Blogit

Miltä näyttää ruoan hintakehitys 2022?

18.5.2022 | Ruoka

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu ruoan hinnan nopeasta noususta. Julkisuudessa kuluttajia on peloteltu elintarvikkeiden suuresta hinnannoususta – rahat eivät enää riitä. Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruoan hinnannousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin tämä ennuste perustuu ja mitkä hinnat nousevat nopeimmin? Nousevatko kaikki ruoan hinnat?

Kahvi ja kala huippuhinnoissa – yleiskehitys maltillista

Vähiten ovat vuodessa nousseet hedelmien, sokerituotteiden ja muiden elintarvikkeiden hinnat. Maito-, liha- ja viljatuotteiden hintojen vuosinousu oli huhtikuussa 4–5 prosenttia, toistaiseksi siis vähemmän kuin yleinen inflaatiovauhti. Elintarvikkeiden hintojen vuosinousu oli huhtikuussa vielä alhaisempi kuin kokonaisindeksin. Yksittäisistä elintarvikkeista eniten ovat nousseet tuoreen kalan ja kahvin hinnat. Kalan hinnan nousu perustuu Norjan lohipörssin 50 prosentin hintojen nousuun. Tämä johtuu tuotanto-ongelmista ja kysynnän kasvusta. Jää nähtäväksi, pystyykö tarjonta reagoimaan kysynnän kasvuun. Jos näin käy, tuoreen kalan hinta tulee laskemaan viimeistään syksyllä. Kahvin maailmanmarkkinahinnan huippu nähtiin joulukuun lopulla 2021. Raakakahvin maailmanmarkkinahinta on laskenut huippulukemista 20 prosenttia. Nykyisten hintafutuurien perusteella myös kahvin kuluttajahinta tulee laskemaan lähikuukausina. Tästä saatiin esimakua jo huhtikuun kuluttajahintaindeksissä.

Elintarvikkeiden hintojen vuosinousu oli huhtikuussa vielä alhaisempi kuin kokonaisindeksin.

Maatalouden tuottajahinnat ovat nousseet Suomessa viime elokuun jälkeen, jo ennen Ukrainan sodan alkua. Selvästi eniten ovat nousseet viljojen hinnat, erityisesti rukiin ja kauran tuottajahinnat, 90 prosenttia. Vehnän ja ohran hinnat ovat nousseet noin 60 prosenttia. Maidon tuottajahinta on noussut 17 ja kananmunien 12 prosenttia. Naudanlihan tuottajahinta on noussut 7, sianlihan 12 ja siipikarjan lihan 13 prosenttia. Hintatiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tilastoihin. Nousujen takana ovat maailmanmarkkinahintojen nousu sekä lannoitteiden, rehujen ja energian hinnannousut.

Mitä vähemmän jalostettu tuote on, sitä suurempi on tuottajahinnan osuus kuluttajahinnasta.

Tuottajahinnoissa enemmän nousua kuin kuluttajahinnoissa

Maatalouden tuottajahinnat ovat nousseet selvästi kuluttajahintoja enemmän. Viljatuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa 4,5 prosenttia. Leivän hinnassa viljan osuus on vain 3–4 prosenttia. Lihatuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa 4,9 ja maitotaloustuotteiden 3,8 prosenttia. Maidon ja lihan kuluttajahinnasta tuottajahinta on noin 20–40 prosenttia. Mitä vähemmän jalostettu tuote on, sitä suurempi on tuottajahinnan osuus kuluttajahinnasta. Vilja-, liha- ja maitotaloustuotteiden kuluttajahinnat jatkavat nousuaan ainakin muutaman kuukauden.

Näiden perusteella ravinnon hintaan ei olisi jatkossa suuria hintapaineita, ainakaan maailmanmarkkinahinnoista.

Mitä tapahtuu maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnoille Ukrainan sodan seurauksena? Kesän hintafutuurien perusteella maatalouden tuottajahinnat ja energian hinnat ovat laskussa verrattuna maaliskuun alun tilanteeseen. Vehnän hinta on laskenut 18 ja raakaöljyn noin 15 prosenttia. Öljyn tynnyrihinta on vaihdellut viime viikkoina 100 ja 113 dollarin välillä, kun huippu oli 130 dollaria. Sianlihan pörssihinta on laskenut noin 18 prosenttia. Naudanlihan pörssihinta on pysynyt ennallaan. Näiden perusteella ravinnon hintaan ei olisi jatkossa suuria hintapaineita, ainakaan maailmanmarkkinahinnoista.

Miten käy kotimaan viljasadon?

Suomessa vuoden 2021 viljasato on tukkuportaan varastoissa eli viljan tuottajahinta ei pitäisi nostaa kuluttajahintoja ennen syksyä. Kysymysmerkki on, mikä on vuoden 2022 viljasadon määrä ja laatu. Voisi olettaa, että jokainen peltotilkku otetaan nyt viljelykäyttöön. Maailmanmarkkinatilanteen huomioiden viljatuotteiden tuottajahintojen voisi olettaa olevan nykyisellä korkealla tasolla myös ensi syksynä. Loppuvuonna ei voi odottaa elintarvikkeiden hintoihin laskua, jos ei myöskään suurempia nousuja. Kaikki riippuu Ukrainan sodan kestosta.

Pessimismiä vai optimismia hintakehityksen ennustamiseen?

Elintarvikkeiden kuluttajahintoihin vaikuttaa tuottajahintoja enemmän teollisuuden ja kaupan palkkaratkaisut ja kuljetuskustannukset. Tälle vuodelle on jo sovittu kahden prosentin palkankorotukset sekä kaupalle että elintarviketeollisuudelle. Energian hinta pysyy korkealla koko loppuvuoden, varsinkin kun Venäjän öljyn, sähkön ja kaasun tuonti loppuu. Tällöin lisääntyvä kysyntä maailmanmarkkinoilla nostaa energian hintoja. Toisaalta, vaikka näin on käytännössä jo päätetty, eivät kesän energian futuurihinnat ole nousseet.

Arvioni on, että elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos on tänä vuonna hieman nopeampaa kuin yleinen hintakehitys.

Ruoan hintakehityksen arviointi on juuri nyt erittäin vaikeaa. PTT:n yhdentoista prosentin hinnannousuennuste perustuu pessimistiseen näkemykseen maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Optimistinen hintaennuste voisi olla myös maltillisempi. Elintarvikkeiden hintakehitys oli huhtikuussa samalla tasolla kuin koko kuluttajahintaindeksin. Oman arvioni on, että elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos on tänä vuonna hieman nopeampaa kuin yleinen hintakehitys. Koko kuluttajahintaindeksin vuosinousu tulee olemaan 5–5,5 prosenttia. Näihin lukuihin sisältyy toki paljon epävarmuustekijöitä.

Ruoka voidaan jakaa elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin. Elintarvikkeisiin kuuluvat perinteiset maataloustuotteet, kuten vilja-, liha- ja maitotaloustuotteet. Näissä tuoteryhmissä on pääosin kotimaisia tuotteita. Samaan ryhmään kuuluvat myös rasvat. Kotimaisiin sekä tuontielintarvikkeisiin lasketaan kala-, hedelmä- ja vihannestuotteet. Lisäksi elintarvikeryhmiä ovat sokerituotteet ja muut elintarvikkeet. Alkoholittomista juomista tärkeimmät ovat kahvi ja virvoitusjuomat. Karkean arvion mukaan ravinnon arvosta reilut kolmasosa on tuontiperäistä ja vajaat kaksi kolmasosaa on kotimaista.

Ruoan hintakehitys huhtikuussa 2022 pääryhmittäin

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi huhtikuu 2022.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Ilkka Lehtinen

Kirjoittaja on Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.

Lue lisää