Kohti vähähävikkistä ruokailua

| |

Ruokahävikin minimointi on yksi ruokapalveluiden kestävyyden peruspalikoista. Vaikka ruokapalveluissa on jo laajasti otettu käyttöön tehokkaita hävikkiä vähentäviä käytäntöjä, kehittämismahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia löytyy edelleen, kirjoittaa Kuluttajaliiton hankevastaava Jenni Vainioranta.

Eurooppalaisen COMBINE-tutkimushankkeen (2024–2026) tulokset osoittavat, että erityisesti lautashävikin vähentämisessä parhaat tulokset syntyvät yhdistämällä useita toisiaan tukevia keinoja.

Käyttäytymisen muutos vaatii useita samanaikaisia keinoja

Kuluttajaliitto on yksi COMBINE-hankkeen toteuttajista. Hankkeessa on kehitetty ja arvioitu ruokahävikin vähentämisen keinoja kouluruokailussa, työpaikkaravintoloissa ja kotitalouksissa Suomessa, Ranskassa, Portugalissa ja Italiassa. Tavoitteena oli tunnistaa käytännön ratkaisuja, joilla kuluttajakäyttäytymistä voidaan ohjata mahdollisimman vaikuttavasti.

Hankkeen lähtökohtana oli COM-B-malli, jonka mukaan ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat motivaatio, osaaminen ja mahdollisuudet toimia. Ruokahävikin vähentämisessä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pelkkä tiedon lisääminen ei riitä edistämään ruokahävikkiä vähentävää toimintaa. Myös ruokailuympäristön ja käytäntöjen on tuettava hävikkiä vähentäviä valintoja.

Hankkeeseen osallistuvissa työpaikkaravintoloissa yhdistettiin useita hävikkiä vähentäviä keinoja, kuten hävikkiviestintää, muistutuksia sopivista annoskoista, ruokailuympäristön kehittämistä ja palautetta hävikin määrästä. Kouluissa vastaavasti yhdistettiin opetusta, haastekilpailuja, osallistavia työpajoja sekä ruokailutilanteeseen vaikuttavia käytännön ratkaisuja kuten tuuppaamista (nudging). Tuuppauksissa ei pyritä pakottamaan ketään muuttamaan toimintaansa. Ideana on tehdä toivotusta käyttäytymisestä hieman helpompaa, näkyvämpää tai houkuttelevampaa.

Tavoitteena oli myös selvittää, voidaanko ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaa tehokkaammin silloin, kun he kohtaavat ruokahävikkiin liittyviä viestejä ja toimenpiteitä samanaikaisesti useissa arjen ympäristöissä. Siksi hankkeeseen rekrytoitiin myös kotitalouksia osallistuneiden työpaikkaravintoloiden asiakkaista ja koulujen oppilaista. Tutkimuksessa havaittiin myönteisiä ylivuotovaikutuksia eri arkiympäristöjen välillä: Esimerkiksi aikuiset, jotka osallistuivat myös kotona toteutettuihin toimiin, kokivat olevansa selvästi sitoutuneempia myös työpaikkaravintoloiden toimiin. Toisin sanoen eri arkiympäristöissä samanaikaisesti toteutettavat ja toisiaan tukevat toimet voivat vahvistaa haluttua käyttäytymisen muutosta.

Pienet muutokset voivat tuottaa merkittäviä vaikutuksia

Monet käytetyt keinot olivat käytännössä varsin yksinkertaisia. Buffet-tyyppisissä ravintoloissa ruokailijoita muistutettiin ottamaan ruokaa ensin hieman vähemmän ja hakemaan lisää tarvittaessa. Ruoan ominaisuuksista, kuten mausteisuudesta, tarjottiin aiempaa selkeämpää tietoa. Hävikin määrää tehtiin näkyväksi mittareiden ja viestinnän avulla. Joissakin kouluruokaloissa, joissa ruoka annosteltiin oppilaille, kokeiltiin myös pienempiä oletusannoksia.

Tulokset osoittivat, että erityisesti ruokailuhetkellä tehtäviin päätöksiin vaikuttavat ratkaisut ovat tehokkaita. Kun vähähävikkinen valinta tehdään helpoksi ja luontevaksi, ruokailijalta ei edellytetä merkittävää lisäponnistelua.

Hankkeen osallistavat toimintatavat, kuten työpajat, keskustelut, henkilöstön osallistuminen ja yhteinen kehittäminen, jättivät usein vahvemman jäljen kuin yksisuuntainen asiakasviestintä, kuten pelkät julisteet tai sähköpostiviestit.

Suomessa hankkeeseen osallistui Sodexon Hills Business Park -ravintola, jossa hävikin vähentämiseksi oli jo tehty paljon työtä. Kokonaishävikin vähentämiseen oli käytössä useita toimivia keinoja, ja myös lautashävikin määrä oli lähtötilanteessa hyvin alhainen. Asiakkaiden asenteet olivat jo lähtötilanteessa myönteisiä. He pitivät hävikin vähentämistä tärkeänä ja tiedostivat ruokahävikin vaikutukset. Hyvästä lähtötilanteesta huolimatta hankkeessa onnistuttiin vähentämään lautashävikkiä entisestään sekä lisäämään asiakkaiden huomiota annoskokoihin ja hävikin välttämiseen. Myös myönteinen suhtautuminen hävikin vähentämiseen vahvistui entisestään hankkeen aikana.

Ruokahävikki väheni myös kodeissa

Myös Suomessa hankkeeseen osallistuneet seitsemän kotitaloutta olivat jo lähtötilanteessa melko motivoituneita ja osaavia ruokahävikin vähentämisessä. Hankkeen aikana he saivat henkilökohtaista palautetta ruokahävikkinsä määrästä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kunkin kotitalouden tarpeisiin räätälöityjä käytännön vinkkejä sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen kokkausiltaan. Toimenpiteiden ansiosta ruokahävikki väheni kotitalouksissa keskimäärin 26 prosenttia. Osallistujat pitivät hankkeen vahvuuksina erityisesti vuorovaikutteisia aktiviteetteja, henkilökohtaista palautetta ja koko perheen osallistamista, jotka tukivat uusien toimintatapojen omaksumista ja juurtumista arkeen.

Työpajassa jaettiin kokemuksia toimivista hävikkiratkaisuista

Hanke toteutti osana valtakunnallista Hävikkiviikko-kampanjaa työpajan, joka kokosi yhteen ruokapalveluiden, tutkimuksen, järjestöjen ja yritysten edustajia jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä ruokahävikin vähentämisestä.

Työpajassa tarkasteltiin erityisesti käytännön keinoja vähentää lautashävikkiä ja ohjata ruokailijoiden käyttäytymistä vähähävikkisempään suuntaan. Samalla vaihdettiin kokemuksia hyväksi havaituista ratkaisuista. Osallistujat nostivat kuluttajien käyttäytymisen ohjaamisen ja lautashävikin vähentämisen kannalta tärkeimmiksi keinoiksi ruokailuympäristön kehittämisen, henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä menujen kehittämisen. Esiin nousivat muun muassa tarjoilulinjaston ratkaisut (järjestys), annos- ja lautaskoot, ruokalistan esittämistavat sekä hävikin tekeminen näkyväksi osaksi arkea. Työpajassa eniten kannatusta saaneet keinot perustuivat pitkälti siihen, että vähähävikkisten valintojen tekeminen tehdään asiakkaalle helpoksi.

Kun osallistujat arvioivat ja äänestivät yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, eniten kannatusta saivat käyttäytymistä hienovaraisesti ohjaavat tuuppaukset. Esimerkiksi annoskoon valintaa tukevat muistutukset, tarjoilulinjaston huolellinen suunnittelu sekä ruokahävikin kustannusten ja ympäristövaikutusten näkyväksi tekeminen koettiin tehokkaina keinoina.

Työpajassa nostettiin esiin myös sosiaalisten normien hyödyntämisen pitkälti käyttämätön potentiaali. Ihmisten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi kertomalla, miten enemmistö asiakkaista toimii ruokailutilanteissa tai suhtautuu ruokahävikkiin. Vaikka tällaisia viestejä käytetään ruokapalveluissa vielä vähän, ne voisivat kannustaa yhä useampia vähentämään hävikkiä.

Työpajakeskusteluissa nousivat esiin myös hävikkidata ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet hävikin vähentämisessä. Lisäksi pohdittiin, miten hävikkiviestintä saadaan pysymään näkyvänä ilman, että siihen turrutaan tai koetaan tietoähkyä.

Yhteistyöllä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää

COMBINE-hankkeen tulokset viittaavat siihen, että vaikuttavimmat ratkaisut helpottivat hävikin vähentämistä itse valintatilanteessa, huomioivat toimintaympäristön erityispiirteet ja osallistivat kohderyhmät aktiivisesti muutokseen. Lupaavimpia ovat toimenpidekokonaisuudet, joissa yhdistyvät viestintä, käyttäytymistä ohjaavat keinot ja toimintaympäristön muutokset.

Hankkeen tulokset ja työpajakeskustelut vahvistivat käsitystä siitä, että suomalaisissa ruokapalveluissa tehdään jo paljon vaikuttavaa työtä hävikin vähentämiseksi. Hävikkiviikon tapahtumassa monissa puheenvuoroissa korostui lisäksi vahva tahtotila lisätä yhteistyötä ja kehittää tiedon hyödyntämistä. Mitä paremmin tietoa, kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä jaetaan toimijoiden välillä, sitä tehokkaammin ruokahävikkiä voidaan vähentää ja edistää koko ruokajärjestelmän kestävyyttä.

Tällä on merkitystä myös ruokapalveluiden käyttäjille. Hankkeen asiakashaastatteluissa nousi nimittäin esiin, että asiakkaat huomaavat ruokapalveluiden vastuullisuustoimet ja arvostavat niitä. Hävikin vähentäminen ei siis hyödytä vain ympäristöä ja ruokapalveluiden toimintaa, vaan voi näkyä myös parempana asiakaskokemuksena.

Hävikkiviikolla järjestetty työpaja kokosi yhteen ruokapalveluiden, tutkimuksen ja järjestöjen edustajia pohtimaan käytännön ratkaisuja hävikin vähentämiseksi. Työpajan fasilitoi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Sally Londesborough.
Työpajan osallistujat arvioivat erilaisia lautashävikin vähentämisen keinoja.

COMBINE-hanke lyhyesti

Toteutusaika: 2024–2026

Pääkoordinaattori: WRAP Europe

Hankekumppanit: Kuluttajaliitto, portugalilainen yliopisto Universidade Nova de Lisboa, European Food Information Council (EUFIC) sekä voittoa tavoittelematon sosiaalinen yritys, Invento Lab.

EU:n osarahoittama hanke.

Hanketta toteutettiin neljässä Euroopan maassa:

  • kaksi työpaikkaravintolaa (Suomi, Ranska)
  • kolme koulua (Portugali, Italia, Ranska)
  • yhteensä 21 kotitaloutta (Italia, Ranska, Portugali, Suomi)

Jenni Vainioranta

HANKEVASTAAVA

Kirjoitus on alun perin julkaistu Elintarvike ja Terveys -lehdessä 5/2026, joka ilmestyi 2.11.2026 teemalla ”Kestävyys ruokapalveluissa”.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.


  • Kuluttajan lakineuvonta puhelimitse vuodeksi 15 eurolla

    Juristimme on puhelinsoiton päässä jäsenillemme. Jäsenyys alkaen vain 15 € / vuosi!
    Lue lisää jäsenyydestä