1. Esitys varojen kohdentamisesta saatavan osille
Lausuntonne yleisesti varojen kohdentamista saatavan osille koskevista muutosehdotuksista.
Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa oikeusministeriölle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot:
Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi ulosottokaarta väliaikaisesti neljä vuotta voimassa olevalla lailla siten, että ulosmittauksesta kertyvät varat kohdennetaan ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta näiden jälkeen viivästyskoroille. Muutoksella tavoitellaan ylivelkaantuneiden ulosottovelallisten aseman helpottamista sekä menettelyn vaikutusten tarkempaa arviointia. Kohdennusjärjestys tulisi sovellettavaksi kuluttajaluottosaataviin, joita koskeva ulosottoperuste on annettu 1.1.2024 jälkeen. Lisäksi edellytettäisiin, että velallinen on lyhentänyt saatavaa toistuvaistulostaan vähintään vuoden ja että lyhennykset ovat kohdistuneet tuona aikana vain saatavan korolle. Muut ulosottoperinnässä olevat saatavat sekä kuluttajaluotot, jotka eivät täytä menettelyn kriteerejä tai joita koskeva ulosottoperuste on annettu ennen vuotta 2024, jäisivät menettelyn ulkopuolelle.
Kuluttajaliitto pitää esityksen tavoitteita kannatettavina. Kuluttajaliitto on jo aiemmassa lausuntotyössään kannattanut maksujen määräytymisjärjestyksen muuttamista siten, että ulosotossa kertyneet varat kohdennettaisiin ensin pääomalle, sitten korolle ja viimeksi kuluille. Tämä mahdollistaisi velallisen näkökulmasta nopeamman suoriutumisen velasta. Erityisen kohtuuttomina on koettu tilanteet, joissa tehdyt maksut lyhentävät pääosin vain kuluja ja korkoa, jolloin velasta vapautuminen venyy kohtuuttoman pitkäksi. Ulosoton perimmäisenä tarkoituksena on oltava velallisen rehabilitoiminen, ei maksimaalisen viivästyskorkotulon tuottaminen velkojille.
Kuluttajaliitto arvioi kuitenkin, että esitysluonnoksen perusteella ehdotettujen muutosten vaikutukset velallisen asemaan voivat jäädä käytännössä rajallisiksi. Käänteisen kohdentamisen vaikutus velan maksuaikaan kasvaa pääoman suuruuden mukaan, mutta esitysluonnoksen laskennallisten arvioiden perusteella maksuajat eivät tällöinkään ole erityisen lyhyitä. Lisäksi muutosehdotus on rajattu koskemaan vain kuluttajaluottoja. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, ulosottovelallisilla on kuluttajaluottojen lisäksi useimmiten perinnässä myös muita saatavia, joihin uusi kohdentamisjärjestys ei ulotu. Kuluttajaliitto arvioi, että muutosehdotukset eivät merkittävästi helpottaisi ylivelkaantuneen asemaa ulosotossa eivätkä myöskään yksin ratkaisisi hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ehkäistä ylivelkaantumista. Muutosehdotusten vaikutuksia ei esimerkiksi voi verrata yksityishenkilön velkajärjestelyn vaikutuksiin, jonka korjaava vaikutus ylivelkaantuneen velallisen taloudelliseen tilaan on esitysluonnoksenkin mukaan varmempi. Kuluttajaliitto katsoo, että eri maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuutta ja sääntelyn muutostarpeiden arviointia on jatkettava, ja ohjausta talous- ja velkaneuvontaan sekä ulosottovelallisten tietoisuutta velkajärjestelystä ja ohjausta velkajärjestelyyn tulee vahvistaa.
Esitysluonnoksen vaikutusarvioissa todetaan, että kuluttajaluottojen lyhentämisestä tehdyt mallinnukset eivät anna kattavaa kuvaa ehdotettavan menettelyn vaikutuksista velallisten kokonaistilanteeseen. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että ehdotettavaan määräaikaiseen kokeiluun yhdistetään kohdennusjärjestyksen muutoksen vaikutusten arviointi lain voimassaolon aikana, jolloin vaikutuksia on mahdollista arvioida ennakkoarviointia laajemmin ennen kokeilun päättymistä.
