Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus paljastaa, että Lapissa kotitalouksissa hävikkiä muodostuu ylivoimaisesti eniten valmiista kahvista. Koko maan tuloksia tarkastellessa käy kuitenkin ilmi, että Lapissa heitetään hukkaan valmista kahvia hiukan muuta maata harvemmin. Lapissa vain reilu neljännes kertoo heittävänsä valmista kahvia hukkaan vähintään kerran viikossa, kun koko maan tuloksissa osuus on jo reilu kolmannes. Kahvin jälkeen useimmiten roskiin lentää vaaleaa leipää, hedelmiä, riisiä ja pastaa sekä tummaa leipää. Lapissa oli koko maan tuloksiin verrattuna keskimääräistä hieman vähemmän innostusta panostaa nyt ja tulevaisuudessa ruokahävikin vähentämiseen.
Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.
Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.
”Vaikka varmasti moni tekeekin jo paljon töitä hävikin minimoimiseksi, tulosten mukaan meillä Lapissa pitää löytää keinoja saada kuluttajat vähentämään enemmän omaa hävikkiään”, sanoo puheenjohtaja Hilkka Kotila-Martti Napapiirin Kuluttajayhdistys ry:stä. Napapiirin Kuluttajayhdistys ry on Kuluttajaliiton Lapin alueella toimiva kuluttajayhdistys.
Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain
Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa. Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.
Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.
“Ruoan hintojen noustessa huomion kiinnittäminen oman ruokahävikin määrän kannattaa jo rahan säästönkin takia. Me Kuluttajaliiton alueellisena kuluttajayhdistyksenä haluamme olla mukana vaikuttamassa paikallisesti, jotta kotitalouksien hävikki vähenee”, jatkaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Reijo Sulasalmi.
Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä
Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.
”On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä”, sanoo Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.
Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin
Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.
Kuluttajakyselyn toteutti Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumi-hankkeen toimeksiannosta Kantar Public (n = 2176). Vastausaika oli 6.–19.5.2022. Maakuntien osalta otokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta verrattain pieniä, joten maakuntakohtaiset tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niistä voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Lapin maakuntaa koskevat erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä johtuen maakunnan vastaajamäärästä (n = 105).
Tutustu kyselytutkimuksen tutkimusraporttiin Kuluttajaliiton sivuilla.
