Aluevaalit 2022: Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on panostettava!

Ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat keskeisiä palveluita hyvinvointialueen asukkaille. Matalan kynnyksen palvelut turvaavat ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä estävät terveysongelmien pahenemista. Matalan kynnyksen palveluiden avulla on mahdollista tavoittaa uusia asiakasryhmiä sekä lisätä alueen asukkaiden terveyttä.

Hyvinvointialueen tulee turvata ennaltaehkäisevien palveluiden sekä matalan kynnyksen palveluiden toiminta. Palveluiden tulee sijaita lähellä kansalaisia ja niitä toteutettaessa tulee huomioida eri-ikäisen väestön tarpeet. Hyvinvointialueen tulee erityisesti huolehtia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta, sillä koronapandemia on koetellut voimakkaasti suomalaisten mielenterveyttä. Erityisen paljon koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Kuluttajaliiton tavoitteet:

  1. Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on kaikkien kansalaisten saatavilla. Hyvä esimerkki matalan kynnyksen mielenterveyspalvelusta on Helsingin kaupungin maksuton mielenterveyspalvelupiste Mieppi.
  2. Mielenterveyden hoito ei saa olla kiinni kansalaisen varallisuudesta. Hyvinvointialueen tulee tarjota lyhytpsykoterapiapalveluita asukkaille ilmaiseksi esimerkiksi palvelusetelien avulla
  3. Hyvinvointialueen tulee huomioida eri-ikäisen väestön tarpeet ennaltaehkäiseville ja matalan kynnyksen palveluille. Matalan kynnyksen palveluita tulee kohdistaa erikseen lapsille ja nuorille ja palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa.
  4. Hyvinvointialueen tulee varmistaa psykososiaalisen tuen palveluiden saatavuus.1

Taustaa

Ennaltaehkäisevät palvelut ja matalan kynnyksen palvelut turvaavat kansalaisten hyvinvointia ja ehkäisevät terveysongelmien pahenemista. Matalan kynnyksen palveluille on ominaista niiden nopea saatavuus ja saavutettavuus, mitkä ovat asioita, joita kansalaiset tutkimusten valossakin toivovat sote-palveluilta2. Palvelupisteiden tulee sijaita lähellä kansalaista, jotta ihmisten on mahdollista saada niistä helposti apua. Hyvinvointialueen tulee selvittää, mitä palveluita juuri kyseisen hyvinvointialueen asukkaat tarvitsevat ja palveluita tulee kohdentaa alueen asukkaiden tarpeen perusteella. Hyvinvointialueen tulee myös huomioida järjestökentällä toteutettava ennaltaehkäisevä työ ja tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien alueen toimijoiden kanssa.

Matalan kynnyksen palveluiden merkitys korostuu mielenterveyspalveluiden kohdalla. Suomalaisten mielenterveys on ollut koronapandemian takia koetuksella ja lähes neljä viidestä mannersuomalaisesta uskoo koronapandemian lisäävän mielenterveysongelmien määrää tulevaisuudessa3. Suomessa on olemassa hyviä käytäntöjä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden osalta, joista hyvinvointialueiden tulee ottaa mallia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita Mieppi-pisteissä, joihin asiakas voi ottaa yhteyttä, jos hän haluaa keskustelutukea tai hänellä on mielenterveyteen liittyviä huolia. Palvelu on helsinkiläisille maksuton.4

Mielenterveyden hoito ei saa olla kiinni asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Yksityiseltä sektorilta ostetut psykoterapiapalvelut ovat melko hintavia, eikä kaikilla henkilöillä ole näin ollen mahdollisuutta saada tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita. Esimerkiksi Helsingin alueella tarjotaan lyhytpsykoterapiapalveluita asukkaille ilmaiseksi palveluseteleiden avulla, mikä mahdollistaa nopean hoidon alkaviin mielenterveyden ongelmiin5. On tärkeää, että kaikkialla Suomessa poistetaan taloudellisia esteitä mielenterveyden hoidolle.

Hyvinvointialueen tulee panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen. Suomalaiset ovat olleet viime aikoina erityisen huolissaan nuorten jaksamisesta6. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, mutta heidän hyvinvointinsa on tutkimusten perusteella laskenut7. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elämään on laskenut, ja kohtalaisesta tai voimakkaasta ahdistuksesta kärsii 30 % tytöistä8. Perheiden pahoinvoinnin kasvu näkyy myös lastensuojelun palveluiden tarpeena. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut kasvussa ja ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa9. Hyvinvointialueen tulee huolehtia perhepalveluiden riittävästä resursoinnista, jotta lapset ja nuoret saavat nopeasti apua. Lapsia ja nuoria tulee auttaa siellä, missä he viettävät aikaansa saavutettavien ja asiakaslähtöisten palveluiden avulla.

Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto vuonna 2020 osoitti, että yhteiskuntamme ei ollut varautunut riittävästi uudenlaisiin kansakuntaamme uhkaaviin rikoksiin. Rikoksen uhrit jäivät tapahtuneen johdosta liian yksin ja tarjolla oleva apu oli pirstaloitunutta. Hyvinvointialueiden tuleekin alusta alkaen panostaa psykososiaalisen tuen palvelujärjestelmään. Äkillinen kriisi voi kohdata kansalaista koska tahansa esimerkiksi uudenlaisen rikoksen tai vakavan sairauden johdosta. Psykososiaalisen tuen palveluiden tulee olla jatkuvasti kansalaisten saatavilla niin, että kukaan ei jää yksin mahdollisen kriisin osuessa kohdalle. Hyvinvointialueiden tulee palveluita tarjotessaan huomioida terapiakentän moninaisuus.

Lähteet

[1] ks. mielenterveystyöstä (sis. psykososiaalinen tuki) terveydenhuoltolaki 27 §

[2] Ks. esim. Julkisten palvelujen barometri 2021;  https://www.jhl.fi/wp-content/uploads/2021/04/Julkisten_palveluiden_barometri_2021_yhteenveto_luettelolla_MEDIALLE.pdf

[3] Mielenterveysbarometri 2021; https://www.mtkl.fi/tiedotteet/78-uskoo-koronan-lisaavan-mielenterveysongelmia-tulevaisuudessa/

[4] https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/terveysasemat/mieppi-mielenterveyspalvelupiste/

[5] Ks. lisää esim. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006621253.html

[6] Mielenterveysbarometri 2021; https://www.mtkl.fi/toimintamme/julkaisut/mielenterveysbarometri-2021/

[7] Ks. esim. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21; https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162318/VN_2020_21.pdf

[8] Kouluterveyskysely 2021; https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely

[9] https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/lastensuojelu-ja-thl/lastensuojelun-tilastoa