Kuluttajaliitto ry (jäljempänä Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa eduskunnan talousvaliokunnalle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot:
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sähkömarkkinalakia ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä annettua lakia. Ehdotettuja toimia ovat muun ohella yhteislaskutus sekä etämyynnissä tehdyn sähkösopimuksen voimaantuloajan rajaaminen kolmeen kuukauteen, joista ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin uudet säännökset.
Yhteislaskutuksessa (sähkömarkkinalaki 105 i §) asiakkaalla olisi halutessaan mahdollisuus valita erillisten sähkö- ja verkkopalvelulaskujen sijaan yksi yhteinen lasku. Yhden laskun tarjoamista ei säädettäisi pakolliseksi, vaan vähittäismyyjä voisi tarjota yhteislaskua halutessaan. Jakeluverkonhaltijalla olisi puolestaan velvollisuus osallistua yhteislaskutukseen. Asiakkaalla olisi jatkossakin erilliset sopimukset sähkötoimituksesta ja jakelusta, mutta myyjä toimisi yhteyspisteenä laskutusasioissa asiakkaan niin valitessa.
Kuluttajaliitto toteaa, että yhteislaskutus voi olla osalle kuluttajista selkeämpi ja helpommin hallittavissa oleva vaihtoehto kuin kaksi erillistä laskua. Osa kuluttajista maksaa laskunsa apuvälineitä hyödyntäen, apua tarviten tai pankissa asioiden, jolloin pienempi määrä maksettavia laskuja helpottaa arkea. Lisäksi osan kuluttajista voi olla vaikea hahmottaa kahden eri laskun eroa. On mahdollista, että tällaiset kuluttajat valitsisivat mieluummin sellaisen sähkön vähittäismyyjän, joka tarjoaisi yhteislaskutusta. Kuluttajaliitto kannattaa kuitenkin myös sitä, että kuluttajalla on mahdollisuus olla valitsematta yhteislaskutusta, mikäli esimerkiksi vähittäismyyjän sähkön myyntihinnan tarkasteleminen, seuraaminen ja kilpailuttaminen on helpompaa tai selkeämpää erilliseltä laskulta.
Kuluttajaliitto yhtyy hallituksen esityksen yhteislaskutusta koskevaan vaikutusarviointiin, jonka mukaan vähittäismyyjän vapaus valita tai olla valitsematta yhteislaskutus on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä loppukäyttäjän kannalta. Kuluttajaliitto ei kannata sitä, että vähittäismyyjällä olisi mahdollisuus olla tarjoamatta yhteislaskutusta. Kuluttajaliiton näkemys on, että yhteislaskutuksen tarjoaminen tulisi säätää pakolliseksi, jotta vähittäismyyjillä olisi velvollisuus tarjota yhteislaskutusta ja loppukäyttäjällä mahdollisuus hyödyntää tätä vaihtoehtoa vähittäismyyjästä riippumatta.
Sähkömarkkinalakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kuluttajan kanssa kuluttajansuojalain 6 luvussa tarkoitetussa kotimyynnissä tai etämyynnissä, kuten puhelinmyynnissä, tehdyn sähkönmyyntisopimuksen mukaisen sähkön toimituksen olisi käynnistyttävä 90 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä (87.6 §). Säännöksellä estettäisiin myyjän aloitteesta tarjottujen sähkönmyyntisopimusten tekeminen odottamaan pitkäksi aikaa aiemman määräaikaisen sopimuksen voimassaolon päättymistä. Toisaalta säännös ei estäisi kuluttajan aloitteesta tapahtuvaa sopimuksen tekemistä pidemmälle tulevaisuuteen.
Kuluttajaliitto kannattaa 90 päivän rajoitusta etämyynnissä tehtyjen sähkönmyyntisopimusten alkamisen ajankohdalle sopimuksen tekemisestä. Kuluttajansuojalaissa säädetään korkeasta suojan tasosta lain tarkoittamissa koti- ja etämyyntitilanteissa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että koti- ja etämyyntiä koskevat säännökset on säädetty pakottaviksi. Lain tarkoitus yleisesti on suojata kuluttajaa elinkeinonharjoittajan kohtuuttomilta sopimusehdoilta. Kuluttajaliitto katsoo, että 90 päivän rajoitus sähkön koti- ja etämyyntitilanteissa antaa kuluttajalle kuluttajansuojalain tarkoituksen mukaista lisäsuojaa. Rajoituksesta hyötyvät erityisesti ne kuluttajat, jotka joutuvat tukeutumaan valistunutta ja aktiivista kuluttajaa enemmän myyjän arvioon sähkön tulevasta hintakehityksestä.
Kuluttajaliitto kannattaa myös sitä, että kuluttaja voi vapaasti omasta aloitteestaan tehdä sähkösopimuksia pidemmän ajan päähän. Kuluttajansuojan ja kuluttajan oikeusturvan kannalta säädösvalmistelussa on tärkeää harkita, miten voidaan varmistua, milloin on kyse kuluttajan omasta ja milloin elinkeinonharjoittajan aloitteesta tehdystä sähkösopimuksesta, jotta kuluttaja voi saada todellista suojaa yli 90 päivän päähän tarjottuja sopimuksia vastaan.
