15 luku. Asumisen järjestäminen
Kuluttajaliitto pitää ehdotettua poikkeusolojen asuntotilanteen helpottamiseksi tarkoitettua majoituspalveluiden hintasääntelyä koskevaa 102 § perusteltuna. Ehdotuksen mukaan majoitustoiminnan harjoittaja ei saisi korottaa majoituspalvelun hintaa valtioneuvoston asetuksella säädettävää määrää enempää.
Ehdotetun 108 §:n mukaan asuinhuoneistosta perittävää vuokraa ei saisi korottaa enempää kuin valtioneuvoston asetuksella säädettävän määrän. Säännöstä sovellettaisiin vain sellaisiin vuokrankorotuksiin, joista sovittaisiin poikkeusolojen aikana ja toimivaltuuden ollessa käytössä. Lisäksi vuokranantaja saisi irtisanoa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen vain, jos vuokranantaja tarvitsee asuntoa omaan, perheenjäsenensä tai muun läheisen omaisensa asuinkäyttöön. Lisäksi vuokranantaja voisi irtisanoa vuokrasopimuksen muun erityisen painavan syyn vuoksi. Kuluttajaliitto pitää ehdotuksia tarkoituksenmukaisina poikkeusoloissa.
I OSA. Yleiset säännökset ja varautuminen
Kuluttajaliitto katsoo, että valmiuslakiin ehdotettu 1 § on hyvin perusteltu säännöskohtaisissa perusteluissa. Kuluttajaliitto suhtautuu kuitenkin jonkin verran kriittisesti siihen, että ehdotuksessa korostuu erona aiempaan nimenomaan valtakunnan alueelliseen koskemattomuuteen ja itsenäisyyteen liittyvien uhkien torjuminen. Valmiuslain korostaminen nimenomaan puolustusvalmiutta tukevana säädöksenä on ongelmallinen siksi, että nykyistä valmiuslakia on sovellettu kaksi kertaa, ja molemmat kerrat ovat liittyneet pandemiaan eli muuhun kuin em. uhkiin. Koska kyseessä on tavallisesta laista monin tavoin poikkeavia oikeusvaikutuksia tuottava säädös, Kuluttajaliitto katsoo, että myös muut henkeen ja terveyteen vakavasti vaikuttavat uhat saisivat näkyä paremmin myös ehdotetussa 1 §:ssä sen lisäksi, että ne ollaan ehdotuksen mukaan mainitsemassa 11 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa.
12 luku. Väestön välttämättömän toimeentulon turvaaminen ja sosiaaliturvan muutokset
Ehdotetun 85 §:n mukaan eräiden etuuksien ja lakisääteisen eläkkeen maksamista voitaisiin poikkeusoloissa lykätä enintään kuusi kuukautta. Lykkäämisen kokonaiskestoa ehdotetaan pidennettäväksi kolmella kuukaudella nykyisestä. Kuluttajaliitto katsoo, että ehdotettu muutos voisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti niihin ryhmiin, joiden toimeentulo on jo valmiiksi haavoittuva. Vaikka vähimmäistoimeentulo ja erityistuki turvattaisiin, vaikutukset yksilöiden taloudelliseen asemaan voivat olla huomattavia.
Kuluttajaliitto toivoo, että jatkovalmistelussa ehdotuksen oikeasuhtaisuutta ja vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin arvioitaisiin kokonaisvaltaisemmin. Erityisesti tulisi arvioida ehdotetun 85 §:n vaikutuksia ikääntyneiden taloudelliseen turvallisuuteen ja perustuslain 19 §:n takaamaan vähimmäistoimeentuloon.
Kuluttajaliitto pitää kuitenkin ehdotetun 85 §:n osalta hyvänä sitä, että toimivaltuuksien soveltamista on rajattu ehdotetun 11 §:n 1, 2 ja 5 kohdissa tarkoitettuihin tilanteisiin, joissa kuluttajan asema on muutoinkin äärimmäisen poikkeuksellinen verrattuna 11 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin tilanteisiin.
14 luku. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen turvaaminen
Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että valmiuslain varautumissäännökset vähentävät tarvetta poiketa perusoikeuksista poikkeusoloissa. Kuitenkin myös erityisesti lisätoimivaltuuksia sovellettaessa tulee huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeudet ja hyvinvointi, eikä asettaa vain muodollista suojaa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista koskevat toimivaltuudet ovat keskeisiä väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että vaikka kiireettömiä palveluja voitaisiin rajoittaa, poikkeamat eivät missään tilanteessa saa vaarantaa yksilön terveyttä, turvallisuutta tai oikeutta välttämättömään huolenpitoon.
Erityisen suuri riski muodostuu, jos tiettyjä ennaltaehkäiseviä palveluja katsotaan vähemmän tärkeiksi, mistä aiheutuu vaaratilanteita ja siten loppujen lopuksi kuormaa kiireellisen hoidon järjestämiselle. Esimerkiksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tehtävien määräaikaistarkastusten ja annetun ehkäisyneuvonnan väliin jääminen voi altistaa äidit, vauvat ja lapset henkeä uhkaaviin vaaratilanteisiin. Siksi yksityiskohtaisiin perusteluihin tulisi tarkentaa sitä, millaisissa tilanteissa esimerkiksi tällaisia tarkastuksia rajataan.
Vaikutusten arviointia koskevat huomiot:
Kuluttajaliitto pitää hyvänä, että vaikutusarvioissa on nostettu esiin koronapandemian kokemukset ja rajoitusten erityisen kielteiset vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kuluttajaliitto kuitenkin katsoo, että vaikutusarvioita tulee täydentää selkeämmin sillä, miten vastaavia haittoja voidaan jatkossa ehkäistä. Esityksessä ei vielä riittävästi kuvata tarvittavia tarkennuksia, rajoituksia tai seurantamekanismeja, joilla rajoitusten kohdentuminen saataisiin oikeasuhtaiseksi ja haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet turvattua ennakolta.
Valmiuslain ensisijaiset tavoitteet, väestön turvallisuuden varmistaminen ja yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen, ovat lähtökohtaisesti kotitalouksien kannalta myönteisiä. sellaiset kriisit, jotka johtavat valmiuslain käyttöönottoon, heikentävät jo itsessään esimerkiksi kuluttajien taloudellista asemaa. Samalla Kuluttajaliitto katsoo, että valmiuslain ollessa poikkeuslainsäädäntöä sen jokaisen säännöksen on oltava tarkkaan punnittu ja todellisuudessa välttämätön.
Kuluttajaliiton mukaan valmiuslain tulee kaikissa tilanteissa turvata kuluttajien oikeudet mahdollisimman laajasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kriiseissä haavoittuvimpiin kotitalouksiin, kuten pienituloisiin, lapsiperheisiin, vammaisiin ja ikääntyneisiin. Toimivaltuudet on suunniteltava niin, että haitat näille ryhmille minimoidaan. Lisäksi rajoitusten on oltava läpinäkyviä, perusteltuja ja ajallisesti rajattuja, ja viranomaisilla tulee olla velvollisuus seurata vaikutuksia jatkuvasti ja tehdä tarvittavat korjaukset viivytyksettä kuluttajien aseman turvaamiseksi.
