Kuluttajaliiton jäsenkyselyn perusteella digieuro on vielä suurelle osalle vastaajista melko tuntematon. Eniten huolta herättävät digieuron turvallisuus, tietoturva ja mahdolliset huijaukset. Suurimmaksi hyödyksi nähtiin riippumattomuus Euroopan ulkopuolisista toimijoista. Vastauksissa korostuivat myös käteisen säilyttäminen sekä se, että ikääntyneiden ja muiden digipalvelujen käytössä vaikeuksia kokevien ihmisten tarpeet on huomioitava.
Kuluttajaliitto selvitti jäsenkyselyssään kansalaisten näkemyksiä digieurosta. Kyselyyn vastasi 280 henkilöä 18.–26.8.2026. Tulosten perusteella digieuro on monelle vielä vieras asia: 44 prosenttia vastaajista ei tuntenut digieuron käsitettä lainkaan ja 32 prosenttia tunsi sitä vain vähän.
Kyselyn tulokset osoittavat, että tällä hetkellä kuluttajat tarvitsevat digieurosta selkeää ja puolueetonta tietoa. Moni ei vielä tiedä, miten digieuro käytännössä toimisi tai miten se eroaisi nykyisistä maksutavoista. Tämän vuoksi ei liene yllättävää, että myös suhtautuminen digieuron käyttöönottoon jakautui. Digieuron käyttöönottoa piti tällä hetkellä erittäin tai melko hyvänä yhteensä 33 prosenttia vastaajista, mutta hieman enemmän melko tai erittäin huonona (42 % vastaajista). Neljännes vastaajista ei vielä osannut muodostaa kantaansa.
Suurimmaksi hyödyksi nähtiin eurooppalainen riippumattomuus – turvallisuus ja huijaukset huolestuttavat
Vastaajat näkivät digieuron suurimmaksi mahdolliseksi hyödyksi riippumattomuuden Euroopan ulkopuolisista toimijoista (31 %). Seuraavaksi nousi riippumattomuus internetin toimivuudesta (25 %). Helppokäyttöisyys ja nopeus saivat vähemmän kannatusta mahdollisina hyötyinä.
Digieuron suurimmiksi huolenaiheiksi nousivat kyselyn vastausten perusteella tietoturva ja tekniset häiriöt. Turvallisuusnäkökulmat nähtiin digieuron hyväksyttävyyden kannalta keskeisimmäksi tekijäksi. Jopa yli puolet (52 %) vastaajista luotti digieuron turvallisuuteen ainoastaan melko vähän tai ei lainkaan.
Myös yksityisyys, käteisen väheneminen ja käytön vaikeus huolestuttivat vastaajia. Avoimissa vastauksissa vastaajat pohtivat, miten digieuron käyttöä suojattaisiin huijareilta ja järjestelmäriskeiltä sekä kuka vastaisi mahdollisesti menetetyistä varoista.
Käteinen halutaan säilyttää
Kyselyn selkein yksittäinen tulos liittyi käteiseen. Peräti 91 % vastaajista oli sitä mieltä, että käteisen pitäisi säilyä käytössä digieuron rinnalla. Avoimissa vastauksissa käteistä pidettiin tärkeänä vaihtoehtona erityisesti ikääntyneille ja henkilöille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja. Vastaajat olivat huolissaan siitä, että digieuro voisi ajan myötä johtaa käteisen käytön vähenemiseen, vaikka sen tarkoituksena olisi aluksi täydentää nykyisiä maksutapoja.
Peräti 91 % vastaajista oli sitä mieltä, että käteisen pitäisi säilyä käytössä digieuron rinnalla.
Avoimissa vastauksissa nousi vahvasti esiin huoli siitä, miten ikääntyneet ja muut henkilöt, joilla on vaikeuksia digitaalisten laitteiden käytössä, pystyisivät käyttämään digieuroa. Kaikilla ei ole älypuhelinta, riittäviä digitaitoja tai mahdollisuutta hankkia uusia laitteita. Osa vastaajista toi esiin myös näköön, muistiin tai toimintakykyyn liittyviä haasteita. Vastaajat toivoivat digieuron mahdollisessa käyttöönotossa riittävää ohjausta ja tarvittaessa henkilökohtaista neuvontaa.
Lisää tietoa ennen käyttöönottoa
Kyselyn tuloksia tulkittaessa on selvää, että digieuro on vielä monelle joko täysin tai melko vieras aihe. Epäluottamus digieuron turvallisuuteen on tämän tiedon valossa ymmärrettävää, kukapa nyt luottaisi täysin itselle vielä vieraaseen asiaan. Jos digieuro olisi ollut saatavilla jo kyselyn aikana, vain 13 % vastaajista olisi ottanut sen käyttöön heti. 30 % vastaajista puolestaan ilmoitti, ettei varmasti ottaisi sitä heti käyttöön.
Kyselyn tuloksia tulkittaessa on selvää, että digieuro on vielä monelle joko täysin tai melko vieras aihe.
Digieuron mahdollinen laajempi käyttöönotto kaipaakin siis kuluttajien näkökulmasta erityisesti riittävää tiedottamista, turvallisuuden läpinäkyvyyttä ja sitä, että uusi maksutapa on aidosti mahdollisimman saavutettava. Tiedottamista kaivataan myös siitä, että käteinen ei ole katomassa mihinkään. Lisääntyvä tieto lisää myös tietoa digieuron konkreettisista hyödyistä. Tällä hetkellä moni kyselyyn vastannut koki, etteivät digieuron hyödyt suhteessa nykyisiin maksutapoihin ole heille vielä täysin selviä. Digieuron mahdollinen eurooppalainen omavaraisuus nähtiin hyötynä, mutta tavallisen kuluttajan näkökulmasta konkreettiset hyödyt ovat monelle vielä epäselviä.
Kyselyn keskeinen viesti on, että ennen mahdollista käyttöönottoa kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa ja varmuutta siitä, että digieuro on turvallinen, helppokäyttöinen ja vapaaehtoinen – eikä sen käyttöönotto tule jättämään ketään maksamisen ulkopuolelle.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Paula Pessi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, VARAPÄÄSIHTEERI
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
