Kuluttajaliitto ry (jäljempänä Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa ulkoministeriölle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto on Suomen ainoa yleinen ja kaikille avoin kuluttajien, potilaiden ja sote-asiakkaiden edunvalvonta-, koulutus- ja neuvontajärjestö. Esitämme kohteliaimmin TSS-sopimuksen 12 artiklan osalta seuraavat huomiot:
TSS-komitea on ilmaissut loppupäätelmissään vuonna 2021 huolensa siitä, että tietyillä ryhmillä on vaikeuksia päästä terveyspalvelujen piiriin. Yhtenä ryhmänä komitea mainitsee paperittomat maahanmuuttajat. Komitea suosittelee varmistamaan, että kaikilla henkilöillä on yhtäläinen pääsy terveyspalveluihin riippumatta heidän oikeudellisesta asemastaan tai asiakirjoistaan. Raporttiluonnoksen kohdassa 163 sanotaan, että kaikilla asuinpaikasta riippumatta on oikeus saada kiireellistä hoitoa ja että laissa lisäksi säädetään erikseen siitä, milloin hyvinvointialueet antavat palveluita muillekin henkilöille, kuten sellaisille ulkomaan kansalaisille, jotka eivät ole lain määritelmän mukaisia hyvinvointialueen asukkaita, ja missä laajuudessa. Kuluttajaliitto katsoo, että valiokuntakäsittelyssä parhaillaan oleva lainsäädäntöhanke hyvinvointialueiden vastuun rajaamisesta laittomasti maassa oleskelevien välttämättömän kiireellisen hoidon järjestämisestä (HE 50/2025 vp) on oleellinen komitean ilmaiseman huolen kannalta. Keskustelun lopputulos ja siitä johtuvat toimenpiteet on syytä tuoda ilmi lopullisessa Suomen raportissa, sillä toteutuessaan muutos olisi kansallisista poliittisista näkemyksistä riippumatta komitean suoraan ilmaiseman suosituksen vastainen, eikä sitä siksi tule jättää raportoimatta 12 artiklan yhteydessä.
Raporttiluonnoksen kohdassa 171 todetaan, että ensihoito- ja päivystyspalveluiden tarve kasvaa ikääntyvän väestön takia, erityisesti akuuttigeriatrian alalla. Aiemmin kohdassa 170 todetaan, että perusterveydenhuollon palveluverkkoa on supistettu. Raportissa olisi syytä tuoda ilmi tunnistettuna haasteena, että myös erikoissairaanhoidon päivystystä on vähennetty ja sairaalojen palveluja keskitetty – etenkin, kun näiden palvelujen kasvupaine mainitaan.
Kohdassa 169 mainitaan erityisiä haasteita. Kuluttajaliitto huomauttaa, että mainittujen haasteiden lisäksi potilaan kannalta erityinen haaste on raportointijakson aikana ollut, että hoitotakuuta on ensin lyhennetty 1.9.2023 ja sitten pidennetty 23-vuotiaiden osalta 1.1.2025. Hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi on siis yritetty tehdä toimia, mutta muutoksissa on jouduttu ottamaan askelia taaksepäin. Tästä on aiheutunut heikennystä potilaiden hoitoon pääsyyn, mikä vaikuttaa negatiivisesti potilaan oikeuteen laadukkaaseen terveydentilan edellyttämään hoitoon, sillä oikeusturva hoitotakuun ylittymisen tilanteissa on oikeusvaikutuksiltaan heikkoa.
Sote-uudistuksen tavoitteisiin liittyen komitea huomauttaa päätelmissään, että kolmannen sektorin vahvistuvan roolin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulisi perustua kaikkien oikeuteen terveyteen. Kuluttajaliitto katsoo, että komitealle olisi syytä raportoida valtiontalouden tasapainottamisesta johtuvien sote-järjestöihin kohdistuvien säästötoimien vaikutuksista kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua terveydenedistämistoimiin ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien nostamiseen komitean tarkoittaman korkeimman saavutettavissa olevan terveyden tasolle.
Kuluttajaliitto pitää raporttiluonnoksen mielenterveyspalveluja koskevia kohtia 176–180 kattavina ja totuudenmukaisina, mutta katsoo, että kehittämistarpeiden tunnistaminen pitäisi tuoda tämänhetkistä paremmin esille. Raportointikaudella keskusteluissa on ollut muun muassa psykiatristen sairaalapaikkojen vähenemisen pysäyttäminen ja paikkamäärän riittävyyden arvioiminen, mielenterveyspalvelujen riittävä henkilöresursointi, psykiatrien saatavuus sekä itsemurhien ehkäisytyö. Kuluttajaliiton näkemys on kuitenkin, että Suomi on onnistunut komitean Suomelle asettamissa tavoitteissa hyvin, mikä saa näkyä raportissa luonnoksessa ehdotetulla tavalla.
