Hävikkiviikon vieraskynä: Hävikki on muutakin kuin se, mitä jää lautaselle

| |

Hävikkiviikon vieraskynä -blogisarjassa nostamme esille eri toimijoiden ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Fiksuruoan campaign manager Anniina Viinanen kertoo, miksi täysin käyttökelpoista ruokaa joutuu hävikkiin niin tuotannossa, kaupassa kuin kotitalouksissa ja muistuttaa kuluttajia aistinvaraisen arvioinnin merkityksestä.

Harva tulee ajatelleeksi aamiaismurojen vanhaa etikettiä tai suklaamunia, kun kuulee sanan “ruokahävikki”. Mutta sitä ne ovat – tuotteita, jotka ovat vaarassa joutua hävikkiin liikatuotannon takia. Katsotaanpa siis tarkemmin, mitä kaikkea ruokahävikillä oikein tarkoitetaan.

Olet ehkä törmännyt punalaputettuihin tuotteisiin, joiden parasta ennen -päiväys on lähestymässä. Se onkin mainio tapa vähentää kaupan ruokahävikkiä ja säästää samalla rahaa. Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, mutta myös muualla ruokaketjussa. Elintarviketeollisuuden prosesseissa muodostuu 23 % kaikesta Suomen ruokahävikistä (Luke 2022) ja lähestyvä päiväys on vain yksi monista syistä.

Tätä epäkohtaa korjaamaan syntyi me, Fiksuruoka. Jo perustamisvuodestamme 2016 asti missiomme on ollut yksinkertainen: me vähennämme ruokahävikkiä tekemällä laadukkaiden hävikkituotteiden hankkimisesta helppoa ja edullista kenelle tahansa. Sinä päivänä, kun maailmassa ei enää tuoteta yhtään ylimääräistä ruokaa, meitä ei enää tarvita. Mutta sitä ennen teemme parhaamme, että tuotettu ruoka päätyy roskiksen sijaan käyttöön. Voit lukea lisää ruokahävikin vähentämisestä verkkosivuiltamme.

Miksi täysin käyttökelpoista ruokaa joutuu hävikkiin?

Lähestyvä parasta ennen -päiväys

Kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Ruokaa tuotetaan välillä liikaa ja tämä ylijäämä on vaarassa joutua hävikkiin. Joskus näillä tuotteilla voi olla piankin lähestyvä parasta ennen -päiväys, eikä niitä ehditä myydä tavallisissa kaupoissa ajoissa. Usein ne ovat syömäkelpoisia vielä päiväyksen jälkeenkin, mutta kuluttajat ovat tottuneet pitkiin päiväyksiin ruokakauppojen hyllyillä.

Sesonkituote

On hankalaa ennustaa jokaisen sesongin kysyntää – etenkin kun erilaisia sesonkeja on niin paljon. Nykyään sesonkituotteet saapuvat ruokakauppoihin jo hyvissä ajoin ennen sesonkia, jolloin samaan aikaan on myynnissä sekä halloween- että joulutuotteita. Tavaraa tulee usein tuotettua varmuuden vuoksi enemmän, jotta tuotteet eivät lopu kauppojen hyllyiltä kesken sesongin.

Poistuva tuote

Joskus tuotteen valmistus lopetetaan kokonaan, esimerkiksi muuttuneen kysynnän tai raaka-aineiden saatavuuden vuoksi. Usein nämä tuotteet vedetään pois ruokakauppojen valikoimista, mutta valmistajalla tai maahantuojalla saattaa olla vielä pieniä eriä jäljellä.

Resepti- ja pakkausmuutokset

Kun tuotteen ulkoasu tai resepti muuttuu, vanhat versiot halutaan usein pois tavallisten kauppojen valikoimista, jotta uudistunut tuote saa näkyvyyttä.

Pakkausten virheet

Joskus pakkauksiin päätyy kirjoitusvirheitä, kuten väärä paino tai tuotenimi. Silloin itse tuotteessa ei ole mitään vikaa, mutta pakkauksen tiedot eivät vastaa sisältöä, eikä tuotetta voi myydä tavallisessa kaupassa. Joskus tuotteet kolhiintuvat tai pakkaukset vaurioituvat kuljetuksen aikana, jolloin ne eivät vastaa kauppojen standardeja. Jos tuote on edelleen turvallinen käyttää, voimme kuitenkin ottaa ne meille myyntiin.

Tuotevirheet

Myös tuotannossa saattaa joskus sattua pieniä virheitä, eikä tuotteen väri tai koostumus ole juuri oikeanlainen. Tuote-erästä saattaa myös puuttua jokin ainesosa tai siihen on voinut lipsahtaa väärä tuoksu tai maku. Nämä tuotteet ovat silti täysin käyttökelpoisia, vaikka sisältö ei täysin vastaakaan totuttua.

Tuotannon sivuvirrat

Hävikkiä syntyy myös tuotantolinjojen sivuvirroista. Kun siirrytään tuottamaan uutta tuotetta, tuotantolinjalta saattaa aluksi tulla hieman sekalaista tavaraa ulos. Esimerkiksi muodossa tai koossa saattaa olla pieniä poikkeamia, minkä vuoksi niitä ei haluta käyttää ”normaalien” tuotteiden seassa. Makuun tai tuotteen turvallisuuteen tällä ei ole vaikutusta ja siksi nämä sivuvirrat kannattaa hyödyntää omina hävikkituotteinaan.

Lopuksi haluamme muistuttaa, että parasta ennen on parasta edelleen! Monet tuotteet, kuten puurot, pastat, säilykkeet, sipsit ja mausteet säilyvät oikein säilytettynä jopa kuukausia parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Muista nämä kolme sanaa ”katso, haista ja maista”, kun testaat ruoan syömäkelpoisuutta. Usein omat aistisi kertovat enemmän kuin pakkauksen päivämäärä, ellei kyseessä ole viimeinen käyttöpäivä (Ruokavirasto 2023). Mutta varminta on syödä kaikki kotoa löytyvät tuotteet hyvissä ajoin ennen päiväyksen lähestymistä ja käydä säännöllisesti omat ruokakaapit läpi. Kaikki ruoka kun on tehty syötäväksi.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus 2022: Elintarvikejäte, kokonaismäärä: https://luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=elintarvikejate
Ruokavirasto 2023: Päiväysmerkinnät: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/pakkausmerkinnat/paivaysmerkinnat/

Anniina Viinanen

Campaign Manager, FIKSURUOKA

Hävikkiviikko
22.–28.9.2025

Lähde mukaan edistämään ruoan fiksua käyttöä kotona, kaupoissa, oppilaitoksissa, ravintoloissa – kaikkialla! Osallistu Hävikkiviikkoon 22.–28.9.2025 jakamalla tietoa ruokahävikistä ja kannustamalla hävikin vähentämiseen.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.


  • Suosittu Kuluttaja-lehti edulliseen etuhintaan

    Kuluttaja-lehden ja laajan testipankin avulla voit tehdä parempia valintoja arjessasi. Kuluttajaliiton jäsenenä saat tilattua lehden etuhintaan. Lisäksi saat käyttöösi kuluttajan lakineuvonnan.
    Lue lisää jäsenyydestä