Kuluttajaliiton liittokokous vaatii hyvinvointialueita palauttamaan suomalaisten luottamuksen julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Ylen selvityksen mukaan enää vain noin puolet suomalaisista kertoo luottavansa siihen, että saa tarvitsemaansa hoitoa julkisesta terveydenhuollosta1. Liittokokous pitää palvelujen karkaamista käyttäjän ulottumattomiin kohtuuttomana ja kokosi kannanottoonsa kolme vaatimusta hyvinvointialueille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat elintärkeitä palveluita, joiden saatavuus on niiden toimivuuden kivijalka. Julkisesta sote-sektorista on viime vuosien aikana kuitenkin tullut villi länsi, jossa asiakkaat joutuvat pelkäämään palveluidensa puolesta. Palveluita karsitaan äkkinäisillä päätöksillä sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueilla. Lisää karsimisesityksiä on tulossa muun muassa erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon, kun kevään 2024 kehysriihen päätöksiä saatetaan voimaan. Samanaikaisesti hyvinvointialueet ovat tehneet omia alueellisia palveluvalikoiman rajaamispäätöksiä selvittämättä kunnolla palvelunkäyttäjien mielipidettä niihin.
Hyvinvointialueilla tehdään myös piilopriorisontia. Piilopriorisointia on esimerkiksi se, kun hyvinvointialueiden heikon rahoitustilanteen takia kaikkia saatavilla olevia palveluita ei tarjota niitä tarvitseville asiakkaille. Piilopriorisointia on äärimmäisen vaikeaa saada kiinni ja näkyväksi. Asiakkaiden oikeusturvakeinot ovat näissä tilanteessa olemattomat, kun asiakas ei edes tiedä mitä palveluita häneltä evätään, eikä pysty näin ollen harkitsemaan palveluiden hankkimista yksityiseltä sektorilta.
Kolme vaatimusta hyvinvointialueille
- Palvelunkäyttäjien kuulemista tulee lisätä valtakunnallisissa ja hyvinvointialueiden priorisointipäätöksissä.
Jos palveluita rajataan hyvinvointialueilla, päätökset eivät saa muodostua ”lukkojen takana” johtavien viranhaltijoiden kynästä, vaan niiden takana tulee olla myös asiakkaiden ääni ja riittävän laaja kuuleminen.
- Terveydenhuollon priorisointia ei voi perustella työntekijäpulalla, jos hyvinvointialueiden työkalupakkia ei ole laitettu kuntoon.
Lain mukaan hyvinvointialueiden tulee ostaa terveydenhuollon palvelu ulkopuoliselta palveluntuottajalta tai antaa asiakkaalle palveluseteli, jos ne eivät pysty järjestämään hoitoa hoitotakuun mukaisesti omana tuotantona. Kuluttajaliiton teettämään kyselyyn2 vastanneista 63 % oli sitä mieltä, että palvelusetelit ovat tärkeä palvelun järjestämismuoto. Palvelusetelit on pidettävä hyvinvointialueiden työkalupakissa ja niitä on käytettävä hoitoon pääsyn turvaamisessa.
- Puhelinpalvelut on laitettava kuntoon jokaisella hyvinvointialueella, jotta asiakkaalla on mahdollisuus saada yhteys terveyskeskuksiin.
Jotta asiakkaat saavat tiedon saatavilla olevista palveluista ja hoidontarpeensa arvioiduksi, heidän tulee saada yhteys hyvinvointialueeseen. Kuitenkin monien hyvinvointialueiden puhelinpalvelut ovat täysin tukossa, ja soittoa takaisinsoittojärjestelmästä voi joutua odottamaan jopa useita päiviä tai viikkoja.
Riittävät sote-palvelut tulee turvata perustuslain mukaisesti yhdenvertaisesti kaikille ihmisille, Kuluttajaliiton liittokokous painottaa.
1 YLE/Taloustutkimus Oy, 4/2024, n = 1106
2 Kuluttajaliitto/Aula Research, 2/2024, n = 2055
