Eduskunnan talousvaliokunnan mietintö koskien hallituksen esitystä sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi valmistui keskiviikkona 16.6.2021. Lakiesityksestä äänestetään tänään maanantaina 21.6. täysistunnossa. Jos lakiesitys hyväksytään muutoksitta, uusi sähkömarkkinalaki tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Julkisessa keskustelussa on korostettu uuden sähkömarkkinalain hillitsevän sähkönsiirron kuluttajahintojen nousua. Kuluttajaliitto pitääkin myönteisenä muun muassa pyrkimystä lain nopeaan voimaantuloon sekä kustannustehokkuuden kehittämisvelvollisuutta ja sen valvontaa etukäteen. Myös vuosittaisen korotuskaton alentaminen on oikeansuuntainen toimenpide.
Edistysaskeleiden lisäksi Kuluttajaliitto katsoo kuitenkin, että nykyinen esitys jättää ilmaan vielä monia kysymysmerkkejä sähkönkäyttäjän kannalta ja epäilee, tuoko uudistus sähkönkäyttäjälle loppujen lopuksi mainittavia hyötyjä sähkölaskun suuruuteen.
8 prosentin vuosikorotukset edelleen liian suuria
Vaikka korotuskatto laskeekin aiemmasta 15 prosentista, Kuluttajaliitto pitää esityksen 8 prosentin korotuskattoa edelleen liian suurena ja epäilee sen toimivan vain automaattina hinnankorotuksille. ”Missä muussa hyödykkeessä, varsinkaan valtion valvomassa luonnollisessa monopolissa, hinnat saavat nousta vuosittain 8 prosenttia?” Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ihmettelee.
Kohtuullinen hinnoittelu tulee näyttää toteen
Sähkömarkkinalain 24 §:n mukaan verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista. ”Miten kohtuullisuus on näytetty toteen?” kysyy Juha Beurling-Pomoell. ”Onko nykyisen suuruinen voitto ja korotus todella se taso, jota voidaan pitää kohtuullisena monopoliyritykselle?”
Alijäämäjakson tasoituskausi liian pitkä
Alijäämän tasoitusjakson sääntelyyn esitetään täsmennyksiä. Sähköverkonhaltijalle voitaisiin poikkeuksellisesti myöntää enintään kahdeksan vuoden pituinen tasoitusjakson pidennys. “Kahdeksan vuotta on pitkä aika. Jos korotuskattoa kiristetään mutta alijäämäkautta voi kuitenkin pidentää, johtaako tämä siihen, että korotettua hintaa ujutetaan vain pidemmälle? Rahat menisivät edelleen kuluttajien taskusta, mutta pidemmällä aikavälillä” Beurling-Pomoell pohtii.
Kuluttajan asema heikentyy, mikäli sähköverkkoyhtiöille jää mahdollisuus ylimääräisiin hinnankorotuksiin alijäämän tasoitusjaksoa pidentämällä. ”Korotusten mahdollisuus jää siis edelleen suureksi ja tasoituskauden pidentäminen vähentää sähkönkuluttajan turvaa”, Juha Beurling-Pomoell huomauttaa.
Lakiesitys jättää tulevaisuuteen vielä paljon parannettavaa, ennen kuin kohtuullisemmat siirtohinnat oikeasti alkavat tuntua kuluttajan lompakossa. Kun esitys tänään todennäköisesti hyväksytään muutoksitta, katseet kääntyvät kohti Energiavirastoa, jonka tulisi laskentamallien päivityksen kautta uudistaa siirtoyhtiöiden sallittua tuottoa. Kun markkinatalous ei sähkönsiirtoyhtiöiden kaltaisissa luonnollisissa monopoleissa toimi, on lainsäätäjien ja viranomaisten tehtävä suojella kuluttajien etua.
