Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa Energiavirastolle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot tehoperusteisia maksuja koskien:
Kuluttajaliitto pitää tärkeänä sähkön siirtohinnoittelun selkeyttä, vertailtavuutta ja ennakoitavuutta. Maksukomponenttien valtakunnallinen harmonisointi voi parhaimmillaan parantaa kuluttajien mahdollisuuksia ymmärtää siirtohintojen muodostumista ja tukea energiajärjestelmän joustavuutta. Samalla on kuitenkin välttämätöntä varmistaa, etteivät uudet hinnoittelumallit johda kotitalouksille ennakoimattomiin tai kohtuuttomiin kustannusvaikutuksiin.
Kuluttajaliitto korostaa, että sähkö on välttämättömyyshyödyke. Suomen olosuhteissa kotitalouksilla ei ole realistisia mahdollisuuksia merkittävästi vähentää sähkön perustarvetta, joka määräytyy pitkälti asumismuodon, lämmitystavan ja kotitalouden koon perusteella. Tästä syystä siirtohinnoittelun lähtökohtana tulee olla siirretty energiamäärä ja kohtuullinen perusmaksu. Tehomaksuja voidaan pitää mahdollisina vain, jos ne on valtakunnallisesti selkeästi säädetty ja kuluttajalla on niihin todelliset ja ymmärrettävät vaikutusmahdollisuudet.
Esitetty tehomaksumalli herättää Kuluttajaliitossa huolta. Erityisen ongelmallista on yhden korkeimman 15 minuutin huipputehoon perustuva määräytymisperuste yhdistettynä matalaan tehorajaan, 5 kilowattiin. Tällainen raja ylittyy helposti täysin tavanomaisessa arjessa kotitalouden perustoimintojen yhteydessä, kuten saunan, lämminvesivaraajan tai tilojen lämmityksen käytössä. Käytännössä tehomaksu muodostuisi monille kotitalouksille pysyväksi lisämaksuksi siirtomaksun päälle ilman todellista ohjausvaikutusta.
Kuluttajaliitto katsoo, että mahdollisen tehorajan tulisi lähteä selvästi korkeammalta tasolta, esimerkiksi vähintään 14 kilowatista. Tämä vähentäisi riskiä siitä, että tehomaksu kohdistuu perustoimintoihin eikä poikkeukselliseen tai aidosti verkkoa kuormittavaan kulutukseen. Samalla on huomioitava, että kotitalouksien sähkölaitteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Yhä useammalla kotitaloudella on lämpöpumppu, sähkölämmitteinen käyttövesi, useita sähköisiä kodinkoneita sekä sähköauto tai sen latausvalmius. Tämä kehitys on pitkälti seurausta yhteiskunnan sähköistymistavoitteista ja vihreän siirtymän tavoitteista.
Kuluttajaliitto kiinnittää huomiota ristiriitaan energiapolitiikan ohjauskeinojen välillä. Kotitalouksia on kannustettu säästämään sähköä, hyödyntämään pörssisähköä ja ajoittamaan kulutusta edullisille, usein yöaikaisille tunneille esimerkiksi automaation avulla. Jos tehomaksu kuitenkin määräytyy lyhyen huippujakson perusteella ilman yöajan rajausta, kuluttaja saattaa toimia energiajärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisesti mutta joutua silti maksamaan tehosta. Tämä heikentää hinnoittelun hyväksyttävyyttä ja on ristiriidassa tehomaksun tavoitteiden kanssa.
Lisäksi tehomaksumalli perustuu oletukseen, että kotitalouksilla on tosiasialliset mahdollisuudet seurata ja hallita omaa tehonkulutustaan. Käytännössä kaikilla ei ole käytössään reaaliaikaisia mittauslaitteita, sovelluksia tai automaatiota, eikä kaikilla ole osaamista tai taloudellisia resursseja tällaisiin ratkaisuihin. Monelle jää epäselväksi, milloin tehoraja ylittyy ja miten omaa sähkönkäyttöä tulisi muuttaa. Tämä korostaa riskiä siitä, että tehomaksu kohdistuu erityisesti pienituloisiin, vanhoissa sähkölämmitteisissä taloissa asuviin sekä taajama- ja maaseutualueiden kotitalouksiin, joilla vaihtoehdot ovat muutenkin rajalliset.
Huoli tehomaksujen kohtuullisuudesta saa tukea myös tuoreesta Kuluttajaliiton tilaamasta kuluttajakyselystä (Aula Research 2025, N=1149). Kyselytutkimuksen mukaan lähes neljännes vastaajista katsoo, etteivät heidän kuukausittaiset elinkustannuksensa voi nousta lainkaan ilman taloudellista ahdinkoa. Alle 20 000 euron vuosituloilla elävistä kotitalouksista enemmistö arvioi kestävänsä korkeintaan hyvin vähäisiä lisäkustannuksia. Lähes puolet vastaajista arvioi, että sähkön hinta oli vaikuttanut erittäin tai jokseenkin paljon heidän kotitaloutensa taloudelliseen tilanteeseen viimeisen puolen vuoden aikana. Sähkön hinnalla on siten merkittävä vaikutus kotitalouksien arkeen. Moni on joutunut säästämään asumisen perustoiminnoista, kuten lämmityksestä, suihkussa käymisestä ja saunomisesta hintojen nousun vuoksi. Tässä tilanteessa uudet, hankalasti ennakoitavat siirtomaksut lisäävät olennaisesti riskiä kohtuuttomista vaikutuksista.
Kuluttajaliitto katsoo, että mikäli tehomaksuja ylipäätään otetaan käyttöön kotitalouksille, niiden on perustuttava pidempään tarkastelujaksoon, kuten tunnin tai usean tunnin keskiarvotehoon, ja niitä tulee soveltaa vain verkon kuormituksen kannalta olennaisina aikoina. Lisäksi on varmistettava suoja-aikavyöhykkeet tilanteisiin, joissa tehohuiput eivät ole kuluttajasta johtuvia, kuten sähkökatkojen jälkeisiin jälkihuippuihin tai ohjattujen lämmitysjärjestelmien samanaikaiseen käynnistymiseen. Tehomaksun käyttöönoton yhteydessä muita maksukomponentteja on vastaavasti alennettava, eikä kokonaiskustannus kuluttajille saa nousta.
Lisäksi useat sähköyhtiöt ovat lausuntopalautteessa tuoneet esiin, että velvollisuus tarjota myös tehomaksuttomia tuotteita olisi ristiriidassa sähkömarkkinalain kanssa. Kuluttajaliitto huomauttaa, että kotitalouksille tulee varmistaa todellinen mahdollisuus valita myös tuotteita ilman tehomaksua esimerkiksi selkeyttämällä lainsäädäntöä.
Yhteenvetona Kuluttajaliitto katsoo, että esitettyä tehomaksumallia tulee muuttaa kohtuullisuus huomioiden ja sähkömarkkinalakia tarvittaessa täsmentää tehomaksuttomien tuotteiden tarjoamisen osalta.
