Aluevaalit 2022: Sairastamisen hinta alas!

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat ihmiselle elintärkeitä ja välttämättömiä palveluita, jotka ovat turvattu perustuslaissa. Monista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista veloitetaan kuitenkin asiakasmaksu. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista säädetään asiakasmaksulaissa, joka asettaa maksuille enimmäishinnan. Palvelun järjestäjä voi tarjota palveluita asiakasmaksulain säätelemiä enimmäishintoja halvemmalla tai kokonaan maksuttomina. Näin on toiminut muun muassa Helsingin kaupunki, jossa terveyskeskuksen lääkärikäynnit ovat asukkaille maksuttomia.

Sairauden hoidosta aiheutuneet kustannukset aiheuttavat monille ihmisille taloudellista ahdinkoa ja velkaantumista eivätkä kaikki kansalaiset pysty hankkimaan tarvitsemiaan palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen takia¹. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset näkyvät myös ulosoton tilastoissa. Vuonna 2020 ulosottoasioista yli 660 000 kappaletta koostui sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon maksut koettelevat pitkäaikaissairaita, jotka ovat maksujen takia köyhyysriskissä². Lainsäädäntö velvoittaa palvelunjärjestäjää jättämään maksun perimättä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä. Tätä velvoitetta ei ole kuitenkaan riittävällä tavalla noudatettu³.

Kuluttajaliiton tavoitteet:

Hyvinvointialueen tulee tarjota perusterveydenhuollon lääkäripalveluita maksutta kaikille kansalaisille. Myös kotipalveluiden lääkärikäyntien tulee olla maksuttomia.
Hyvinvointialueen tulee luoda selkeät prosessit asiakasmaksujen perimättä jättämiseen. Asiakasmaksuja tulee huojentaa ja jättää perimättä aina kun asiakkaan yksilöllinen tilanne sitä vaatii⁴.
Hyvinvointialueen tulee tarjota neuvonta- ja tukipalveluita asiakasmaksuihin ja maksukattoihin liittyen. Hyvinvointialueen asukkaita tulee tiedottaa aktiivisesti asiakasmaksujen huojentamisen mahdollisuudesta⁵.

Taustaa

Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksilön perustuslaissa turvattu perusoikeus. Perustuslain (PL, 731/1999) 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Palveluista veloitettavat maksut ovat kiinteässä yhteydessä palveluiden tosiasialliseen saatavuuteen. Perustuslakivaliokunta on nostanut asiakasmaksuihin liittyviä kustannuskysymyksiä esiin lausunnoissaan ja todennut, että asiakasmaksut eivät saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin⁶.

Julkisen terveydenhuollon maksuja peritään muun muassa lääkärikäynneistä, poliklinikkakäynneistä sekä hammashoidosta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (asiakasmaksulaki, 734/1992) uudistui heinäkuussa 2021 ja uudistuksella lisättiin maksuttomien hoitokäyntien määrää. Merkittävä muutos oli, että perusterveydenhuollon hoitajakäynnit muuttuivat maksuttomiksi kaikkialla Suomessa. Lääkärikäynneistä voi edelleen veloittaa maksun. Helsingin kaupunki on tunnettu siitä, että terveyskeskuksen lääkärikäynnit ovat asukkaille ilmaisia. Helsingissäkin on kuitenkin epäkohtia asiakasmaksujen ja asukkaiden yhdenvertaisuuden osalta, sillä Helsingissä kotipalvelun lääkärikäynneistä veloitetaan edelleen maksu.

Asiakasmaksulain uudistuksen yhteydessä selkeytettiin lainsäädäntöä niitä tilanteita varten, jolloin palvelun järjestäjän on jätettävä asiakasmaksut perimättä. Uudistus tarvittiin, sillä kunnat eivät olleet noudattaneet lakia aiemmin riittävästi. Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu⁷ on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen esimerkiksi vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä. Kansalaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät eivät ole kuitenkaan tunteneet tätä pykälää riittävällä tavalla eikä se ole näin ollen suojannut haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä riittävällä tavalla⁸. On tärkeää, että hyvinvointialueilla luodaan asiakasystävälliset ja selkeät prosessit niitä tilanteita varten, joissa asiakasmaksu jätetään perimättä. Selkeät prosessit suojelevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää rajoittaa osaltaan maksukatto eli asiakasmaksujen vuosiomavastuu. Asiakas joutuu kuitenkin itse seuraamaan maksukaton kertymistä, mikä ei ole monelle haavoittuvassa asemassa olevalle henkilölle tosiasiallisesti mahdollista. Asiakkaan kannalta parasta olisi, jos maksukattojen seurantavelvollisuus siirrettäisiin pois asiakkaalta palvelun järjestäjälle. Niin kauan kuin maksukaton seurantavelvollisuus on asiakkaalla itsellään, tulee palvelunjärjestäjän tehdä kaikkensa, jotta maksukaton seuranta on asiakkaalle helppoa. Asiakasmaksuja koskevien laskujen tulee olla selkeitä ja informatiivisia⁹. Neuvontaa tulee järjestää eri kanavissa ja kaiken palvelunjärjestäjän antaman neuvonnan tulee olla asiakkaalle maksutonta.