1. Peruspankkipalvelut
Kommenttinne peruspankkipalveluita koskeviin arviomuistion havaintoihin ja toimenpide-ehdotuksiin
(arviomuistion luku 2)? Voitte tässä yhteydessä tuoda esille myös arvioitanne eri
toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista.
Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja siinä
esitetyistä toimenpide-ehdotuksista.
Peruspankkipalveluihin kuuluvat perusmaksutili ja tilinkäyttöväline, mahdollisuus nostaa ja tallettaa
käteistä rahaa, maksutapahtumien, kuten tilisiirtojen, toteuttaminen sekä sähköinen
tunnistusväline. Nämä palvelut ovat välttämättömiä yhteiskunnassa elämiselle, ja siksi niiden
saatavuus tulisi taata kohtuuhintaisesti myös tahoille, jotka eivät käytä digilaitteita.
Peruspankkipalvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää huomiota etenkin pankkikonttoreiden määrän
sekä niissä tarjottavien palvelujen osalta. Kuluttajaliitto onkin huolissaan etenkin käteispalvelujen
tarjonnasta pankkikonttoreilla. Pankkikonttorille pääsyssä voi olla merkittäviäkin alueellisia eroja.
Usein vaadittava ajanvaraus saattaa myös mennä niin pitkän ajan päähän, että selvittämättömästä
pankkiasiasta voi alkaa syntymään lisäkuluja. Mikäli ajanvarauksetta pääsee asioimaan, saattaa
vastassa olla myös todella pitkä jonotusaika.
Puhelinpalvelut ovat usein ruuhkautuneita samaan tapaan kuin pankkikonttoritkin. Kuluttajaliitto
pitää lisäksi epäkohtana sitä, että puhelinpalvelua saa useimmiten vain maksullisista numeroista,
joissa jonottaminen lisää kuluja entisestään. Puhelinpalvelu tulisikin peruspankkipalveluiden osalta
taata maksuttomasta numerosta. Puhelinasioinnin hinta vaikuttaa negatiivisesti myös Kuluttajaliiton
arvioon peruspankkipalveluiden kohtuuhintaisuudesta. Yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi
peruspankkipalveluiden kohtuuhintaisuus kaikille kuluttajille tulisi varmistaa.
Peruspankkipalvelujen toteutumisen taso on huolestuttava etenkin erityisryhmien osalta. Näihin
voivat kuulua esimerkiksi ulkomaalaiset henkilöt tai henkilöt, jotka eivät käytä digipalveluita.
Esimerkiksi ulkomaalaisten henkilöiden osalta Kuluttajaliitto on saanut palautetta, jonka mukaan
muilta kuin Suomen kansalaisilta saatetaan vaatia erityisiä selvityksiä ja asiakirjoja
peruspankkipalvelujen saamiseksi. Nämä vaatimukset yhdistettynä asiakaspalvelun saatavuuden
ongelmiin voivat johtaa siihen, että esimerkiksi työnteon mahdollistavan pankkitilin luomiseen kuluu
kohtuuttomasti aikaa.
Pelkästään erityisryhmiä koskevana ongelmanakin peruspankkipalvelujen saatavuus muutoin kuin
verkossa on kuluttajien yhdenvertaisuuden kannalta merkittävä asia. Kuluttajaliitto huomauttaa
kuitenkin, ettei ongelma palveluiden digipainottuneisuudessa koske välttämättä vain tiettyjä
erityisryhmiä, vaan myös digipalveluita usein käyttäville henkilöille voi tulla vastaan tilanteita, joissa
tarvetta henkilökohtaiseen puhelinneuvontaan tai paikan päällä tapahtuvaan neuvontaan olisi.
Kuluttajaliitto yhtyykin arviomuistiossa esitettyyn kantaan, jonka mukaan kyse on yhteiskunnallisesti
merkittävästä haasteesta, vaikka digipalvelujen käyttäminen onkin yleistä, ja valtaosalla pankkien
asiakkaista on taitoja sekä mahdollisuudet digipalveluiden käyttöön.
Kuluttajaliitto pitää myös hyvänä sitä, että arviomuistiossa on huomioitu nimenomaisesti
henkilökohtaisen palvelun kehittämisen tarpeet palvelukanavasta riippumatta. Henkilökohtaisen
palvelun saatavuuden olisikin oltava hyvällä tasolla sekä verkossa ja puhelimessa että konttorilla
asioidessa. Henkilökohtainen palvelu on erityisen tärkeää etenkin kuluttajille, mutta myös
esimerkiksi yrityksille ja yhdistyksille. Kuluttajaliitto haluaakin lisäksi nostaa esiin palveluiden
saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta myös yhdistykset, joiden toiminta ja resurssit voivat olla
yritysten vastaavia pienempiä. Tästä syystä yhdistyksiin sovellettavien vaatimusten esimerkiksi
palvelujen kohtuuhintaisuudesta tulisivat olla samalla tasolla kuluttajien kanssa. Kuluttajaliitto pitää
hyvänä arviomuistiossa tehtyä huomiota yhdistysten toiminnan edellytyksien parantamisen
merkityksestä yhteiskunnassa.
Kuluttajaliitto yhtyy arviomuistiossa esitettyyn Finanssivalvonnan kantaan, jonka mukaan pankkien
olisi jatkuvasti arvioitava muidenkin kuin pelkästään digitaalisten palveluiden riittävyyttä ja
toimivuutta. Lisäksi arviomuistiossa mainitaan myös Finanssivalvonnan vuonna 2022 tekemä
selvitys, joka koski aiheetonta pankkipalvelujen rajoittamista. Koska peruspankkipalvelut
muodostavat edellytykset yhteiskuntaan kuulumiselle ja yhteiskunnassa toimimiselle, tulisi niiden
epääminen perustua vain tarkasti selvitettyihin syihin. Esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen riskien arvion sekä korkeariskisen asiakkaan tuottavuuteen tai asiakkuuden
aiheuttaman mainehaitan lisäksi pankkien tulisi ottaa huomioon myös se, miten tärkeää
taloudellisen toiminnan mahdollistaminen eri toimijoille on yhteiskunnan tasapuolisuuden kannalta.
Kuluttajaliitto ei varauksetta yhdy arviomuistiossa esitettyyn kantaan, jonka mukaan nykyinen
lainsäädäntöön sisältyvä pankkipalvelujen tarjoamiseen ja kohtuuhintaisuuteen liittyvä velvoite
riittävästi tukisi peruspankkipalvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä. Nykyisen sääntelyn
tarkentamista voitaisiin selvittää. Tältä osin voitaisiin harkita esimerkiksi enimmäisetäisyydestä tai
enimmäisajasta säätämistä liittyen pankkipalvelujen saamiseen. Tarkemmalla sääntelyllä tai
vaihtoehtoisesti esimerkiksi alan käytäntöjen ja hyvän pankkitavan täsmentämisellä voitaisiin
mahdollisesti lyhentää asiointiaikoja sekä parantaa palveluiden saatavuutta alueilla, joissa
pankkikonttoripalveluita ei ole saatavilla. Kuluttajaliitto suhtautuu myönteisesti arviomuistiossa
esitettyyn ajatukseen, jonka mukaan pankkien tarjoaman asiakaspalvelun saatavuudesta
säädettäisiin laissa, ja että sääntely voisi sisältyä esimerkiksi luottolaitoslain 15 lukuun.
Vaihtoehtoisesti sääntelylle voitaisiin selvittää, onko asiakaspalvelun saatavuudesta mahdollista
antaa tarkempaa ohjausta esimerkiksi hyvässä pankkitavassa.
2. Käteisen saatavuus ja käytettävyys
Kommenttinne käteisen saatavuutta ja käytettävyyttä koskeviin arviomuistion havaintoihin ja
toimenpide-ehdotuksiin (arviomuistion luku 3)?
Kuluttajaliitto kannattaa käteisen aseman säilyttämistä yleisesti käytössä olevana maksuvälineenä.
Käteisen salliminen maksuvälineenä lisää turvallisuutta poikkeus- ja häiriötilanteista, joita voi syntyä
esimerkiksi internetyhteyden häiriöiden, sähkökatkojen sekä pankkien tai maksupäätteiden
tilapäisten häiriöiden seurauksena. Vaikka muut maksutavat ovatkin suosittuja, on käyttää moni
kuluttaja kuitenkin edelleen myös käteistä. Käteisen käyttöä suositellaankin myös taloudenpidon
keinona, sillä fyysistä rahaa käyttäessä on helpompi hahmottaa todellinen rahan kuluminen. Lisäksi
käteisen käyttö on syytä mahdollistaa sen vuoksi, että se on ainoa maksuväline, jonka käyttö voidaan
toteuttaa yksityisesti ja tunnistautumatta. Käteisen sallimisella on merkitystä myös
kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojaamisen kannalta.
Käteisen käytön mahdollistamisella on myös yhdenvertaisuusulottuvuus. Kuluttajaliitto kiinnittää
huomiota esimerkiksi ikäryhmien väliseen yhdenvertaisuuteen sekä alueelliseen
yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi käteisnostoautomaatteja ei tällä hetkellä ole kaikkialla riittävästi.
Kuluttajaliitto huomauttaa myös käteisen käyttöön liittyvien kustannusten kohtuullisuuden
tärkeydestä. Käteistä paljon käyttävien kuluttajien osalta ei ole kohtuullista, jos käteisnostoista
perityt maksut nousevat liian korkeiksi, tai jos ilmaisia käteisnostoja tarjotaan liian harvoin. Käteisen
käyttöön liittyvien kulujen osalta Kuluttajaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että etenkin pienille
yrityksille myös käteisen vastaanottaminen voi olla kustannustehokkaampaa kuin korttimaksujen
vastaanottaminen.
Komission käteisasetusehdotuksessa säädettäisiin lähtökohdaksi käteismaksujen pakollinen
hyväksyminen, hyväksyminen niiden täydestä nimellisarvosta sekä vahvistettaisiin velallisen oikeus
kuitata velkansa käteismaksulla. Kuluttajaliitto pitää hyvänä komission ehdotuksen sisältöä ja yhtyy
arviomuistiossa esitettyyn näkemykseen siitä, että tarkoituksenmukaisinta on pidättäytyä tässä
vaiheessa kansallisesta lainsäädäntövalmistelusta. Kuluttajaliitto kannattaa kuitenkin neuvottelujen
etenemisen seurantaa sekä painottaa, että Suomen tulee aktiivisesti edistää neuvottelujen
edistymistä. Mikäli neuvottelut etenevät EU-tasolla liian hitaasti, tulisi kansallisen sääntelyn tarvetta
harkita uudestaan.
3. Asiakkaansuoja- ja menettelytapasääntely: hyvä pankkitapa ja
sopimusehtosääntely
Kommenttinne hyvää pankkitapaa ja sopimusehtosääntelyä koskeviin arviomuistion havaintoihin ja
toimenpide-ehdotuksiin (arviomuistion luku 4)? Voitte tässä yhteydessä tuoda esille myös arvioitanne eri
toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista.
Kuluttajaliitto katsoo, että hyvää pankkitapaa tulisi kehittää ja esimerkiksi keskeisten
pankkipalveluiden saatavuuden toteutuminen voisi olla asia, joka huomioitaisiin hyvässä
pankkitavassa nykyistä paremmin, samoin asiakaspalvelun tavoitettavuutta voitaisiin pyrkiä
parantamaan tapaohjetta muuttamalla. Asiakasnäkökulmaa voitaisiin tuoda osaksi hyvää
pankkitapaa nykyistä enemmän. Kuluttajaliitto katsoo, että hyvää pankkitapaa olisi perusteltua
muuttaa kuvailevammaksi ja asiakassuhteen huomioivammaksi, mutta säilyttää sen luonne
joustavana normina. Hyvän pankkitavan valmisteluun tulisi osallistaa myös sidosryhmätoimijoita
tavalla tai toisella.
4. Luottolaitosten toimintaa ja riskienhallintaa koskeva sääntely
Kommenttinne luottolaitosten toimintaa ja riskienhallintaa koskeviin arviomuistion havaintoihin ja
toimenpide-ehdotuksiin (arviomuistion luku 5)? Voitte tässä yhteydessä tuoda esille myös arvioitanne eri
toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista.
Kuluttajaliitolla ei ole lausuttavaa tähän osioon.
5. Talletuspankkien yhteenliittymät
Kommenttinne talletuspankkien yhteenliittymälainsäädäntöä koskeviin arviomuistion havaintoihin ja
toimenpide-ehdotuksiin (arviomuistion luku 6)? Voitte tässä yhteydessä tuoda esille myös arvioitanne eri
toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista.
Kuluttajaliitolla ei ole lausuttavaa tähän osioon.
6. Luottolaitosten yhteisölait
Kommenttinne luottolaitosten yhteisölainsäädäntöä koskeviin arviomuistion havaintoihin ja toimenpide-ehdotuksiin (arviomuistion luku 7)? Voitte tässä yhteydessä tuoda esille myös arvioitanne eri toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista.
Kuluttajaliitolla ei ole lausuttavaa tähän osioon.
7. Muut havainnot ja huomiot
Voitte tässä yhteydessä tuoda esille muita kuin edellä mainittuihin teemoihin liittyviä havaintoja ja
huomioita arviomuistioon liittyen.
–
