Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoasiassa.
Ehdotuksessa esitetään, että jatkossa vähittäiskaupassa olisi ilmoitettava energian, rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, sokereiden ja suola määrä tiettyjen pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta. Vaatimus kohdistuu tuoteryhmiin, jotka ovat esityksen mukaan kansanterveyteen haitallisesti vaikuttavien ravintoaineiden saannin keskeisiä lähteitä. Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että tarjoilupaikassa, jossa tarjoillaan vähintään 100 annosta vuorokaudessa, olisi ilmoitettava tarjoilupaikan valikoimissa säännöllisesti olevan annoksen energiasisältö. Vaadittavat tiedot olisi jatkossa annettava kirjallisesti eli pelkkä suullinen kertominen ei enää riittäisi.
Pakattuja elintarvikkeita koskien elintarviketietojen antamisesta säädetään elintarviketietoasetuksessa, jonka mukaan ravintoarvomerkintä on lähtökohtaisesti pakollinen kaikissa pakatuissa elintarvikkeissa. Kuluttajaliitto yhtyy ehdotuksen arvioon, että osa kuluttajista on yhä kiinnostuneempia elintarvikkeiden koostumuksesta ja ominaisuuksista ja ehdotuksella parannetaan heidän mahdollisuuksiaan saada riittävästi tietoja elintarvikkeiden ravitsemuksellisesta sisällöstä ja laadusta. Tällä voi olla suosiollisia vaikutuksia kuluttajien ostopäätöksiin ja ruokailutottumuksiin. Toisaalta niidenkin kuluttajien osalta, jotka eivät tietoisesti ole vielä kiinnostuneita asiasta, uteliaisuus voi herätä ja laajempi tietosisältö ohjata valintoja terveellisemmiksi. Lähtökohtaisesti kuluttajien tulisi nähdäksemme saada elintarvikkeista samat tiedot siitä riippumatta, myydäänkö ne heille valmiiksi pakattuina vaiko pakkaamattomina.
Ehdotuksen 7 pykälän 1 momentin alkuperämaan ilmoitusvelvollisuus kohdistuisi Suomessa valmistettuihin elintarvikkeisiin. Ulkomaisten elintarvikkeiden osalta lihan tai maidon alkuperämaata ei tarvitsisi ilmoittaa. Kuluttajien kannalta kotimaisuus on usein merkityksellinen tekijä, mutta nähdäksemme tiedonsaanti jää jossain määrin vajaaksi, kun alkuperämaan ilmoitusvelvollisuus ei koske ulkomaisia tuotteita. Ehdotus on kuitenkin joka tapauksessa parannus nykytilaan, joten Kuluttajaliitto kannattaa sitä.
Nykyinen 7 pykälän 2 momentti ei vastaa elintarviketietoasetuksen vaatimuksia. Siitäkin syystä kotimaista sääntelyä on syytä täsmentää. Pelkän energiasisällön ilmoittaminen ei turvaisi riittävällä tavalla kuluttajien tiedonsaantioikeutta vaan yksityiskohtaisempi tieto on tarpeen, jotta kuluttajat pystyvät arvioimaan ja havainnoimaan elintarvikkeiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Toisaalta elintarviketietoasetuksen mukaan pakattuja elintarvikkeita koskeva tietosisältö on vielä laajempi/yksityiskohtaisempi kuin mitä nyt esitetään pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta kansallisesti. Ehdotuksessa ei selvitetä, miksi proteiinien määrän ilmoittamista ei pidetä tarpeellisena pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta.
Samassa kokonaisuudessa (tark. jälj.) ehdotetaan täsmennyksiä voimakassuolaisuus-merkintää koskeviin vaatimuksiin lisäämällä tuoteryhmiin uusia kasvipohjaisia tuotteita. Ehdotamme pohdittavaksi, että samat lisäykset tehtäisiin myös elintarviketietoja koskevaan asetukseen.
Tarjoilupaikkojen osalta ehdotus on hyvin maltillinen. Niiden ei esitetä olevan velvollisia ilmoittamaan samat tiedot kuin vähittäismyynnissä, vaan ainoastaan allergeenien lisäksi elintarvikkeen nimi sekä ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa. Energiasisällön ilmoittaminen on rajattu ainoastaan säännöllisesti valikoimissa oleviin annoksiin sekä tarjoilupaikkoihin, joissa tarjoillaan vähintään 100 annosta vuorokaudessa. Kuluttajien kannalta ei ole sen enempää eroa sillä, saadaanko terveyden kannalta haitalliset ravintoaineet pakatuista tai pakkaamattomista vaiko tarjoilupaikassa tarjoillusta elintarvikkeista, joten voisi olla suotavaa edellyttää tarkempia tietoja myös tarjoilupaikoissa tarjoilluista annoksista.
Kuluttajaliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan mahdollisuudesta ilmoittaa pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavat tiedot suullisesti luovuttaisiin. Kirjallisen ilmoittamisen selkeyteen ja luettavuuteen sekä sijoittamiseen lähelle ko. tuotetta on kiinnitettävä huomiota. Vastaavasti kuin suullisen kysymisen osalta kynnys on saattanut muodostua kuluttajille liian korkeaksi, voi lisätietojen huono sijoittaminen tai vaikeaselkoisuus käytännössä johtaa siihen, etteivät kuluttajat pysty hyödyntämään annettuja tietoja ja siten ehdotuksen myönteiset vaikutukset kulutusvalintoihin jäävät toteutumatta.
Tietomäärän lisääminen yksinään ei todennäköisesti ole niin tehokas toimenpide kuin voisi toivoa, vaan kuluttajat tarvitsevat osaamista ja kykyä tulkita tietoja ja ravitsemussisältöjen merkitystä omalle terveydelleen. EU:n komission pellolta pöytään -strategia pitää sisällään myös ehdotuksen yhdenmukaisesta ravitsemuksellista laatua kuvaavasta merkinnästä, jossa hyödynnettäisiin liikennevalomaista, kuluttajille tuttua väritystä. Yksinkertaistuksiin liittyy väistämättä monia haasteita, mutta kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisen kannalta näillä on vaikutusta. Kestävien, terveellisempien valintojen tekemisen tulee olla kuluttajille helppoa ja siinä tämäntyyppiset merkinnät voivat auttaa. Kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisen näkökulmasta samat perusvaatimukset ja -edellytykset koskevat niin pakattuja kuin pakkaamattomiakin elintarvikkeita niiden luovutuspaikasta riippumatta. Monissa maissa pakatuille elintarvikkeille käytössä olevalla Nutri-Scorella on osoitettu olevan vaikutusta myös yritysten tuotesuunnitteluun, joten tällaisen ohjauksen vaikutus ei toisaalta tule ainoastaan kuluttajakäyttäytymisen muutoksen kautta. Tiedon määrän lisäämisen lisäksi tulee siis kiinnittää huomiota sen laatuun ja esitystapaan sekä ymmärrettävyyteen kuluttajien kannalta.
Kuluttajaliitto kannattaa myös asetuksen 1010/2014 muuttamista ehdotetulla tavalla. Jatkossa vähittäiskaupassa olisi ilmoitettava tieto voimakassuolaisuudesta samojen tuoteryhmien osalta kuin edellä käsitellyssä asetusmuutosehdotuksessa säädetään riippumatta siitä, myydäänkö kyseiset elintarvikkeet pakattuina vai pakkaamattomina. Soveltamisalan laajentaminen myös kasvipohjaisiin tuotteisiin on kannatettavaa. Uudentyyppisillä kasvipohjaisilla tuotteilla voi olla myönteisiä vaikutuksia monella tapaa kuluttajien terveyteen, mutta ne saattavat sisältää aivan yhtä paljon tai jopa enemmän suolaa kuin perinteiset valmisteet. Kuluttajien tiedonsaantia on perusteltua parantaa tältä osin.
Kuluttajien tiedonsaannin lisääminen ei yksinään auta saamaan merkittävää muutosta aikaan kuluttajien ruokailutottumuksissa. Tarvitaan huomattavasti muitakin toimenpiteitä, jotta terveellisistä, kestävistä ruokavalinnoista tulisi kuluttajille ensisijaisia, helppoja ja ennen kaikkea kohtuuhintaisia. Monet tutkimukset (mm. Ruokaketju-hankkeen kuluttajaselvitys 2023) osoittavat, että kuluttajat ovat nousseiden elinkustannusten johdosta entistäkin hintatietoisempia valinnoissaan. Valitettavasti ruokaympäristöt eivät kuitenkaan ohjaa kuluttajia kohti terveellisiä, kohtuuhintaisia valintoja, vaan markkinointitoimet ja alennukset sekä kauppojen esillepano (muun muassa) ohjaavat usein epäterveellisempien elintarvikkeiden äärelle (Lisätietoja mm. https://www.beuc.eu/sites/default/files/publications/BEUC-X-2023-080_The_illusion_of_choice_report.pdf ). Taloudellisen ahdingon kokemus myös heikentää kuluttajien jaksamista ja siten rationaalista päätöksentekokykyä, jolloin kuluttajat ovat alttiimpia huonoille valinnoille.
