruokajärjestelmässä. Murroksen on oltava reilu globaalit ja paikalliset järjestelmät sekä kulttuurit huomioiden.
Suomalaista kestävää maataloutta tarvitaan myös tulevaisuudessa ja se on keskeinen osa maamme omavaraisuutta. Maatalouden tukia tulee ohjata nykyistä enemmän kasvituotantoon, kuten kotimaisten kasviproteiinien tuottamiseen. Muutos vaatii tueksi panostuksia teknologiaan ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, jotta kotimainen tuotanto on myös huoltovarmaa ja kannattavaa.
Terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta kestäviä kasvipainotteisia ruokavaihtoehtoja tulee tarjota julkisissa ruokailuissa, joita ohjataan osittain laeilla, suosituksilla sekä taloudellisella tuella. Kasvipainotteisiin ruokavalioihin totuttelu mahdollistuu kotitalousopetuksessa, kouluruokailussa ja muussa ruokakasvatuksessa sekä neuvontajärjestöjen asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kohtaamisissa.
Suomen kehityspolitiikan ja -rahoituksen tulee edistää kestäviä ruokajärjestelmiä ja globaalia ruokaturvaa.
16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Suomen on pidettävä kiinni hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, konkretisoitava keinot päästä hiilinegatiivisuuteen pian vuoden 2035 jälkeen sekä pyrittävä turvaamaan hiilinielut sekä pysäyttämään metsäkato Suomessa ja maailmalla. Ekologisessa siirtymässä on varmistettava politiikkajohdonmukaisuus. Planetaariset rajat on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, myös niissä politiikkatoimissa, jotka eivät ole suoraan kytköksissä ekologiseen siirtymään.
Yhteisillä pelisäännöillä on varmistettava, että kotitalouksien on aina helpointa ja edullisinta toimia ekologisesti ja kestävästi. Erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset on huomioitava ja heikommassa asemassa olevat ihmiset on pidettävä mukana kestävyysmurroksessa eli asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmien sovittamisessa ympäristön kantokyvyn rajoihin.
Ihmiset tulee saada motivoitua mukaan päästövähennyksiin, painottaen jokaisen vastuuta. Viesti tulee kohdistaa eri ikäryhmille sopiviksi ja kannustaviksi, ilmastoahdistusta vähentäen. Kotitalousneuvonta- ja kuluttajajärjestöt tarvitaan opastamaan kestävien ja vaikuttavien valintojen tekemiseen.
17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Luonto- ja ilmastokriisiä on ratkaistava samanaikaisesti, ja ymmärtäen niiden kytkeytyneisyys, jotta ei toista ongelmaa ratkaistaessa pahenneta toista. Suomen on sitouduttava Euroopan unionin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä.
Ruuantuotannon edellytysten kehittämiseksi ja turvaamiseksi luonnon muotoisuuden vahvistaminen on ensi arvoisen tärkeää. Viime vuosina intensiivisen karjatalouden aiheuttamat haasteet ilmastonmuutokselle ovat keskeisesti esillä, mutta usein samalla unohdetaan karjatalouden sekä laiduntavan karjan merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Laiduntavan karjan keskittyminen ja häviäminen on yksi syy luontokadon lisääntymiselle. Monet kasvit ja eläimet elävät symbioottisessa suhteessa laiduntavan karjan kanssa ja hyötyvät toisistaan. Kun toinen häviää, häviää myös toinen.
21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?
Marttaliitto ja Maa- ja kotitalousnaiset: Kotoutumisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edistävät sisäistä turvallisuutta. Arjen perustaidot kuuluvat kaikille. Sujuva, turvallinen arki koostuu harjoitelluista taidoista, joihin pitää tarpeen vaatiessa saada myös tukea ja opastusta. Tällaista tukea voivat esimerkiksi tarvita elämän muutoskohdissa olevat henkilöt tai ne, jotka ovat syrjäytetyssä asemassa. Myös kotoutumisen tuen osana arjen taidot ovat tärkeitä, jos aiemmin elämässä opittu ei pädekään uudessa ympäristössä. Jos rahaa on käytettävissä vähän, perustaitojen merkitys korostuu. Tätä voi tukea oikea-aikaisella, toiminnallisella kotitalousneuvonnalla.
Rutinoitunut, sujuva arki on perusta, jonka päälle elämää voi rakentaa. Vankka perusta suojaa, kun elämässä on myllerrystä ja murroskohtia. Kun arjen rutiinit sujuvat, vapautuu energiaa tehdä muita asioita: opiskella, tehdä työtä ja osallistua monin tavoin yhteiskuntaan.
Kokonaisturvallisuuden kannalta inkluusion ja osallisuuden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Hallituksen on sitouduttava toimiin yhteiskunnallisen segregaation pysäyttämiseksi ja nuorten tulevaisuudenuskon turvaamiseksi.
22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?
Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Kuluttajaliitto vaativat, että uusi hallitus sitoutuu yhdenvertaisen ja kaikille tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen. Nämä eivät ole mielipide- tai neuvottelukysymyksiä.
