Hyvinvointialueet ovat olemassaolonsa alusta asti järjestelleet ja uudistaneet sitä, miten palveluja järjestetään ja missä niitä on saatavilla. Palveluja keskitetään, aukioloaikoja muutetaan, pieniä toimipisteitä lakkautetaan, liikkuvia palveluja ja etäpalveluja kehitetään. Palvelun käyttäjälle tämä kaikki voi aiheuttaa hämmennystä, epätietoisuutta ja huolta. Kuluttajaliitto kysyi hyvinvointialueilta päätöksentekomenettelystä. Kyselyn vastauksia avaa kirjoituksessaan juristi Ella Ylikarhu.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut hiljattain ratkaisun (EOAK/6711/2024), jossa todetaan, että hyvinvointialueen olisi tullut tehdä hallintopäätös palvelujen järjestämistapaa ja saatavuutta koskeneissa asioissa, joita tässä tapauksessa olivat mielenterveys- ja laboratoriopalvelujen aukioloaikojen muutokset Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Hallintopäätös on tärkeä, jotta hyvinvointialueen jäsenillä ja muilla, joilla on valitusoikeus, olisi mahdollisuus valittaa päätöksestä, viime kädessä tuomioistuimeen.
Kuluttajaliitto lähetti 18.12.2025 kaikille hyvinvointialueille (yhteensä 21 kpl) sekä Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle sähköpostitse kysymyksiä palveluverkon rajaamista koskevasta päätöksentekomenettelystä. Tavoitteenamme oli hyödyntää vastauksia vaikuttamistyössämme ja viestinnän keinoin. Kerroimme tämän myös vastaajille. Määräaikaan mennessä (31.1.2026) vastauksia tuli 16 ja vielä yksi määräajan jälkeen. Lämmin kiitos vielä kaikille vastanneille, että annoitte arvokasta aikaanne!
Hyvinvointialueiden vastauksissa huomattavaa vaihtelua
Kysyimme, kuka tai mikä taho päättää hyvinvointialueella muutoksista palvelupisteiden toiminnassa – siis subjektia, joka julkista valtaa käyttää. Kysyimme lisäksi, tehdäänkö hyvinvointialueilla hallintopäätöksiä palvelupisteiden aukioloaikojen muutoksista tai palvelupisteiden toiminnan supistamisesta tai laajentamisesta. Jos hallintopäätöksiä ei tehdä, pyysimme kuvailemaan käytettyä menettelyä.
Vastaukset vaihtelivat laajuudeltaan huomattavasti. Osa vastauksista oli monisivuisia pdf-dokumentteja, jotka olivat esimerkiksi hyvinvointialueen hallintojohtajan allekirjoittamia. Lyhimmät vastaukset olivat sähköpostiviestejä, joissa kuhunkin kysymykseen vastattiin yhdellä sanalla tai linkillä.
Osassa vastauksista kysymykset oli ymmärretty samansisältöisiksi ja siksi vastaajien mukaan vastaukset oli esitetty ilman kysymysten mukaista jaottelua. Tällaisissa vastauksissa oli kerrottu yleisesti, että hallintopäätös tehdään, jos asialla on pysyvä tai selvästi pitkäaikainen ja/tai muutoin erityisen merkittävä vaikutus tietyn alueen palvelutasoon. Osa hyvinvointialueista kertoi, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu oli otettu jo huomioon tai että sitä ollaan huomioimassa jatkossa. Yhdellä hyvinvointialueella on käynnistetty ratkaisun jälkeen selvitys, joka liittyy juuri palvelujen ja aukioloaikojen supistamisista ja laajentamisista päättämisiin ja joka jatkuu edelleen. Yhdessä vastauksessa puolestaan vasta toivottiin lisäselkiytystä siihen, milloin tulee tehdä hallintopäätös ja milloin ei.
Osa hyvinvointialueista kertoi, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu oli otettu jo huomioon tai että sitä ollaan huomioimassa jatkossa.
Valtaosa vastaajista (11/17) kertoi, että päätöksenteko perustuu hyvinvointialueen hallintosääntöön ja sen nojalla tehtyihin delegointipäätöksiin. Vastauksissa viitattiin myös muihin määrittäviin lähteisiin, kuten perussopimuksiin tai lainsäädäntöön. Osa hyvinvointialueista täsmensi, että muutosten sisältö ja vaikutukset vaikuttavat siten siihen, mikä tai kuka on toimivaltainen viranomainen päättämään mistäkin asiasta.
Palvelupisteiden toiminnan sisällön osalta vastauksissa korostui tarve tehdä hallintopäätös. Vastaajien mainitsemia esimerkkejä tilanteista, joissa hallintopäätöksiä tehdään, olivat palvelupisteiden tehtävänjakomuutokset, palvelupisteiden tehtävien laajentaminen tai supistaminen, pienemmän toimipisteen toiminnan keskittäminen suuremman yhteyteen määräajaksi, laboratorion näytteenottopalvelujen tai vuodeosastojen pysyvät siirtämiset sekä tietyn erikoisalan toimintojen keskittäminen tiettyyn toimipisteeseen.
Aukioloaikojen menettelyt vaikuttavat vastausten perusteella kirjavammilta. Loma-aikojen aukioloajoista päättämistä pidettiin yleisesti tosiasiallisena hallintotoimintana, josta ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä. Kaksi vastaajaa mainitsi tällaiseksi toiminnaksi myös loma-aikojen osastosulut. Osa vastaajista ilmoitti, että myös loma-aikojen aukiolomuutoksista tehdään hallintopäätökset, jos muutokset ovat esimerkiksi suunniteltuja, merkittäviä tai pitkäaikaisia. Yhdessä vastauksessa tuotiin erikseen esille, että esimerkiksi loma-aikojen muutoksista aukioloaikoihin tehdään hallintopäätökset.
Osassa hyvinvointialueista kaikkia muutoksia aukioloajoissa pidettiin lähtökohtaisesti operatiivisena toimintana, josta ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä. Yhdessä vastauksessa viitattiin terveydenhuoltolakiin sote-asemien aukioloaikojen määrittäjänä ja toisaalta siihen, että lähiasemien palvelut ja liikkuvat palvelut perustuvat alueen palvelutarpeeseen, eikä niiden aukioloaikojen muutoksista tarvitse tehdä hallintopäätöksiä, koska palveluajat muokataan alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
Tulkinta hallintopäätöksen tarpeesta vaikuttaa olevan hyvinvointialue- ja tilannekohtaista.
Juristina kysyisin, mitä hyvinvointialueen asukas voi tehdä, jos tarpeista tulee erimielisyyksiä. Hyvinvointialuelain 29 §:n mukaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tuskin voi toteuttaa pelkällä muutoksista tiedottamisella.
Tulkinta hallintopäätöksen tarpeesta vaikuttaa olevan hyvinvointialue- ja tilannekohtaista. Arviointia tukemaan on kehitetty ja kehitetään hyvinvointialueilla kriteerejä, jotka kuitenkin eroavat ainakin toistaiseksi toisistaan – mistä seuraa, että hyvinvointialueen jäsenen vaikutusmahdollisuudet ja lopulta perustuslain mukainen oikeus saada perusteltu päätös ja hakea muutosta toteutuvat eri tavoin eri hyvinvointialueilla.
Lopuksi haluan vielä toistaa kiitokseni kaikille kyselyymme vastanneille: läpinäkyvyys ja käytäntöjen jakaminen ovat hyviä askelia hyvään suuntaan yhdenmukaisempaa tulkintaa ja alueellista yhdenvertaisuutta kohti.
Ella Ylikarhu
JURISTI
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
