Euron kolikoita ja seteleitä näppäimistön päällä.

Kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevat säännökset uudistuvat 1.10.2023 alkaen. Kuluttajaluottojen korkokatto lasketaan nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto kuitenkin sidotaan korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon, mikä nykyisessä tilanteessa tarkoittaa, ettei korkokatto tosiasiassa laske juurikaan nykyisestä 20 prosentista. Jatkossakaan kuluttajaluoton korko ei saa koskaan ylittää 20 prosenttia, vaikka laskentakaava muuten sellaiseen voisikin johtaa. 

Luottojen epäasiallisen markkinoinnin hillitsemiseksi hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että säännöksessä luetellaan nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia erityisesti olisi pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. 

Merkityksellisemmät muutokset koskevatkin luottojen markkinointisäännöksiä, maksutapojen ilmoittamista verkkokaupassa sekä asiakkaan henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta. Luottojen epäasiallisen markkinoinnin hillitsemiseksi hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että säännöksessä luetellaan nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia erityisesti olisi pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. Esimerkiksi luottojen markkinointi maksuhäiriömerkinnän omaavalle kuluttajalle on jatkossa nimenomaisella säännöksellä kiellettyä. 

Jatkossa verkkokaupassa ei saa käyttää mitään valittavista olevista maksutavoista oletusvalintana, jos kuluttajan valittavana on useampia maksutapoja. Tarkoituksena tällä säännöksellä on, että kuluttaja tekisi valinnan itselleen sopivasta maksutavasta tietoisesti.

Jatkossa verkkokaupassa ei saa käyttää mitään valittavista olevista maksutavoista oletusvalintana, jos kuluttajan valittavana on useampia maksutapoja. Tarkoituksena tällä säännöksellä on, että kuluttaja tekisi valinnan itselleen sopivasta maksutavasta tietoisesti, eikä ainakaan ilman erillistä harkintaa hyödyntäisi maksunlykkäysmahdollisuuksia. Samalla määritellään, missä järjestyksessä valittavissa olevat maksutavat on kuluttajille esitettävä. Tällä pyritään estämään se, että kuluttajille tarjottaisiin ensisijaisesti luottoa tai muuta maksunlykkäystä sisältäviä maksutapoja, ja ettei maksamista tarpeettomasti lykättäisi tuonnemmaksi. Nämä muutokset vaativat aktiivisia toimenpiteitä verkkokauppiailta sekä heille maksunvälityspalveluita tarjoavilta toimijoilta. Kuluttajille muutokset tarkoittavat lisäklikkauksia maksutapahtuman yhteydessä ja toivottavasti oman rahankäytön tarkempaa arvioimista. 

Tavaran tai tuotteen ostavan kuluttajan henkilöllisyys on verkkokaupan kassalla todennettava jatkossa vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina silloin, kun kuluttaja valitsee maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan kuten esimerkiksi laskun tai erämaksun. 

Myös nykyiseen henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta koskevaan säännökseen tulee tiukennuksia. Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta koskevien muutosten tarkoituksena on estää luotonottoon ja maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä. Henkilöllisyys on todennettava nykyistä useammin. Tavaran tai tuotteen ostavan kuluttajan henkilöllisyys on verkkokaupan kassalla todennettava jatkossa vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina silloin, kun kuluttaja valitsee maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan kuten esimerkiksi laskun tai erämaksun. 

Jos kuluttaja valitsee maksutavaksi esimerkiksi maksukortin tai muun maksuvälineen – eli kuluttajan valitsema maksutapa kuuluu maksupalvelulain soveltamisalaan – sovelletaan asiakkaan tunnistamiseen edelleen maksupalvelulain vahvaa tunnistamista koskevia säännöksiä, aivan kuten tähänkin asti. Poikkeuksena vahvan tunnistamisen velvollisuuteen ovat tilanteet, joissa kuluttaja maksaa kauppahinnan tavaran luovutuksen yhteydessä esimerkiksi noutaessaan tavaran myymälästä tai kotiinkuljetuksen yhteydessä käteisellä. 

Tunnistautumisvelvollisuutta ei ole katsottu tarpeelliseksi myöskään esimerkiksi jälkikäteen laskutettavien palvelujen, kuten vaikkapa kotisiivous- tai cateringpalveluiden osalta. Kun palvelun ja laskutuksen suorittaa sama taho, on väärinkäytösten mahdollisuuden katsottu olevan pieni. 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Tiina Vyyryläinen

VAIKUTTAMISTYÖN PÄÄLLIKKÖ