Kuluttajaliiton aluevaali- ja kuntavaalitavoitteet 2025

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta. Kuluttajaliitto on koonnut tavoitteensa tälle sivulle. Muistathan käyttää äänioikeuttasi!

  • Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
  • Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 
  • Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 2.–8.4.2025 ja varsinainen vaalipäivä on 13.4.2025. Lue lisää aikatauluista ja äänestystavoista.

Kuluttajaliiton aluevaalitavoitteet: Perusoikeudet kuntoon hyvinvointialueilla

Kuluttajaliiton tavoitteet

Hyvinvointialueiden puhelinpalveluiden on toimittava sujuvasti niin, että niistä vastataan soittajalle viipymättä, eivätkä apua tarvitsevat jää yksin. Jos sote-yksiköihin ei saa puhelimitse yhteyttä, ei asiakas pääse palveluiden piiriin ja saa hoidon- tai palvelutarvettaan arvioiduksi. Useilla hyvinvointialueilla takaisinsoittopalvelut eivät toimi tällä hetkellä riittävän hyvin.

Esimerkiksi sydänkohtauksen hoito ei saa ikinä viivästyä, ja syöpäpotilaan hoito on aloitettava pikaisesti tehokkailla hoitomuodoilla. Synnytyspalveluiden resursoinnin tulee olla aina riittävä. Lainsäädännön enimmäisaikarajoja hoitoon ja palveluihin pääsemisestä tulee aina noudattaa. Hyvinvointialueilla tulee olla selkeästi nimettynä taho, joka valvoo hoitoon ja palveluihin pääsyn toteutumista. Jos hyvinvointialue ei pysty omana tuotantona järjestämään hoitoa potilaalle määräajassa, tulee sen noudattaa lain vaatimuksia ja hankkia palveluita ostopalveluna. Palvelusetelit on pidettävä työkalupakissa ja palveluseteleitä on tarjottava niille henkilöille ja niihin palveluihin, joihin palveluseteli sopii.

Ulkona harhaileva muistisairas henkilö tarvitsee nopeasti hoitopaikan. Lähes liikuntakyvyttömien yksinasuvien iäkkäiden ihmisten oikea hoitopaikka ei ole koti. Hyvinvointialueille tarvitaan lisää ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, jotta kaikki niitä tarvitsevat asiakkaat saavat sellaisen riittävän ajoissa. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin heikkenemisen ehkäisy kuuluu iäkkäiden palveluihin. Päiväkeskukset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, josta hyvinvointialueiden tulee myös huolehtia.

Hyvinvointialueiden tulee keskittyä hoidon jatkuvuuteen. Tutut hoitosuhteet esimerkiksi omalääkärimallin mukaisesti parantavat hoidon laatua, lisäävät turvallisuutta ja ovat myös kustannustehokkaita. Asiakkaiden pompottelun sote-ammattilaiselta toiselle tulee loppua.

Hyvinvointialueiden asiakasmaksujen tulee olla kohtuullisia. Jokaisen hyvinvointialueen tulee tehdä päätös, että se alentaa myös terveydenhuollon tasasuuruisia asiakasmaksuja, jos asiakkaan toimeentulo vaarantuu maksun johdosta. Asiakasmaksujen alentamisprosessien tulee olla asiakasystävällisiä. Yksikään palvelua tarvitseva ihminen ei saa pudota asiakasmaksujen takia palveluiden ulkopuolelle.

Lisäksi hyvinvointialueiden tulee panostaa sosiaalisen luototuksen palveluihin. Asiakkaille tulee viestiä aktiivisesti sosiaalisen luototuksen mahdollisuudesta ja palvelu tulee resursoida hyvinvointialueilla palvelunkäyttäjien tarvetta vastaavaksi.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavapalvelut sekä muut neuvontapalvelut erityisesti digipalveluita koskien tulee resursoida niin, että asiakkaalla on tosiasiassa mahdollisuus saada apua. Hyvinvointialueiden tulee tehdä asiakkaiden palveluita koskevat päätökset viipymättä ja kohtuullisessa ajassa lainsäädännön aikarajojen sisällä.

Hyvinvointialueiden tulee viestiä aktiivisesti palvelunkäyttäjille saatavilla olevista palveluista eri viestintäkanavien kautta. Kaikilla palvelunkäyttäjillä tulee olla pääsy palveluita koskevaan tietoon, eikä digittömiä henkilöitä saa unohtaa. Sosiaalihuollon palvelut tulee resursoida riittävällä tavalla, eivätkä ne saa jäädä päätöksissä terveydenhuollon palveluiden varjoon.

Jos priorisointia esimerkiksi hyvinvointialueen palveluiden laajuuden tai sisällön suhteen tehdään, tulee päätösten taustalla olla palvelunkäyttäjien toiveet. Palvelunkäyttäjille tulee viestiä avoimesti priorisoimisesta eli esimerkiksi siitä, mihin palveluihin panostetaan taloudellisesti ja mitä palveluita jätetään resurssisyistä tarjoamatta asiakkaille. Vaikuttavuus sekä potilas- ja asiakasturvallisuus tulee huomioida sekä päätöksissä että palvelua annettaessa. Yhdenvertaisuuden toteutumisesta tulee aina huolehtia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu on ollut kaksi vuotta hyvinvointialueilla. Palvelunkäyttäjät kohtaavat kuitenkin edelleen isoja haasteita jopa perusasioiden toimimisessa sote-palveluissa, eivätkä asiakkaiden perustuslaissa turvatut perusoikeudet toteudu riittävällä tavalla. Ihmiset eivät saa yhteyttä sote-yksiköihin eikä palveluihin pääse riittävän nopeasti.1 Merkittävä osa suomalaisista kokee saavansa riittämättömästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, ja palveluiden saatavuus on huonontunut viime vuosina.2

Nyt tulee laittaa perusoikeudet kuntoon hyvinvointialueilla!

Asiakkaita pompotellaan hyvinvointialueilla sote-ammattilaiselta toiselle, eikä hoidon jatkuvuus toteudu. Asiakkaat eivät saa tarvittavaa neuvontaa eivätkä tiedä, mitä palveluita hyvinvointialueilla on tarjolla. Ulosotossa on vuosittain satoja tuhansia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, mikä kertoo siitä, ettei palveluiden taloudellinen saavutettavuus ole riittävällä tasolla. Digipalvelut ovat yleistyneet viime vuosina, mutta tarvittavaa tukea digipalveluiden käyttöön on ollut riittämättömästi saatavilla ja digitaalisessa asiointiosaamisessa on isoja haasteita erityisesti ikääntyneen väestön keskuudessa.3 Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa rajataan sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialuetasolla. Uudistusten myötä asiakkaiden pääsy tarvittaviin palveluihin on vaarassa heikentyä.

Perustuslaissa turvataan ihmisten oikeus riittäviin sote-palveluihin sekä yhdenvertaiseen kohteluun. Asiakkaat ansaitsevat parempaa – nyt tulee laittaa perusoikeudet kuntoon hyvinvointialueilla!

1Kuluttajaliiton jäsenkysely 2024
2Terve Suomi -tutkimus 2023: Palvelujen riittävyys, Palvelujen saatavuus
3Terve Suomi -tutkimus 2023: Digitaaliset palvelut ja digitaalinen asiointi

Lataa Kuluttajaliiton aluevaalitavoitteet PDF-tiedostona (Avaa tiedoston)Lataa

Kuluttajaliiton kuntavaalitavoitteet: Kunta yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden edistäjänä

Kuluttajaliiton tavoitteet

Kunnilla on tärkeä tehtävä ihmisten turvallisen elämän varmistamisessa. Kunnat varautuvat monenlaisiin häiriötilanteisiin aina sähkönjakelun häiriöistä ympäristöön kohdistuviin haasteisiin. Varautuminen voi olla myös hyvin pieniä arkipäiväisiä tekoja, kuten riittävä ja ennakoiva katujen hiekoitus liukkaalla säällä tai katujen auraaminen siten, että kaikki ihmiset pystyvät yhdenvertaisesti liikkumaan niissä apuvälineidenkin avulla. Terveyden edistäminen ja varautumistoiminta kytkeytyvät usein toisiinsa.  

Kuluttajaliiton kanta: Kunnan tulee resursoida varautumistoiminta ja väestönsuojelu riittävällä tavalla sekä tukea kuntalaisten omatoimista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin esimerkiksi koulutuksilla. Varautuminen tulee kytkeä kunnissa tapahtuvaan terveydenedistämistoimintaan ja siinä tulee tehdä aktiivista yhteistyötä myös järjestöjen kanssa. Väestön ikääntymiseen varautuminen edellyttää panostamista terveyden edistämiseen eli esimerkiksi liikuntapaikkojen saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. 

Kuntien tarjoamat peruspalvelut ovat hyvän arjen edellytys monelle. Niiden käyttämisen tulee olla mahdollista kaikille kuntalaisille myös silloin, kun otetaan käyttöön digitaalisia yhteydenpito-, palvelu- ja maksukanavia. Esimerkiksi jopa julkisen liikenteen lippujen ostaminen edellyttää käytännössä yhä useammin digitaitoja. Kaikilla kuntalaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita – kyse voi olla esimerkiksi puuttuvista taidoista tai rajallisista taloudellisista resursseista. 

Kuluttajaliiton kanta: Kunnan palveluiden kehittämisessä on huomioitava kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä palveluiden helppokäyttöisyys, saatavuus ja tietoturva. Myös digipalveluita korvaavien palveluiden tulee olla laadukkaita ja saavutettavia ja niiden olemassaolosta tulee viestiä selkeästi. Kirjastoissa tulee tarjota maksutonta digineuvontaa ja siinä tulee tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Monille ihmisille asuminen on kohtuuttoman kallista.1 Syynä tähän on muun muassa liian vähäinen kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta osassa Suomea.2 Erityisesti ongelma kohdistuu pienipalkkaisiin, kuten hoitoalalla työskenteleviin henkilöihin. Väestön ikääntyessä erityisesti hoiva-alan työntekijöiden tarve kasvaa ja asumisen kalleus voi vaikeuttaa osaavan työvoiman saantia. Myös viimeaikaiset asumistukeen ja muihin etuuksiin kohdistuneet leikkaukset lisäävät entisestään kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta.  

Kuluttajaliiton kanta: Kunnan tulee turvata riittävä omistamiensa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta. Kunnan tulee huolehtia myös siitä, että asumisen edellyttämää infrastruktuuria rakennetaan riittävän nopeasti. Samalla tulee huolehtia siitä, että asuinympäristö säilyy viihtyisänä ja kunnan virkistysalueisiin panostetaan.

1Kuluttajaliiton Aula Researchilla teettämä selvitys 2025
2Yle: Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista uhkaa pahentua tulevina vuosina

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmiskunnan uhkista. Suuri osa kasvihuonepäästöistä johtuu liikenteestä. Suoraan liikenteeseen kohdistuvilla toimenpiteillä (esimerkiksi vähäpäästöisiin autoihin siirtyminen, liikenteen verotus) ei välttämättä pystytä vähentämään liikenteen päästöjä riittävästi. Yhdyskuntarakenteella on vaikutusta ihmisten liikkumistarpeeseen ja liikkumismuotoihin ja sitä kautta kasvihuonepäästöihin.

Kuluttajaliiton kanta: Kuntien tulee maankäytön suunnittelussa huolehtia siitä, että palvelut ja työpaikat on helppo saavuttaa myös joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Julkisen liikenteen palveluiden tulee olla kohtuuhintaisia ja saavutettavia.

Kuntien on aktiivisesti edistettävä jakamistaloutta ylikulutuksen vähentämiseksi ja kuntalaisten kestävän kulutuksen mahdollistamiseksi. Resurssien, kuten tavaroiden ja tilojen yhteiskäyttö vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden sekä päästöjen määrää sekä tuo säästöjä niin kuntalaisille kuin kunnalle. Jakamistalous voi tukea myös paikallista yrittäjyyttä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi vuokraus- ja korjauspalveluille. Lisäksi julkisten tilojen, kuten koulujen ja kirjastojen, laajempi avaaminen yhteiskäyttöön parantaa tilojen hyödyntämistä ja voi lisätä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvää.

Kuluttajaliiton kanta: Kuntien tulee ottaa aktiivinen ote edistää omalla alueellaan jakamistaloutta luomalla jakamistalouden toimintasuunnitelma, joka sisältää konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla luodaan jakamistaloutta tukevaa toimintaympäristöä sekä kuluttajille mahdollisuuksia toteuttaa arjessaan jakamistalouden mukaista kuluttamista.

Kuntien tulee osana jakamistalouden toimintasuunnitelmaa kartoittaa mahdollisuuksia edistää jakamistalouden mukaista kuluttamista. Kunnat voivat esimerkiksi:

  • tukea paikallisia digitaalisia alustoja, jotka helpottavat resurssien jakamista, kuten tavaranvaihtoa tai naapuriapua
  • tuoda jakamistalouden edistämisen osaksi koulujen opetussuunnitelmia ja kuntalaisten koulutuksia
  • mahdollistaa kampanjoita ja kokeiluita, jotka tuovat jakamistalouden käytännöt osaksi kuntalaisten arkea
  • tukea paikallista jakamistaloutta tukevaa yrittäjyyttä ja ratkaisuja, jotta niiden käyttö olisi helpompaa ja saavutettavampaa (esimerkkinä yhteiskäyttöiset liikkumisratkaisut)
  • avata laajemmin yhteisölliseen käyttöön julkisia tiloja, kuten kouluja, kirjastoja ja liikuntatiloja.
Lataa Kuluttajaliiton kuntavaalitavoitteet PDF-tiedostona (Avaa tiedoston)Lataa

  • Ongelmia tuotteen palautuksen kanssa? Kaipaatko lakimiehen apua?

    Lakimiehemme on vain puhelinsoiton päässä jäsenillemme. Liity nyt – jäsenyys alkaen vain 15 € / vuosi!
    Lue lisää jäsenyydestä