Merkkipaalu EU-lainsäädännössä: kuluttajille vihdoin mahdollisuus ryhmäkanteeseen

EU:n edustajakannedirektiivi, joka mahdollistaa kuluttajille ryhmäkanteen käyttämisen oikeuksiensa ajamiseksi, astui voimaan sunnuntaina 25.6.2023. Valitettavasti useat jäsenvaltiot eivät vielä ole panneet direktiiviä kansallisesti täytäntöön. Suomessa on tehty direktiivin edellyttämät muutokset lainsäädäntöön, mutta oikeutettuja yksiköitä, jotka voivat lainsäädännön mukaan ajaa kanteita kuluttajaryhmien puolesta, ei vielä ole nimetty.

Lainsäädäntö on lopputulos kuluttajajärjestöjen yli kolmenkymmenen vuoden työstä kuluttajien oikeussuojan parantamiseksi.

Lainsäädäntö tarkoittaa sitä, että kuluttajat voivat yhdessä nostaa kanteen saadakseen oikeussuojaa, jos he ovat ostaneet esimerkiksi samanlaisen viallisen pesukoneen tai heiltä on veloitettu liiallisia maksuja jonkun palveluntarjoajan toimesta ja elinkeinoharjoittaja kieltäytyy korvaamasta ongelmaa. Lainsäädäntö on lopputulos kuluttajajärjestöjen yli kolmenkymmenen vuoden työstä kuluttajien oikeussuojan parantamiseksi.

Kyseessä on merkittävä parannus aiempaan tilanteeseen, sillä Suomessa ja monissa muissa EU:n jäsenvaltioissa ei ollut aiemmin ryhmäkannelainsäädäntöä kuluttajien tukena. Aiemmin Suomessa ryhmäkanneoikeus oli ainoastaan kuluttaja-asiamiehellä. Kuluttaja-asiamies ei ole koskaan nostanut yhtään ryhmäkannetta. Kuluttajien on siis täytynyt lähteä oikeusprosessiin itsenäisesti ja korkean kuluriskin vuoksi moni on jättänyt hakematta oikeutta.

Oikeussuojan ongelmat nousivat erityisesti esiin niin sanotun Dieselgate-skandaalin myötä. Kuluttajat joka puolella Eurooppaa ostivat autoja, joissa oli laitteet, joilla huijattiin päästötestauksessa. Vain joissain maissa kuluttajilla oli joukkokanteen mahdollisuus hyvitysten saamiseksi. Yhdysvalloissa Volkswagen sen sijaan maksoi pikaisesti korvaukset kuluttajille johtuen toimivan ryhmäkannelainsäädännön aiheuttamasta pelotteesta.

Edustajakannedirektiivin kansallisessa täytäntöönpanossa EU:n jäsenvaltioille jätettiin paljon kansallista harkintavaltaa.

Edustajakannedirektiivin kansallisessa täytäntöönpanossa EU:n jäsenvaltioille jätettiin paljon kansallista harkintavaltaa. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että emme vielä tiedä, miten tehokkaaksi järjestelmä tulee muodostumaan. Isoimmat haasteet järjestelmän tehokkuudelle ja toimivuudelle liittyvät menettelyllisiin kysymyksiin sekä kanteen ajamisen kustannuksiin. Suomessakin juuri näihin seikkoihin jäi huomattavasti parannettavaa, sillä olemassaolevien tiukkojen prosessisääntöjen noudattaminen hankaloittaa kanteiden ajamista ja toisaalta oikeutetuille yksiköille ei osoitettu mitään rahoitusta kanteiden ajamiseen.

Joka tapauksessa koko EU:n kattava edustajakannelainsäädäntö on iso edistysaskel kuluttajansuojan toteutumiselle. Yksin oikeuteen meneminen on kallista, aikaa vievää ja korvaukset voivat olla pieniä. Taloudellisesti pienen intressin vuoksi ei useinkaan ole kannattavaa lähteä ajamaan oikeuksia tuomioistuintietä, vaikka periaatteellisesti olisikin kyse tärkeästä asiasta. Isomman kuluttajaryhmän yhteen laskettu intressi taas voi muodostua merkittäväksi ja näissä tilanteissa tästä lainsäädännöstä voi olla apua.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.