Kuluttajaliitto katsoo, että Helsingin kaupungin suunnitelma terveyskeskusmaksujen palauttamisesta vaarantaa alueella asuvien potilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitoon. Terveyskeskuskäyntien asiakasmaksuja ei pitäisi tällä hetkellä korottaa missään päin maata. Kuluttajaliitto muistuttaa, että terveydenhuollon asiakasmaksuja päätyy jo tällä hetkellä ulosottoon noin puoli miljoonaa vuosittain ja maksuvaikeudet ovat monella pienituloisella esteenä lainkin edellyttämän riittävän hoidon saamiselle. 

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta käsittelee tänään suunnitelmaa palauttaa terveyskeskuskäynnit maksullisiksi. Helsingin kaupunki on ollut kymmenen vuoden ajan edelläkävijä tarjotessaan asukkaille maksuttomat perusterveydenhuollon käynnit. Tämä on lisännyt merkittävällä tavalla asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveyspalveluihin. 

Sote-palvelujen tuottajilla on ollut mahdollisuus päättää enimmäismaksuja pienemmistä asiakasmaksuista, mutta nyt uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu suunnitelma yhtenäistää asiakasmaksut valtakunnallisesti. Nyt ohjelmakirjaus näyttää lankeavan helsinkiläisten pienituloisten, julkisia terveyspalveluja käyttävien maksettavaksi. 

”Ajoitus terveyskeskusmaksujen korottamiselle missään päin maatamme on tällä hetkellä erityisen huono”, toteaa Kuluttajaliiton sote-asiantuntija Hanna Manninen. 

Terveyskeskuspalveluja käyttävät varsinkin pienituloiset, joista moniin kohdistuvat myös hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaleikkaukset. Asumistukeen kaavailtujen leikkauksien on arvioitu osuvan kipeästi juuri Helsingissä asuviin pienituloisiin kotitalouksiin alueen korkeiden asuinkustannusten vuoksi. ”Maksujen palauttaminen samaan aikaan etuuksiin kohdistuvien leikkauksien kanssa voi vaarantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudet hoitoon”, Manninen arvioi. 

Elinkustannusten nousu on jo nyt ajanut monet kotitaloudet vaikeuksiin, ja terveyskeskusmaksujen korottaminen kurjistaisi tilannetta entisestään. Kuluttajaliiton selvityksen* mukaan jo yli neljäsosa (26 %) vastaajista arvioi kesäkuussa, että taloudellista puskuria elinkustannusten nousuun ei löydy enää lainkaan. 37 % vastanneista kertoi terveydenhuollon menojen kasvun vaikuttaneen kotitaloutensa taloudelliseen tilanteeseen jokseenkin tai erittäin paljon viimeisen vuoden aikana. Jopa 28 % kyselyyn vastanneista yksinhuoltajatalouksista on jo joutunut säästämään lääkekustannuksista. 

”Lain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin terveyspalveluihin, varallisuudestaan riippumatta. Asiakasmaksut saattavat kuitenkin muodostua esteeksi oikea-aikaiselle hoitoon hakeutumiselle”, huomauttaa Manninen. Terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat taloudellista ahdinkoa ja noin puoli miljoonaa maksua päätyy vuosittain ulosoton piiriin**. Perinnästä aiheutuu kustannuksia sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle. 

Päättäjillä on nyt mahdollisuus huolehtia, etteivät asiakasmaksut muodostu esteeksi hoidon saamiselle missään päin Suomea. Sen sijaan, että Helsingissä luovutaan maksuttomista terveyskeskuskäynneistä, maksuttomuudesta tulisi tehdä valtakunnallista. Maksuttomat terveyskeskuskäynnit edistävät hoidon saavutettavuutta ja vähentävät eriarvoisuutta. 

*Kyselytutkimuksen (6/2023, n = 1040) toteutti Kuluttajaliiton toimeksiannosta Aula Research. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna sekä maakunnan mukaan kiintiöitynä.

**Vuonna 2022 ulosotossa oli 487 121 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä. Lähde: Soste.