Hävikkiviikon vieraskynä -blogisarjassa nostamme esille eri toimijoiden ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Suomen 4H-liiton nuoriso ja järjestötyön erityisasiantuntija Miitta Riekki kertoo, miten järjestön suosituissa ruokakerhoissa ja -leireillä opitaan käytännön tekemisen kautta hallitsemaan hävikkiä ja hyödyntämään raaka-aineet kekseliäästi. Otsikkokuva: Suomen 4H-liitto / Henri Korpi.
Alakouluikäinen kerholainen on innokas kokki. 4H-järjestössä ruoka on ylivoimaisesti suosituin kerho- ja leiritoiminnan teema. Vuonna 2024 4H-järjestön ruokakerhoihin ja -leireille osallistui lähes 13 000 lasta ja nuorta. Viikoittaista lasten ruokakasvatusta toteutetaan 4H-yhdistysten järjestämissä kerhoissa ympäri Suomen.
Lasten kanssa kokatessa syntyy väistämättä myös hävikkiä. Syitä voi olla monia: reseptin seuraaminen unohtuu, raaka-aineiden määrä tai annoskoko arvioidaan yläkanttiin, joskus ruoka ei maistukaan.
Meiltä kaikilta vaaditaan välillä kekseliäisyyttä hävikin ehkäisemiseksi. Niin myös kerhoja ohjaavilta nuorilta, jotka vielä opettelevat ryhmänohjaustaitoja ja toiminnan suunnittelua. Tekemällä (ja välillä mokien kautta) oppii!
Hävikki haltuun hyvällä suunnittelulla
Ennakointi ja hyvä suunnittelu ovat avainasemassa hävikin vähentämiseksi kotona ja harrastustoiminnassa. Kauppareissua tai kerhokertaa suunnitellessa on hyvä miettiä alustavaa resepti- tai ruokalistaa. Voisiko samoja ainesosia hyödyntää useamman kerran? Vinkki on helppo toteuttaa esimerkiksi kuiva-aineiden osalta, jotka säilyvät hyvin. Monikäyttöisiä raaka-aineita ovat myös pitkään säilyvät juurekset sekä päivitetyissä ravitsemussuosituksissakin suositellut palkokasvit, kuten linssit, herneet ja pavut.
Raaka-aineiden joutumista hävikkiin ennaltaehkäistään oikeanlaisella säilytyksellä. Lasten kanssa voidaan esimerkiksi opetella mitkä hedelmät ja kasvikset säilytetään viileässä ja mitkä huoneenlämmössä. Avattuihin pakkauksiin kannattaa merkitä päivämäärä, kun tuote on otettu käyttöön.
Innostavat teemat ja tehtävät
Ryhmätoiminnassa, kuten ruokakerhoissa, voidaan toteuttaa erilaisia teemaviikkoja. 4H:n teemakerhoaineistoissa on esimerkiksi Safkasankarit kokkaa kestävästi -kokonaisuus, jossa lapset oppivat sesonkiajattelusta, omavaraisuudesta, lähiruuasta ja hävikin vähentämisestä. Löytyypä aineistosta myös vinkit pop up -hävikkikahvilan perustamiseen!
Tehtävät ja reseptit löytyvät 4H:n ylläpitämästä, kaikille avoimesta TOP-tehtäväpankista. Keitetyt juurekset voidaan hyödyntää hävikkipizzassa ja kuivahtanut ruisleipä pikkuleipätaikinassa. Ylijääneestä puurosta valmistuu maistuva pannari.
Itse tehty maistuu paremmin
Kerhoissa ja leireillä lasten kanssa pohditaan hävikin vähentämistä ja heidän omia toiveitaan kuullaan sisältöjen suunnittelussa. Itse tehty ruoka maistuu paremmin ja uudet maut tuntuvat vähemmän jännittäviltä, kun raaka-aineita on päässyt haistamaan, koskettamaan ja maistelemaan.
4H:n Ruokakoulu-leireillä lapset oppivat ruuan alkuperästä ja valmistavat alusta loppuun leirin lounaan ja välipalan. Leiriviikoilla toteutetaan maatilavierailuja, joissa leiriläiset pääsevät tutustumaan ruuan alkutuotantoon lähitiloilla. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään lähellä tuotettuja ja sesongissa olevia raaka-aineita. Kaikki tämä on konkreettista ruokakasvatusta, jolla lisätään lasten ja nuorten ymmärrystä ruuan alkuperästä.
Kerhojen vinkit sopivat kaikkiin keittiöihin
Raaka-aineiden valinnassa suositaan aineksia, jotka sopivat mahdollisimman monelle. Mitä useampaa erilaista versiota ruuasta valmistetaan, sitä todennäköisemmin syntyy myös hävikkiä. Ruokakasvatuksenkin näkökulmasta on perusteltua maistaa joskus kasvisruokaa tai gluteenitonta vaihtoehtoa. Monikäyttöisiä ja useimmille sopivia raaka-aineita ovat esimerkiksi valtaosa kasviksista ja marjoista, kaura sekä kananmuna.
Kerhossa on tärkeää, että kaikki saavat maistaa ja ruuan määrä on arvioitu tasapuolisesti. Reseptien annoskoko on hyvä tarkistaa etukäteen. Ylijäänyttä ruokaa kannustetaan ottamaan mukaan. Ohjaajalla ja kerholaisilla voi olla mukanaan omat eväsrasiat tai kerhotilaan varataan pakastuspusseja, jotta syömättä jääneet herkut voidaan kuljettaa kotiin. On mukavaa ilahduttaa omia perheenjäseniä kerhossa valmistetuilla leivonnaisilla.
Ruoka ei kuulu roskiin – yhdessä kohti vastuullisempaa arkea
Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa, joten lasten kanssa on hyvä miettiä keinoja, joilla ylijäämä tulisi hyödynnettyä myös kotikeittiössä. Pakkasesta sulatettu pulla maistuu herkulliselta, lähes tuoreen veroiselta! Pakastetuista, ylikypsistä hedelmistä syntyy maistuva smoothie ja tortillaletun väliin voi laittaa lähestulkoon mitä tahansa ylijäänyttä ruokaa.
Hävikin vähentäminen tehdään yhdessä: kodeissa, harrastusryhmissä ja ammattilaiskeittiöissä. Raaka-aineet ovat kulkeneet monien käsien kautta lautasellemme. Kaikki ruoka on arvokasta eikä kuulu roskiin!
Ruokahävikin vähentäminen ei vaadi suuria ponnistuksia, vaan pieniä toistuvia tekoja, joista muodostuu osa arkea. Laajemmin tarkasteltuna kyse on myös rahansäästöstä, luovuudesta ja ruoan kunnioittamisesta. Jokainen pelastettu peruna tai pala leipää on askel kohti kestävämpää arkea. Ruokaa arvostava suhtautuminen välittyy myös nuoremmille ja rakentaa kulttuuria, jossa raaka-aineet käytetään viimeistä murua myöten.
Miitta Riekki
erityisasiantuntija, nuoriso- ja järjestötyö, Suomen 4H-liitto
Hävikkiviikko
22.–28.9.2025
Lähde mukaan edistämään ruoan fiksua käyttöä kotona, kaupoissa, oppilaitoksissa, ravintoloissa – kaikkialla! Osallistu Hävikkiviikkoon 22.–28.9.2025 jakamalla tietoa ruokahävikistä ja kannustamalla hävikin vähentämiseen.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
