Hyvityskanne ja kieltokanne ovat molemmat edustajakanteita. Ne kuitenkin eroavat toisistaan monin tavoin. Hyvitys- ja kieltokanteiden eroa voidaan luonnehtia siten, että siinä missä hyvityskanne katsoo menneisyyteen ja pyrkii palauttamaan asianosaiset tilanteeseen ennen väärinkäytöstä, kieltokanne taas katsoo tulevaisuuteen ja pyrkii estämään laittomasta toiminnasta myöhemmin aiheutuvat seuraukset. Kuluttajaliiton asiantuntija Tiia Pesonen avaa kirjoituksessaan edustajakanteiden toimintaa.
Edustajakanteen voi nostaa joko Helsingin käräjäoikeudessa tai markkinaoikeudessa. Eri tuomioistuimissa nostettavat kanteet ovat keskenään erilaisia:
- käräjäoikeudessa nostettava kanne on hyvityskanne, jonka avulla taloudellista vahinkoa kärsineille kuluttajille voidaan vaatia hyvityksiä, kuten vahingonkorvausta
- markkinaoikeudessa nostettava kanne on kieltokanne, eli sen avulla voidaan vaatia elinkeinonharjoittajan harjoittaman toiminnan kieltämistä uhkasakon nojalla.
Edustajakannedirektiivin tultua voimaan merkittävä parannus kuluttajansuojan kannalta on Kuluttajaliitolle avautunut mahdollisuus nostaa edustajakanne hyvitysten saamiseksi. Tällaisen ryhmäkanteen on aiemmin voinut nostaa vain kuluttaja-asiamies. Sekä Kuluttajaliiton että kuluttaja-asiamiehen nostamista ryhmäkanteista säädetään ryhmäkannelaissa.
Edustajakanteita on siis kaksi: ne ratkaistaan eri tuomioistuimissa ja niistä säädetään eri laeissa.
Myös Kuluttajaliiton mahdollisuus nostaa edustajakanne markkinaoikeudessa on osoitus kuluttajansuojan vahvistumisesta. Tällaisesta kanteesta säädetään laissa kieltotoimenpiteitä koskevista edustajakanteista.
Edustajakanteita on siis kaksi: ne ratkaistaan eri tuomioistuimissa ja niistä säädetään eri laeissa. Vaikka mahdollisuudesta nostaa edustajakanteita voidaan olla tyytyväisiä, on järjestelmässä kuitenkin myös haasteita. Kuluttajaliitto on jo aiemmin kritisoinut sitä, että edustajakanteet on jaettu kahteen prosessiin sen sijaan, että samalla edustajakanteella haettaisiin sekä hyvityksiä että kieltoja.
Mitä sitten tarkoitetaan hyvityskanteella ja kieltokanteella?
Hyvityskanne nostetaan nimensä mukaisesti jonkin hyvityksen saamiseksi. Edustajakannedirektiivin mukaan hyvitys voi olla esimerkiksi vahingonkorvaus, tavaran korjaaminen tai korvaaminen uudella, hinnanalennus, sopimuksen purkaminen tai kauppahinnan palautus.
Hyvityskanteen nostaminen edellyttää Suomen järjestelmässä kuluttajilta ennakollista ja sitovaa ilmoittautumista ryhmään, jonka puolesta kanne myöhemmin nostetaan. Mikäli hyvityskanteen käsittely johtaa asian ratkaisemiseen kuluttajaryhmän hyväksi, koskee hyvityspäätös vain ryhmään ennakolta ilmoittautuneita kuluttajia.
Hyvityskanteena nostettu edustajakanne on toiminnaltaan samanlainen kuin jo aiemmin käytössä ollut kuluttaja-asiamiehen ryhmäkanne, ja niistä molemmista säädetäänkin ryhmäkannelaissa. Suomessa ei kuitenkaan vielä koskaan ole nostettu yhtäkään ryhmäkannetta, joten kanteiden ajamiseen käytännössä liittyy vielä huomattavasti epävarmuuksia.
Kieltokanteella taas tarkoitetaan nimensä mukaisesti kannetta, jolla haetaan elinkeinonharjoittajan toiminnan kieltoa. Tällainen kanne voidaan nostaa markkinaoikeudessa. Mikäli kieltokanne ratkaistaan kantajan hyväksi, antaa markkinaoikeus päätöksen, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan on lopetettava jokin sen yksilöity menettely tai toiminta. Kielto tehostetaan lähtökohtaisesti uhkasakolla.
Kuluttajan ei tarvitse ilmoittautua markkinaoikeudessa nostettavaan kanteeseen erikseen. Kanne voidaan nostaa esimerkiksi jonkin tietyn laittoman markkinointitaktiikan kohteeksi joutuneiden kuluttajien hyväksi. Mikäli elinkeinonharjoittajaa kielletään jatkamasta markkinointimenettelyään, pääsevät päätöksestä hyötymään kaikki kuluttajat.
Tiia Pesonen
Oikeusnotaari, nuorempi tutkija, ERCCI-hanke
Tämä blogikirjoitus on osa Kuluttajaliiton ERCCI-hankkeen toimintaa. ERCCI (Empowering Redress and Consumer Capacity Initiative) (2025–2027) on EU:n rahoittama kaksivuotinen hanke, jossa tutkitaan EU:n edustajakannedirektiivin käyttöönottoa Suomessa.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
