Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)
Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa ympäristöministeriölle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot:
Kuluttajaliitto katsoo, että energiatehokkuusneuvonta haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille täydentää ja tukee hyvin muita suunnitelmaluonnoksessa esitettyjä toimenpiteitä. Se on hyvin suunniteltu saavutettavuuden ja kohdentamisen näkökulmasta, ja toisin kuin yleinen energianeuvonta se voi onnistuessaan tavoittaa juuri niitä ryhmiä, jotka muuten jäisivät palveluiden ulkopuolelle. Kuluttajaliitto pitää myönteisenä, että neuvonta viedään sinne missä ihmiset jo asioivat (esimerkiksi sote-palvelut, järjestöt), se ei edellytä digitaitoja, ja proaktiivinen ote voi tavoittaa myös ne, jotka eivät itse hakeutuisi palveluun. Toisaalta toimenpiteen tavoittavuus on arvioitu suunnitelmaluonnoksessa rajalliseksi (11 960 haavoittuvassa asemassa olevaa kotitaloutta, s. 22), ja sen todellinen vaikuttavuus jää suunnitelman omienkin mittareiden valossa melko vaikeasti todennettavaksi. Kuluttajan kannalta neuvonnan konkreettinen hyöty voi myös jäädä epäsuoraksi eikä vielä auta kotitalouksia ylös energiaköyhyydestä yksinään. Parhaimmillaan sillä kuitenkin voidaan ohjata haavoittuvia kotitalouksia muihin, rahallista tukea sisältäviin toimenpiteisiin.
Toimenpide Energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille (suunnitelman osio 2.1.1.2)
Kuluttajaliitto kannattaa energia-avustuksia tukimuotona haavoittuville kotitalouksille. Tuen mahdollistamat energiaremontit vähentävät energiankulutusta ja auttavat näin ratkomaan päästökaupan laajentamisen vaikutuksesta johtuvaa asumisen energiakustannusten nousua ja sen vaikutuksia kotitalouksiin.
Kuluttajaliitto katsoo, että kriteerit energia-avustuksen kohdistamiseksi haavoittuville kotitalouksille ovat oikeansuuntaiset, mutta huomauttaa, että postinumeroon perustuva kohdennus mahdollistaa myös tilanteet, joissa haavoittuvia kotitalouksia ja taloyhtiöitä korkeamman tulotason alueella jää avustuksen ulkopuolelle (ja hyvätuloisempi asukas tai taloyhtiö pienituloisella postinumeroalueella voi hyötyä).
Lisäksi Kuluttajaliitto esittää huolensa siitä, että avustusten ulkopuolelle rajautuvat myös omakoti- ja pientalot, joita asuntokannasta kuitenkin on huomattava määrä. Kotitalouksien riski energiaköyhyyteen vaihtelee suuresti asuinpaikasta ja -muodosta, sekä lämmitystavasta riippuen, mutta erityisiä riskiryhmiä 1960- ja 1970-luvun perusparantamattomissa kerrostaloissa asuvien pientuloisten lisäksi ovat öljylämmitteisissä pientaloissa sekä muissa isoissa ennen vuotta 1980 rakennetuissa perusparantamattomissa pientaloissa asuvat pienituloiset kotitaloudet (Kuluttajaliitto, Energianiukkuuden kokemuksia ja ongelmanratkaisua Suomessa. Saatavilla: https://www.kuluttajaliitto.fi/2020/03/23/energianiukkuuden-kokemuksia-ja-ongelmanratkaisua-suomessa/).
Toimenpide Avustukset energiatehokkuuden parantamiseen valtion tukemille asuntoyhteisöille (suunnitelman osio 2.1.1.3)
Kuluttajaliitto pitää energia-avustuksia valtion tukemille asuntoyhteisölle perusteltuna ja hyvin kohdistettuna toimenpiteenä. Valtion tukemiin vuokra-asuntoihin on valittu asukkaat sosiaalisin perustein, ja kohderyhmän tulot ovat lähtökohtaisesti keskimääräistä pienemmät. Tuetuissa vuokra-asunnoissa vuokra määräytyy omakustannusperiaatteella, jolloin energiakorjauksesta syntyvä säästö energiakuluissa heijastuu suoraan vuokran tasoon ja vuokralaisten asumiskustannuksiin.
Toimenpiteen hyvään kohdentumiseen ja hyötyihin nähden Kuluttajaliitto katsoo, että toimenpiteelle varattu budjetti (10 milj.) on pieni suhteessa suunnitelman kokonaiskustannuksiin (463,2 milj.) sekä verrattuna muihin, edellä esitettyihin rakennussektorin toimenpiteisiin (energianeuvonta 30 milj. sekä asunto-osakeyhtiöiden energia-avustukset 113,6 milj.). Suunnitelmaluonnoksessa arvioidaan, että avustus mahdollistaa 200 vuokratalon korjaukset ja koskee noin 4 000 asuntoa ja kotitaloutta (s. 41). Määrä vaikuttaa pieneltä myös suhteutettuna valtion tukemien vuokra-asuntojen kokonaismäärään ja niiden keski-ikään (yli 350 000 vuokra-asuntoa, joiden keski-ikä on 39,4 vuotta, lähde: Kova ry, Tietoja valtion tukemista asunnoista. Saatavilla: https://www.kovary.fi/tietoa-toimialasta/). Kuluttajaliitto näkee, että perusteita, joilla rahoitus on jaettu eri toimenpiteille ja sektoreille olisi voinut kuvata suunnitelmaluonnoksessa tarkemmin.
Toimenpide Införande av anropsstyrd kollektivtrafik på Åland (suunnitelman osio 2.2.1.1)
Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan kutsuohjatun joukkoliikenteen käyttöönotto Ahvenanmaalla tukee hyvin suunnitelmaluonnoksen tavoitteita ja vähentää liikenneköyhyyttä. Kuten suunnitelmaluonnoksessa kuvataan, Ahvenanmaa on harvaan asuttu alue, jossa yksityisautoilu on runsasta ja nykyinen joukkoliikenne palvelee heikosti haja-asutusalueita. Suunniteltu kutsuliikenne yhdistäisi nämä alueet nykyiseen joukkoliikenneverkkoon, vähentäisi riippuvuutta omasta autosta mahdollistamalla asioinnin ilman autoa sekä parantaisi erityisesti pienituloisten, ikääntyneiden ja liikkumisrajoitteisten liikkumista.
Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että tuleva kutsuohjattu liikenne olisi käyttäjille kohtuuhintaista, helppoa varata ja yhteensopivaa muun joukkoliikenteen kanssa.
Ahvenanmaan saaristokunnat jäävät suunnitelmassa kutsupalvelun ulkopuolelle, vaikka niillä on pisimmät etäisyydet ja heikoin palveluiden saatavuus ja ne ovat siten monilta osin haavoittuvimpia alueita. Rajauksen perustelut liittyvät siihen, että väestöpohja ja lauttaliikenne eivät mahdollista kustannustehokasta palvelua. Kuluttajaliitto katsoo, että perustelut ovat ymmärrettäviä, mutta olisi tärkeää, että suunnitelmassa osoitettaisiin, miten näiden kuntien asukkaiden liikkumismahdollisuuksia voitaisiin parantaa muilla keinoilla.
Toimenpide Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)
Toimenpiteen tavoitteena on auttaa pienituloisia, autosta arjessaan riippuvaisia kotitalouksia vaihtamaan vanha, paljon fossiilista polttoainetta kuluttava auto täyssähköautoon.
Kuluttajaliitto kannattaa toimenpiteen tavoitteita sekä sitä, että se kohdentuu pienituloisiin autonomistajiin. Suunnitelmaluonnoksessa tunnistetaan, että aiempi tulorajaton sähköautotuki kohdentui hyvätuloisille, mikä luonnoksessakin todetusti viittaa siihen, että uuden sähköauton hankintahinta on ollut näille ryhmille liian korkea tuesta huolimatta. Kuluttajaliitto pitää myönteisenä, että tukisumma on aiemmin käytössä olleita romutuspalkkioita korkeampi, ja että tukea on mahdollista saada myös käytetyn sähköauton hankkimiseen, jolloin sähköauton hinta ja tarvittava oma rahoitusosuus ei nouse pienituloisille kotitalouksille liian suureksi.
Kuluttajaliitto huomauttaa, että toimenpide auttaa hyvin niitä pienituloisia, joille auto on välttämättömyys ja auton loppurahoitus onnistuu, muttei välttämättä tavoita kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia kotitalouksia.
Toimenpide Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)
Toimenpiteellä lisätään alueellista joukkoliikennettä ja se kohdistuu Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan perustellusti sinne, missä joukkoliikenteen puute ja pienituloisuus todennäköisimmin kohtaavat. Kuten Kuluttajaliitto toteaa edellä energia-avustuksissa käytetyn postinumeroperusteisen kohdennuksen kohdallakin, toimenpiteen kuntatasoinen kohdennus kuntiin, joissa pienituloisten osuus on korkea, ei tavoita kaikkia haavoittuvia yksilöitä.
Kuluttajaliitto katsoo, että joukkoliikenteen lisääminen on kuitenkin tehokas toimenpide liikenneköyhyyden vähentämiseen. Toimenpiteellä ei pelkästään kompensoida kallistuvaa autoilua, vaan lisätään vaihtoehtoja auton käyttämiselle. Tämä on tärkeää paitsi autottomille myös niille kotitalouksille, joilla ei ole realistista mahdollisuutta siirtyä sähköautoon tai joille auton käyttö on taloudellisesti raskasta.
Toimenpide Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)
Kuluttajaliitto näkee, että myös kutsuliikenteen tuki vähentää tehokkaasti liikenneköyhyyttä ja tarjoaa vaihtoehdon auton käyttämiselle erityisesti niillä alueilla, joilla ei ole säännöllisiä tai riittäviä joukkoliikennepalveluja. Myös tässä toimenpiteessä kohdennus perustuu pienempiin haja-asutuskuntiin, joissa pienituloisten asukkaiden osuus on keskimääräistä suurempi. Lisäksi kohdennuksessa otetaan huomioon pienituloisten kotitalouksien osuus postinumerotasoisesti, ja kohdennusta on tarkennettu alueisiin, joissa kärsitään joukkoliikenteen puutteesta tai joissa saavutettavuus joukkoliikenteellä on puutteellinen. Toissijaisena kriteerinä käytetään myös muita indikaattoreita kuten pienituloisten autottomien kotitalouksien osuutta alueen väestöstä, ikääntyneiden, lasten ja nuorten osuutta kunnan väestöstä sekä peruspalvelujen saavutettavuutta ilman autoa tai joukkoliikenteellä. Kuluttajaliitto yhtyy siihen, että rajaukset ovat perusteltuja ja näin tuesta hyötyvät paremmin juuri kunnan haavoittuvilla alueilla asuvat kotitaloudet.
Suunnitelmassa arvioidaan, että aiemmat kutsuliikennepalvelukokeilut ovat olleet pääasiassa lyhytaikaisia, ja tällä hankkeella on tarkoitus toteuttaa kutsuliikennepalveluja kolme vuotta, mikä tukisi palvelun vakiintumista ja käyttäjien löytämistä. Tämä on Kuluttajaliitosta kannatettavaa, mutta liitto korostaa, että sitäkin tärkeämpää on taata toimien jatkuminen pidemmän palvelukokeilun jälkeen, jos ja kun kotitaloudet ovat jo ehtineet muuttaa liikkumistapatottumuksiaan ja käyttäjäkunta on vakiintuneempaa.
Toimenpide Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)
Investoinnit kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuriin ovat Kuluttajaliitosta monin tavoin kannatettavia. Kävely ja pyöräily ovat ilmaisia tai hyvin edullisia sekä päästöttömiä liikkumistapoja, joilla on myös terveyshyötyjä. Infrastruktuurin kehittäminen parantaa pienituloisten ja autottomien liikkumismahdollisuuksia ja mahdollistaa auton omistavillekin autottoman liikkumisvaihtoehdon ainakin lyhyemmillä matkoilla. Kuluttajaliitto kuitenkin huomauttaa, että toimenpide ei välttämättä auta sellaisia ikääntyneitä tai muita henkilöitä, joilla on liikuntarajoitteita eikä ratkaise liikenneköyhyyttä haja-asutusalueilla, joissa palveluihin pääsyä rajoittavat pitkät välimatkat. Toimenpide on kuitenkin tärkeä osa laajempaa kokonaisuutta yhdessä joukkoliikenteen ja kutsuliikenteen kanssa. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että näitä toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä ja niin, että ne tukevat toisiaan ja luovat toimivia reittejä arjen välttämättömiin matkoihin, mikä suunnitelmassa onkin tunnistettu.
Toimenpiteen kohdentamiskriteerit ovat suunnitelmassa samankaltaiset kuin kohdassa 2.2.1.5 kutsuliikenteelle (koko, joukkoliikenteen heikko saatavuus, pienituloisten osuus kunnan asukkaista, alueen sisäinen kohdennus) ja niillä pyritään Kuluttajaliiton mielestä perustellusti kohdistamaan investoinnit alueille, joilla tavoitetaan parhaiten haavoittuvia kotitalouksia.
