Kuluttajaliitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiassa kirjallinen asiantuntijalausunto sekä tulla
kuultavaksi talousvaliokunnan kokoukseen.
Kuluttajaliitto pitää ehdotuksen tavoitteita erittäin kannatettavina. Kuluttajat haluavat kasvavassa
määrin osallistua ilmastotalkoisiin ja muuttaa kuluttajakäyttäytymistään kestävämmäksi.
Valitettavasti vain epäuskottavien ja jopa valheellisten väitteiden ja merkkien määrä markkinoilla
tekee tästä äärimmäisen hankalaa kuluttajille. Ympäristöväitteiden ja -merkkien viidakossa on
kuluttajien täysin mahdotonta tietää, mitkä merkit ja väitteet ovat tänä päivänä luotettavia ja mitkä
ei. Muun muassa Kuluttajaliiton v.2022 selvityksessä todettiin selvästi, että jopa yli 80 % kuluttajista
piti ympäristöväitteiden arvioimista vaikeana. Epävirallisten ja virallisten merkkien erottaminen
toisistaan oli sekin kuluttajille vaikeaa.
On olemassa paljon tutkimusnäyttöä siitä, että viherpesu on systeeminen ongelma. Erityisesti
hiilineutraalisuutta koskeva väittämät ovat kuluttajien kannalta vaikeita ja haitallisia. Kuluttajat
useimmiten ymmärtävät näiden väitteiden tarkoittavan, että tuotteen tai palvelun osalta mitään
hiilidioksidipäästöjä ei olisi syntynyt, vaikka näin asiaintila ei todellisuudessa tietenkään ole.
Monissa EU-maissa on jo ryhdytty aktiivisesti lainsäädännönkin toimin puuttumaan
ympäristöväitteiden ja erityisesti hiilineutraalius-väitteiden perusteettomaan käyttöön. Viherpesu
on jo nykyisinkin EU:n kuluttajansuojalainsäädännön perusteella kielletty, mutta ilmiötä ei
nykytoimin ole pystytty rajoittamaan tai pysäyttämään. Tämä on haitallista paitsi kuluttajille
myös niille yrityksille, jotka aidosti toimivat vastuullisesti ja tekevät töitä, kun osa toimijoista
markkinoilla saa perusteetonta hyötyä perusteettomien väitteiden avulla. Tarkemmalle
sääntelylle on aivan ilmeiset perusteet siten paitsi kuluttajansuojan myös markkinoiden
toiminnan ja toimivan kilpailun näkökulmasta.
Kuluttajaliitto pitää komission ehdotusta etenkin yhdessä muiden vireillä olevien samaa asiaa
osittain käsittelevien aloitteiden kanssa erittäin kannatettavana, mutta voidakseen toimia vielä
paremmin tavoitteiden ja tarkoituksensa saavuttamiseksi ehdotusta tulisi parantaa joiltain osin
jatkoneuvotteluissa. Kuluttajaliitto ehdottaa, että Suomen kannassa ja toimissa
jatkoneuvotteluissa huomioitaisiin seuraavat ehdotukset:
- Sääntelyn tulisi koskea kaikkia tuoteryhmiä ja sektoreita, ainoastaan sellaiset tuoteryhmät
ja sektorit tulisi jättää soveltamisalan ulkopuolelle, joilla on jo ehdotettua sääntelyä
tiukempaa sääntelyä. - Myös mikroyritysten tulisi olla sääntelyn soveltamisalassa. Kuten U-kirjeluonnoksessakin
todetaan, Suomessa jopa yli 90 % yrityksistä on mikroyrityksiä, jolloin aivan merkittävä osa
yrityskentästä jäisi ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. Kuluttaja ei kuitenkaan kaupassa
käydessään kiinnitä huomiota tai edes voi helposti tietää, minkä kokoinen yritys kunkin
tuotteen taustalla vaikuttaa. Ehdotettu soveltamisala heikentää sääntelyn vaikuttavuutta
merkittävästi. - Olemassa olevat ISO tyypin 1 ympäristömerkit, kuten Joutsenmerkki tulisi vapauttaa
direktiivin vaatimusten noudattamisesta samaan tapaan kuin EU-ympäristömerkin osalta
on ehdotettu. - Hiilineutraaliusväitteiden osalta sääntely tulee yhdenmukaistaa juuri hyväksytyn kuluttajien
vihreän siirtymän direktiivin asiaa koskevien säännösten kanssa. - Kuluttajaliitto kannattaa sitä, että ehdotuksessa esitetään ikään kuin minimikriteerit
ympäristöväitteiden arviointimetodien osalta. Arviointimetodien kehittämistä ja
yhdenmukaistamista tulee kuitenkin jatkaa, jotta tulevaisuudessa kaikkia väitteitä
pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman yhdenmukaisin menetelmin. - Väitteiden todentamisen ja viestinnän sääntelyn jatkokehittämiseen tulee läpinäkyvästi ja
osallistaen ottaa mukaan myös sidosryhmätoimijat esimerkiksi erityisen konsultaatioelimen
kautta.
Yritysten tiedonantovelvoitteesta
Suhtaudumme erittäin myönteisesti siihen, että ehdotuksessa yrityksille asetetaan velvoite asettaa
saataville väitteensä tueksi tiedot fyysisessä muodossa tai verkkolinkin, QR-koodin tai vastaavan
muodossa. Tämä säännös antaa kuluttajien saataville tiedon, helpottaa viranomaisten suorittamaa
markkinavalvontaa ja tarjoaa kansalaisyhteiskunnalle pääsyn asiaankuuluviin tietoihin. Lisätietojen
antaminen väitteiden tueksi (esimerkiksi verkossa) voi helpottaa täytäntöönpanoa.
Tällä hetkellä lainsäädäntö edellyttää, että elinkeinonharjoittajilla on velvollisuus toimittaa
todisteita väitteensä tueksi vain, jos viranomainen niitä pyytää. Tämä jälkikäteinen lähestymistapa
ei sovellu laajalle levinneen viherpesun ongelman ratkaisemiseen, ja se puuttuu vasta kun vahinko
on jo tapahtunut ja kuluttajat ovat jo johdettu harhaan perusteettomilla vihreillä väitteillä.
Väitteiden tutkiminen viranomaisten tai kuluttajansuojajärjestöjen toimesta vie paljon aikaa ja
resursseja. Harhaanjohtavat vihreät väitteet voivat täten olla markkinoilla useita vuosia ja johtaa
kuluttajia harhaan ennen kuin ne edes teoriassa voidaan nykyisin todeta lainvastaisiksi ja edellyttää
yrityksiä lopettamaan niiden käyttäminen.
Pientä huolta meidän nähdäksemme aiheuttaa ehdotukseen sisältyvä mahdollisuus kieltäytyä
tietojen julkaisemisesta liikesalaisuuteen vedoten. Tätä tulisi tulkita hyvin suppeasti, jotta väitteistä
saadaan riittävän laajasti ja kattavasti tietoja niiden todenmukaisuuden ja perusteiden
arvioimiseksi.
Tietojen saamisen kannalta tulee myös huomioida ne kuluttajat, joilla ei ole käytettävissään
digitaalisia välineitä tai osaamista. Tärkeimmät tiedot tulisi löytyä pakkauksesta, jotta kaikilla
kuluttajilla on mahdollisuus saada ostopäätöksensä kannalta merkitykselliset tiedot käyttöönsä.
Ennakkotarkastusvaatimuksesta
Kuluttajaliitto kannattaa lämpimästi ehdotukseen sisältyvää ennakkotarkastusvelvollisuutta
riippumattomien ja akkreditoitujen todentajien toimesta. Ennakkotarkastus on todella tarpeellinen
toimintamalli, jotta perusteettomat väitteet ja merkit saataisiin pois markkinoilta.
Vaatimuksenmukaisuustodistuksen avulla voidaan jatkossa helposti todeta väitteen taustat ja se
helpottaa viranomaisten täytäntöönpanoa sekä kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia tutkia
markkinoilla esiintyvien väitteiden perusteita.
Valvonnasta
Täytäntöönpanon osalta suhtaudumme myönteisesti siihen, että direktiiviehdotus velvoittaa
viranomaiset valvomaan säännöllisesti vihreitä väitteitä ja sanktioimaan yrityksiä, jotka johtavat
kuluttajia harhaan. Toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava väitteet ja merkinnät
säännöllisesti ja asetettava yleisön saataville verkossa raportti näistä tarkastuksista. Olemme myös
tyytyväisiä siihen, että 16 artiklan 2 kohdassa säädetään mahdollisuudesta ”valtiosta
riippumattomille yhteisöille tai organisaatioille, jotka edistävät ihmisten terveyttä, ympäristöä tai
kuluttajansuojaa” nostaa kanteita harhaanjohtavia ja perustelemattomia väitteitä vastaan. Tämä
tarjoaa -ainakin teoriassa- kuluttajajärjestöille uusia oikeudellisia keinoja strategisiin riita-asioihin
viherpesutapauksissa. Samoin pidämme tärkeänä, että järjestöillä olisi mahdollisuus tehdä
valituksia viranomaiselle havaitsemistaan (perusteettomista) viherväitteistä. Direktiiviehdotuksen
täytäntöönpanoa koskevien artikloiden yhteensopivuus yleisen kuluttajansuojalainsäädännön
vastaavien artikloiden kanssa tulee kuitenkin vielä jatkoneuvotteluissa selkeyttää. Olennaista on,
että kuluttajille turvattaisiin yksilöllisen oikeussuojakeinon ja korvausten saamisen mahdollisuus
myös harhaanjohtavien viherväitteiden johdosta.
Hiilineutraaliusväitteistä
Ehdotuksessa ei käsitellä riittävästi hiilineutraaliusväittämien ongelmaa. Vaikka ehdotuksen
johdanto-osan kappaleissa näyttää siltä, että siinä tunnustetaan hiilineutraaliusväitteiden
ongelmallinen ja kuluttajia hämmentävä luonne, ehdotuksen loppuosassa ei tehdä loogista
johtopäätöstä, jonka mukaan tämäntyyppiset väitteet kiellettäisiin kokonaan. Pikemminkin siinä
ehdotetaan vain, että vapaaehtoista hiiliväittämää käyttävien elinkeinonharjoittajien olisi
suoritettava arviointi, jossa erotetaan yrityksen suorittamat suorat kasvihuonekaasupäästöjen
vähennykset hyvitysmekanismeista, täsmennetään, liittyvätkö kompensaatiot päästöjen
vähennyksiin vai poistoihin. Tämä ei nähdäksemme ole riittävää ongelman ratkaisemiseksi.
Ehdotuksessa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta säännellä hiilineutraaleja väitteitä
delegoidulla säädöksellä. Toissaviikolla saavutettiin kuluttajien vihreää siirtymää koskevan
ehdotuksen osalta trilogineuvotteluissa sopu ja alustavien tietojen mukaan tuossa kokonaisuudessa
on mukana myös hiilineutraaliusväitteiden kieltäminen (ainakin tietyin edellytyksin). Tämä nyt
käsiteltävänä oleva ehdotus tulee yhdenmukaistaa saavutetun neuvottelutuloksen kanssa.
Lopuksi
Kuluttajaliitto pitää erittäin tärkeänä, että nyt samanaikaisesti vireillä olevien kuluttajia koskevien
ehdotusten (mm. kuluttajien voimaannuttaminen vihreään siirtymään, viherväittämät,
hiilenpoistosertifiointiasetus, ekosuunnitteluasetus) johdonmukaisuus ja yhteensopivuus
varmistetaan. Näiden aloitteiden yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta niille asetetut tavoitteet
voidaan täysimääräisesti saavuttaa.
