Aluevaalit takanapäin – mitä edessä sote-sektorilla?

Kevään aluevaalit ovat ohitse ja uudet aluevaltuutetut on valittu hyvinvointialueille. Vaalien jälkeen sote-sektoria koskeva keskustelu ei ole hiljentynyt, vaan ylimmillä lainvalvojilla sekä ministeriössä on riittänyt vilskettä. Onkin selvää, että aluevaltuutetut joutuvat vaikeiden päätösten eteen hyvinvointialueilla. Kuluttajaliiton sote-asioihin erikoistunut juristi Julia Lumijärvi pohtii teemaa uudessa blogikirjoituksessaan.

Huhtikuussa annettiin mielenkiintoinen oikeuskanslerin ratkaisu1 koskien hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä, ja ratkaisua käsiteltiin jonkin verran myös tiedotusvälineissä. Oikeuskansleri totesi ratkaisussa, että hyvinvointialueen talousarvion ja taloussuunnitelman pitää perustua realistisille ja todennäköisimpinä perustellusti pidettäville oletuksille sekä laskelmille. Säästötavoitteet eivät ole yksinomaan peruste jättää antamatta lakisääteistä palvelua lainsäädännön ja sen vakiintuneen tulkinnan vastaisesti. Hyvinvointialueet eivät siis voi jättää lakisääteisiä palveluita tarjoamatta kattaakseen alijäämänsä. Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen kuvaili ratkaisua merkittäväksi ja totesi, että ”hyvinvointialueet voivat ainakin olettaa, etteivät syyllisty mihinkään suorastaan lainvastaiseen menettelyyn, vaikka eivät pystyisikään alijäämiä kattamaan siinä aikataulussa, kun laki edellyttää” (Yle 25.4.)2 Jokaisen uuden aluevaltuutetun kannattaa tutustua edellä mainittuun ratkaisuun.

On viisautta kokeilla uutta, mutta on myös viisautta tehdä suunnanvaihdos vanhan ja tutun puolelle, jos uusi tie ei viekään kohti parempaa.

On selvää, että aluevaltuutetut joutuvat vaikeiden päätösten eteen hyvinvointialueilla. Rahoitushaasteita yritetään ratkoa esimerkiksi uudenlaisilla palvelun järjestämistavoilla, ja juna puksuttaa täyttä vauhtia kohti digipalveluita sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa. Herää kuitenkin kysymys, tuoko esimerkiksi ikääntyneiden etäpalveluna järjestettävä päivätoiminta enemmän kustannuksia kuin säästöjä, kun huomioidaan esimerkiksi yhteisöllisen livetoiminnan terveyshyödyt? Ehkä lähivuosien aikakausi onkin niiden rajojen etsimistä, missä paikoissa yhteiskunnassa on järkevää hyödyntää digipalveluita ja missä innovatiivisuus viekin ojasta allikkoon – sekä toisaalta, missä asiakkaiden raja digipalveluiden suhteen nousee vastaan. On viisautta kokeilla uutta, mutta on myös viisautta tehdä suunnanvaihdos vanhan ja tutun puolelle, jos uusi tie ei viekään kohti parempaa. Muutoksia kohti digi- ja etäpalveluita yritetään edistää myös valtakunnan tasolla lainsäädännön velvoitteilla. Keväällä lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että hyvinvointialueilla olisi jatkossa velvollisuus arvioida teknologisten ratkaisujen hyödyntämisen mahdollisuus asiakkaan sosiaalipalvelun toteuttamisessa. Jää nähtäväksi, mitä muutoksia lakiesitys toteutuessaan tuo sote-kentän käytäntöön.

Juristina en voi kuitenkaan olla kysymättä jälleen kerran, mitkä ovat potilaan oikeudet suhteessa tekoälyyn ja sen mahdollisesti tuottamiin virheisiin.

Teknologisten ratkaisujen lisäksi myös tekoäly on kiihtyvällä tahdilla nousemassa kaikkialle yhteiskuntaan, myös sote-sektorille. Tekoälyn käyttöä terveydenhuollossa on pilotoitu viime aikoina ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Tekoäly muodostaa keskustelun pohjalta potilaskirjaukset, jotka lääkäri tarkistaa. Uudistuksen argumentoidaan parantavan lääkäreiden tuottavuutta.3 Vaikka tekoälyyn liittyviä pilotteja on siis jo olemassa, on tekoälyn laajamittaiseen käyttöön vielä matkaa. Toisaalta, kun kyse on tekoälystä, voi muutos tapahtua nopeastikin. Juristina en voi kuitenkaan olla kysymättä jälleen kerran, mitkä ovat potilaan oikeudet suhteessa tekoälyyn ja sen mahdollisesti tuottamiin virheisiin. Onko meidän tietosuojalainsäädäntömmekään valmis tähän?

Muutoksen tuulia on siis ilmassa sote-kentällä. Mitä terveisiä haluaisin lähettää tuoreille aluevaltuutetuille isojen muutosten keskellä? Toivoisin aluevaltuutetuilta sopivan innovatiivista otetta, lainsäädännön kunnioittamista ja potilaan oikeuksien turvaamista. Niillä pääsee jo pitkälle.

Lähteet

1 Oikeuskansleri: Hyvinvointialueen talousnormiston määrittävän lainsäädännön välinen ristiriita
2 Yle: Lakia sai rikkoa, jotta potilaat saavat hoitoa – näin linjaa tuore päätös
3 Lääkärilehti: Tekoäly kirjaa, lääkäri hoitaa

Julia Lumijärvi

JURISTI

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.


  • Ongelmia tuotteen palautuksen kanssa? Kaipaatko lakimiehen apua?

    Lakimiehemme on vain puhelinsoiton päässä jäsenillemme. Liity nyt – jäsenyys alkaen vain 15 € / vuosi!
    Lue lisää jäsenyydestä