Kuluttajaliitto ry (jälj. ”Kuluttajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta esittää kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot:
Näkemykset palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen:
Vuonna 2023 antamassamme rautateiden henkilöliikennepalvelun käyttäjien edustajien kuulemista koskevassa lausunnossa viittasimme Kuluttajaliiton teettämään kuluttajaselvitykseen (Aula Research 2022, N=1090), jossa kuluttajat nostivat keskeisiksi kehityskohteiksi matkalippujen hinnat, puutteelliset reittiyhteydet sekä huonot aikataulut ja digitaalisten lippujen ostamisen hankaluuden. Kolmen vuoden kuluttua selvityksestä tilanne vaikuttaisi edelleen pysyneen ainakin pääosin melko samankaltaisena, mikä korostaa palveluiden kehittämistarvetta.
Suomen junaliikenteen henkilöliikennepalvelut eivät kaikilta osin edelleenkään
yllä eurooppalaiselle tasolle. Vaikka junaliikenne tarjoaa ympäristöystävällisen ja mukavan vaihtoehdon pitkän matkan matkustamiseen, sen potentiaaliset hyödyt jäävät nykytilanteessa vajaiksi. Junaliikenteen hiilidioksidipäästöt matkustajakilometriä kohden ovat huomattavasti auto- ja lentoliikennettä pienemmät, ja se on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää liikenteen ilmastopäästöjä. Junamatkustamisen suosion kasvu voisi merkittävästi vähentää Suomen liikenteen kokonaispäästöjä ja tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Palveluiden kehitystä rajoittaa esimerkiksi edelleen Suomessa rautatiealalla vallitseva markkinarakenne, jossa kilpailua ei juurikaan ole. Tämä näkyy kuluttajille muun muassa harvoina vuoroina, puutteellisina reittiyhteyksinä sekä tarpeellisten palveluiden puutteena. Kun junaliikenne ei ole riittävän kattavaa tai houkuttelevaa vaihtoehtona muihin liikennemuotoihin verrattuna, sen ympäristöystävällinen potentiaali jää hyödyntämättä ja moni kuluttaja päätyykin yhä autoiluun tai jopa lentämiseen raideliikenteen sijaan. Junaliikenteen kehityksessä on myös suuria rakenteellisia haasteita. Suomen poikkeava raideleveys suhteessa muuhun Eurooppaan vaikeuttaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille ja rajoittaa kaluston kilpailutusta. Tämä ylläpitää tilannetta, jossa kilpailun vapautumisesta huolimatta suomalaiset kuluttajat ovat käytännössä yhden toimijan varassa.
Myös verkoston puutteet muodostavat merkittävän ongelman. Syrjäseutujen yhteydet ovat harvassa, aikataulut usein epäkäytännöllisiä, ja matkustajapaikat ovat monilla reiteillä riittämättömät. Tämä rajoittaa liikkumismahdollisuuksia etenkin niille, jotka asuvat kaukana maakuntakeskuksista, ja heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Puutteet vaikuttavat myös työssäkäyntiin, palveluiden saavutettavuuteen ja alueiden elinvoimaan. Myös maamme poikittainen raideverkosto on edelleen vajavainen ja kärsii siksi näistä samaisista haasteista. Nämä seikat vähentävät junan houkuttelevuutta vaihtoehtona monille maakuntien välisille matkoille ja ohjaavat kuluttajia erityisesti autoilun pariin.
Huolestuttava piirre Suomen raideliikenteen kehityksessä on myös se, että monilla asemilla henkilökohtaiset palvelut ja lipunostomahdollisuudet ovat vähentyneet ja saavutettavuuteen liittyvät ongelmat kasvaneet. Tämä vaikeuttaa erityisesti ikääntyneiden, toimintarajoitteisten, lapsiperheiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien matkustamista. Esteettömyys ja heikommassa asemassa olevien matkustajien huomioiminen hyödyttää kaikkia kuluttajia, ja näiden osa-alueiden parantaminen on välttämätöntä, jotta junaliikenteestä tulisi aidosti yhdenvertainen liikkumismuoto.
Myös asemien ja junien turvallisuus ja helppokäyttöisyys on kuluttajille tärkeää, ja esimerkiksi selkeät opasteet sekä toimiva asiakaspalvelu lisäävät kaikkien matkustusmukavuutta. Erityisesti lähijunissa, joissa voi paikoin olla levotonta, olisi kuluttajien näkökulmasta tärkeää, että junissa olisi aina vähintään yksi vaunu, jossa olisi jatkuva valvonta, esimerkiksi vartijan läsnäolon muodossa. Tämä vaunu tulisi merkitä selkeästi, jotta turvattomuutta kokevat matkustajat voisivat hakeutua sinne.
Lisäksi junaliikenteen täsmällisyys ja luotettavuus ovat kuluttajien näkökulmasta erityisen tärkeitä seikkoja. Toistuvat viivästykset ja peruutukset vähentävät luottamusta palveluun ja ohjaavat matkustajia muihin liikennemuotoihin. Tällaisissa häiriötilanteissa matkustajilla tulisi aina olla selkeät ja yhtenäiset oikeudet vaihtoehtoisiin kuljetuksiin ja korvauksiin. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi niille kuluttajille, joilla ei ole mahdollisuutta järjestää matkaa omin keinoin.
Kommentit palveluiden hinnoitteluun:
Kuluttajaselvityksen (Aula Research 2022, N=1090) mukaan lippujen korkeat hinnat nousivat kuluttajien mielestä tärkeimmäksi kehityskohteeksi joukkoliikenteessä, eikä tilanne ole kolmen vuoden aikana juurikaan parantunut. Junamatkustaminen onkin usein kalliimpaa kuin muut kulkumuodot, kuten linja-auto-, henkilöauto- tai jopa lentoliikenne. Nykyinen dynaaminen hinnoittelu hyödyttää matkustajia, jotka varaavat liput hyvissä ajoin tai valitsevat epäsuosittuja matkustusaikoja ja -reittejä, mutta tekee viime hetken varauksista sekä vilkkaimpien yhteyksien matkoista usein kohtuuttoman kalliita. Tämä lisää epävarmuutta junamatkustamiseen ja vähentää ostohalukkuutta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienituloiset kuluttajat, kuten opiskelijat, lapsiperheet sekä iäkkäät ja toimintarajoitteiset matkustajat, joille kustannukset voivat muodostua ratkaisevaksi esteeksi.
Jotta juna olisi realistinen vaihtoehto myös spontaaniin matkustamiseen, hintahaitarin yläpää tulisi pitää kohtuullisella tasolla. Tämä edellyttää selkeämpiä ja ennustettavampia malleja sekä mahdollisesti sääntelyä tai muita ratkaisuja. Käytännön keinoja voisivat olla esimerkiksi hintakatto viime hetken lipuille, peruslippukiintiön turvaaminen kohtuulliseen hintaan sekä alennusryhmien lippujen suojaaminen suhteettomilta hinnankorotuksilta. Lisäksi läpinäkyvät hinnoitteluperusteet vahvistaisivat kuluttajien luottamusta järjestelmään.
Kommentit lippujärjestelmiin:
Digitaaliset lippujärjestelmät ovat monille kuluttajille toimivia ja helppokäyttöisiä, mutta merkittävä osa asiakkaista kohtaa esteitä järjestelmien käytössä. Syitä ovat esimerkiksi digitaalisten välineiden tai digitaitojen puute, maksukorttien puuttuminen tai toiminnalliset rajoitteet. Digitaalisten järjestelmien rinnalle tarvitaan edelleen helposti saatavilla olevia vaihtoehtoisia palvelukanavia, kuten toimivia fyysisiä lippuautomaatteja, käteismaksumahdollisuuksia ja henkilökohtaista palvelua. Ikääntyneille ja digitaalisesti heikommassa asemassa oleville matkustajille lipun ostamisen pitäisi olla yhtä helppoa ja turvallista kuin muillekin asiakkaille. Palveluiden yhdenvertaisuus edellyttää, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle teknologisten ratkaisujen vuoksi.
Myös matkaketjujen järjestäminen on edelleen monelle kuluttajalle hankalaa, sillä eri liikennemuotojen aikataulut ja lipputuotteet eivät aina ole yhteensovitettuja. Toivottavaa olisikin, että junaliikenteen aikataulut sovitettaisiin entistä paremmin yhteen muun alueellisen- ja paikallisen joukkoliikenteen kanssa, jotta koko matka voitaisiin hankkia ja suorittaa esteettömästi yhdellä lipulla ja että kokonaisuuden sujuvuus olisi turvattu myös häiriötilanteissa. On mahdollista, että uudet operaattorit toisivat alalle tarvittua ketteryyttä ja monipuolisempia ratkaisuja myös matkaketjujen rakentamiseen.
Kommentit palveluiden tulevaisuuden näkymiin:
Kuluttajaliitto pitää myönteisenä hallituksen tuoreita linjauksia koskien hallitusohjelman henkilöjunaliikenteen toimenpiteiden toteuttamista (VN/3709/2024). Linjausten mukaan 2030-luvun henkilöjunaliikenteen ostoliikenne säilyy vähintään nykyisessä laajuudessaan, mikä turvaa kuluttajille mahdollisuuden matkustaa junalla yhtä kattavasti myös tulevaisuudessa. Positiivista on myös se, että kuntien roolia lisäliikenteen hankinnassa vahvistetaan, mikä voi parantaa palveluiden tarjontaa erityisesti työssäkäyntialueilla. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kuntien erilaisten taloudellisten resurssien seurauksena synny alueellista eriarvoisuutta junaliikenteen palvelutasossa.
Myös linjattu kalustoyhtiön perustaminen ja sen irrottaminen VR:stä on merkittävä uudistus. Kalustoyhtiön toiminnan avulla raideleveyksiä koskeva ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista tarjoamalla Suomen raideleveyksille sopivaa vuokrakalustoa markkinoille kilpailevien operaattoreiden käyttöön. Kuluttajien näkökulmasta ratkaisevaa on, että kalustoyhtiö toimii jatkossa aidosti neutraalisti ja tarjoaa kaikille toimijoille tasavertaiset mahdollisuudet.
Vaikka kilpailun lisääminen junaliikenteessä on kuluttajien etujen näkökulmasta todennäköisesti positiivinen asia, on kuitenkin huomattava, että kilpailun lisääntyminen ja useiden eri toimijoiden tulo markkinoille voivat tuoda mukanaan myös riskejä. Kuluttajaliiton aiemmassa lausunnossa koskien hallituksen esitysluonnosta rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskevaksi lainsäädännöksi (VN/3785/2024) viitattiin Espanjan markkina- ja kilpailuviranomaisen selvitykseen. Selvityksen mukaan kilpailu on tuonut matkustajille edullisempia hintoja ja laajemman tarjonnan, mutta samalla junien myöhästymiset ovat lisääntyneet. Aiemman lausunnon mukaan tämän vuoksi on välttämätöntä, että kilpailun laajentuessa huolehditaan riittävästä valvonnasta ja sääntelystä. Sääntelyelimelle on turvattava riittävät resurssit, jotta se pystyy varmistamaan, että kilpailun hyödyt toteutuvat kuluttajien eduksi ilman, että palvelutaso heikkenee.
On myös tärkeää huomioida, että valtion tukeman henkilöjunaliikenteen kustannusten arvioidaan kasvavan merkittävästi erityisesti vanhenevan kaluston vuoksi. Näiden kustannusten ei tule tulevaisuudessa siirtyä kohtuuttomasti lippujen hintoihin, sillä se heikentäisi entisestään kuluttajien yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia ja junaliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin liikennemuotoihin. Raideliikenteen tulisikin palvella kaikkia kuluttajia tehokkaasti, turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Tämä edellyttää sekä pitkäjänteisiä investointeja infrastruktuuriin ja kalustoon että asiakaslähtöistä otetta palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että junaliikenne tarjoaa toimivat yhteydet ympäri Suomen. Toimiva ja kattava raideliikenne vahvistaa paitsi ympäristöystävällistä liikkumista myös alueiden elinvoimaa, työssäkäyntimahdollisuuksia ja palvelujen saavutettavuutta. Lisäksi Suomen tulisi entisestään vahvistaa kansainvälisiä raideyhteyksiä, erityisesti yhteyksiä Ruotsiin ja Baltian maihin, jotta pohjoismaiset ja eurooppalaiset matkaketjut olisivat aidosti toimivia vaihtoehtoja lentoliikenteelle.
Kuluttajan näkökulmasta junan vahvuuksia ovat sen mukavuus, turvallisuus, mahdollisuus hyödyntää matkustusaika työntekoon tai lepoon sekä alhainen ympäristökuormitus. Erityisesti näitä vahvuuksia tulisikin tulevaisuudessa vahvistaa ja kehittää niin, että junasta voisi muodostua yhä useammalle kuluttajalle ensisijainen matkustusvaihtoehto henkilö- ja työmatkaliikenteessä.
