Erittäin haasteellinen taloustilanne kurittaa joka neljättä suomalaista, selviää Kuluttajaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. Neljännes vastaajista ilmoitti, ettei oma talous kestä enää lainkaan menojen kasvua. Viime vuosien tapahtumat ovat saaneet kuluttajat myös punnitsemaan menojaan entistä tarkemmin. Noin puolet vastaajista ilmoitti säästäneensä viimeisen puolen vuoden aikana etenkin ruoasta, lomamatkoista ja vapaa-ajan menoista.
Noin neljännes (24 %) kuluttajista on jämähtänyt krooniseen rahapulaan, jossa kuukausittaiset kulut eivät voi vastaajan oman arvion mukaan nousta enää lainkaan, selviää Kuluttajaliiton teettämästä laajasta kuluttajaselvityksestä. Joulu–tammikuussa toteutettuun kyselyyn* vastasi yhteensä 2055 kuluttajaa. Elinkustannusten nousu erityisesti energiakustannusten, ruoan hinnan sekä asuntolainojen korkomenojen osalta rasittaa kotitalouksien arkea.
”Monen suomalaisen kuluttajan taloudellinen ahdinko tulee tuoreessa tutkimuksessa suoraan silmille”, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. ”Hankalin tilanne selvityksen mukaan on yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, pienituloisilla sekä vuokra-asunnossa asuvilla.”
Taloudellinen liikkumavara koetaan melko pieneksi yhteensä noin puolessa kotitalouksista, sillä 25 % vastaajista ilmoitti joustovaraa arjen menojen kasvuun olevan enintään 100 euroa kuukaudessa. ”Kaikista vastaajista siis noin puolet (49 %) elää joko ilman minkäänlaista taloudellista puskuria tai enintään sadan euron kuukausittaisella puskurilla”, Beurling-Pomoell avaa tuloksia.
Tuloksia mitattiin kolmatta kertaa
Kuluttajaliitto mittasi kotitalouksien taloudellisen pärjäämisen kokemusta nyt kolmatta kertaa. ”Vuonna 2022 joka viides (20 %) eli ilman pelivaraa, vuonna 2023 jo joka neljännes (26 %) ja tilanne näyttää nyt kroonistuneen tälle tasolle”, arvioi Beurling-Pomoell.
Kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen on vaikuttanut eniten ruoan hinnan nousu. 64 % vastaajista kertoi, että ruoan hinnan nousu on vaikuttanut taloudelliseen tilanteeseen vähintään jokseenkin paljon. Lisäksi vakituisen asunnon sähkön hinta (47 %) ja polttoaineen hinta (44 %) ovat vaikuttaneet kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen lähestulkoon puolella vastaajista erittäin tai jokseenkin paljon.
Tulevaisuuden näkymät eivät kuluttajien silmissä ole parantuneet. Taloudellisen tilanteen arvellaan tulevaisuudessa kehittyvän edelleen ennemmin huonompaan kuin parempaan suuntaan. Melkein kolmannes (31 %) vastaajista arvioi kotitaloutensa taloudellisen tilanteen kehittyvän huonompaan suuntaan seuraavan vuoden aikana. Vastaajista 45 % puolestaan arvioi taloudellisen tilanteensa pysyvän samana ja vajaa viidennes (17 %) arvioi tilanteensa kehittyvän parempaan suuntaan.
Lähes viidennes säästää lääkekuluissa
Hintojen nousu on saanut kotitaloudet säästämään. Yli puolet vastaajista ilmoitti säästäneensä puolen vuoden aikana ravintolakäynneistä (62 %), elintarvikeostoksista (59 %) ja lomamatkoista (55 %). 49 % oli säästänyt vapaa-ajan menoista, kuten harrastuksista sekä elokuvissa ja konserteissa käymisestä. Säästökohteiden neljän kärki on pysynyt samana kuin aiemmilla mittauskerroilla. Laskujen maksua on joutunut lykkäämään lähes neljännes (23 %) vastaajista ja 13 % on hakenut muutoksia lainanjärjestelyihin.
Beurling-Pomoell nostaa esiin myös huolestuttavan trendin tuloksista. Lääkeostoksista ilmoitti säästäneensä lähes viidennes (18 %) vastaajista, kun aiemmilla mittauskerroilla lääkekuluista säästäneitä oli 15 % (2023) ja 13 % (2022). ”Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on järkyttävää, että ihmiset joutuvat säästämään lääkkeistä, joita ei muutenkaan kuluteta huvikseen vaan akuuttiin tarpeeseen”, hän toteaa.
Lisätietoja medialle antaa: pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, puh. 040 5566 421
*Näin kysely tehtiin: kyselyn toteutti Kuluttajaliiton toimeksiannosta Aula Research Oy. Otos n = 2055 edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna sekä maakunnan mukaan kiintiöitynä. Kysely toteutettiin aikavälillä 22.12.2023–23.1.2024 sähköisenä kyselynä.
